Jätehuollon osaaminen voi tuoda suomalaisyrityksille vientimahdollisuuksia povaa Lappeenrannan teknillinen yliopisto LUT. LUT:n ympäristötekniikan laboratorio on mukana CLEEN Oy:n koordinoimassa ARVI- tutkimusohjelmassa jossa tutkitaan materiaalien kierrätykseen liittyviä tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuuksia sekä kehitetään tietotaitoa niiden hyödyntämiseen.

Luonnonvarojen hupeneminen ja siihen liittyvät yhteiskunnan vaatimukset ja liiketoimintojen tarpeet edellyttävät entistä tehokkaampaa materiaalien kierrätystä.

– Kehitämme ohjelmassa jätehuoltojärjestelmän systeemimallinnusta tutkimme yhdyskuntajätteiden ominaisuuksia ja koostumusta hyötykäytön kannalta sekä jätteiden erottelutehokkuutta erilaisilla koneellisilla järjestelmillä kertoo jätehuoltotekniikan professori Mika Horttanainen.

Horttanainen kertoo että systeemitarkastelussa käydään tarkasti läpi jätemateriaalien hyödyntämismahdollisuudet jollakin tietyllä alueella tai sopivalla kuljetusetäisyydellä. Sen lisäksi tehdään systeemitarkastelua siitä mikä jätemateriaali sopii mihinkin käyttöön ja mihin jäte on kokonaiskestävintä hyödyntää. Esimerkkinä Horttanainen mainitsee energialaitoksista tulevan tuhkan jota voidaan hyödyntää esimerkiksi sementin ja betonin valmistuksessa maanrakennuksessa tai lannoitteena.

– Parannamme tietoa jätemateriaalivirtojen ominaisuuksista ja koostumuksesta sekä ymmärrystä materiaalien hyödyntämisen toimintaympäristöistä. Olemme valinneet tiettyjä maita tutkimuskohteiksi ja yhteistyökumppaneiksi esimerkiksi Kiinan ja Brasilia. Ne ovat voimakkaasti kehittyviä maita joissa jätteiden kierrätys on alkutekijöissä. Vertailukohteena ovat Itävalta ja Saksa joissa kierrätysjärjestelmä on saatu toimimaan hyvin. Tutkimme miten suomalaisia kierrätykseen liittyviä teknologioita voisi parhaiten konseptoida ja tarjota kehittyville maille.

Hankkeessa hyödynnetään elinkaarimallinnusta jolla saadaan arvioitua ympäristövaikutuksia ja pystytään vertailemaan eri lajittelutapojen ympäristövaikutuksia toisiinsa. Tarkoitus on saada työkaluja suomalaisille yrityksille kun ne lähtevät tarjoamaan jätehuoltoratkaisuja ulkomaisille markkinoille.

CLEEN Oy:n nelivuotiseen materiaalien arvovirtoihin keskittyvän tutkimusohjelman ohjelmakonsortioon osallistuu 18 yritystä sekä 11 tutkimus- ja julkisorganisaatiota.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen Kuru Digital Creations on tehnyt kumppanuussopimuksen Pohjois-Amerikan johtavan jääkiekkotilastojen toimittajan Sports Technology Holdingsin aiemmin Pro Hockey Vision kanssa.

Kaikki Pohjois-Amerikan ammattilaiskiekkoliigat käyttävät Pro Hockey Visionin tilastointiohjelmistoa. Kuru Digital Creations puolestaan on kehittänyt ja patentoinut ainutlaatuisen sähköisen tallennus- jakelu- ja julkaisuteknologian jota on käytetty ammattilaisjääkiekossa Euroopassa.

Yhtiöiden yhdistetty ratkaisumme on nimeltään Quantum Pro Hockey.

– Sen avulla jääkiekko-joukkueet voivat ottaa kaiken hyödyn irti reaaliaikaisesta ottelutiedon keräys- -seuranta- ja -analysointiteknologiasta pelaajasuoritusten parantamisessa. Yhdistämällä molempien yritysten patentoidut teknologiat pystymme tuottamaan joukkueista ja otteluista merkityksellistä ja hyödyllistä tietoa kertovat Sports Technology Holdingin operatiivinen johtaja William Böll ja Kuru Digital Creation Oy:n toimitusjohtaja Markku Niemitalo.

Ratkaisun avulla voi seurata yli 550:tä joukkue- ja pelaajamittaria.

– Meidän käyttämämme RFID-teknologia ja Sports Technology Holdingin ammattilaistason ohjelmisto ovat lyömätön yhdistelmä. Kumpaakin teknologiaa on hyödynnetty ammattilaisjääkiekossa jo vuosia toteaa Markku Niemitalo.

Tieto on esitettävissä raportteina ja oikea-aikaisena grafiikkana joita voidaan tarkastella monin eri tavoin. Lisäksi ohjelmisto on integroitavissa huipputason video-scouting- ja -analysointisovelluksiin joiden avulla NHL- ja AHL-joukkueet luovat moniulotteisia näkymiä joukkueen ja yksittäisen pelaajan suoritukseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lassila & Tikanoja (L&T) ja leikkivälineitä sekä ulkokalusteita valmistava Puuha Group ovat aloittaneet yhteistyön. Valtakunnallinen yhteistyösopimus yhdistää Puuha Groupin Suomessa valmistetut leikkikenttävälineet ja ulkokalusteet sekä L&T:n asennus- huolto- ja tarkastuspalvelun.

– Kiinteistön rakennuttajalle tai omistajalle piha-alueiden rakentaminen on edellyttänyt laajaa toimittajaverkostoa suunnittelijasta välinevalmistajaan asentajista viherrakentajiin ja huoltoyhtiöihin sanoo liiketoimintajohtaja Antti Niitynpää L&T:ltä.

– Yhteistyömme luo asiakkaalle helpon ja vaivattoman piha-alueratkaisun jossa Puuha Group suunnittelee ja valmistaa tuotteet L&T asentaa huoltaa ja tarkastaa leikkivälineet sekä hoitaa alueen viherrakentamisen ja viheralueiden ympärivuotisen huoltamisen.

Puuha Group taas pääsee keskittymään tavoitteeseensa ihmisten liikuttamiseen ja aktivointiin.

– Puuha Groupin ydinosaamista on leikkipaikkavälineiden suunnittelu ja valmistus. Välineiden asennukseen ja ylläpitoon saimme L&T:stä kumppanin jonka vahva kokemus ulkoalueiden hoidosta varmistaa asiakkaille ammattimaisen välineiden ja piha-alueiden ylläpidon toimitusjohtaja Marko Mäkelä Puuha Groupista kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kesäkuun alussa tuli voimaan uusi määräys jonka mukaan taksinkuljettajien toimintakyvystä tulee esittää lääkärinlausunto. Määräys liittyy asetukseen taksinkuljettajien ammattipätevyydestä joka paitsi mahdollisti yli 70-vuotiaiden jatkamisen taksinkuljettajina toi myös muutoksia kaikkien taksinkuljettajien lääkärintodistusten esittämiseen.

Uuden määräyksen mukaan taksinkuljettajien tulee esittää lääkärintodistus toimintakyvystään aina silloin kun taksinkuljettajan tarvitsee toimittaa normaali lääkärintodistus ajokyvystään. Lääkärintodistus toimintakyvystä ei siis koske pelkästään iäkkäitä kuljettajia liikenteen turvallisuusvirasto Trafi muistuttaa. Todistus tarvitaan aina ensimmäistä taksinkuljettajan ajolupaa haettaessa sekä 45 vuoden iästä lähtien viiden vuoden välein lupaa uusittaessa.

Ajokorttitarkastus ja toimintakykytarkastus voivat toteutua samalla lääkärikäynnillä mutta voivat olla myös eri tarkastuksia eri lääkärien toimesta. Kaikki lääkärinlausunnot niin taksinkuljettajien toiminta- kuin ajokyvystäkin tulee toimittaa oman asuinkunnan poliisille.

Toimintakyvyn arvioinnin tarkoituksena on varmistaa että taksinkuljettajat pystyvät auttamaan asiakkaita autoon ja autosta pois sekä nostamaan matkatavaroita. Invataksin kuljettajan on myös pystyttävä auttamaan matkustajaa portaissa.

Lääkärintarkastuksessa huomio kohdistetaan selkään ja raajoihin esimerkiksi kumartumis- ja nostamistilanteissa. Normaali kunto riittää hyvin. Trafi muistuttaa että omasta kunnosta huolehtimiseen kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota sillä taksinkuljettajien työhön kuuluu varsin paljon istumista mikä ei ole pitkän päälle terveellistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Televisioita myytiin kesäkuussa jopa 30 prosenttia viime vuotista enemmän kertoo Yle. Jalkapallon MM-kisat ovat tuoneet hankintoihin selkeän piikin joka on kohdistunut etenkin yli 50-tuumaisiin laitteisiin.

– Näyttäisi siltä että myynti kasvaa jopa 30 prosenttia viime kesäkuuhun nähden kertoo Kodintekniikka-alan puheenjohtaja ja Expertin toimitusjohtaja Kari Karipuu Ylelle.

Televisioiden lisäksi kauppa on käynyt hyvin tableteissa joita Karipuun mukaan on myyty alkuvuodesta noin 50 prosenttia viimevuotista enemmän. Tällainen vauhti saisi miljoonan laitteen rajan ylittymään vuoden loppuun mennessä.

TV- ja mobiililaitteiden myynnissä näkyvät myös alkuvuoden Sotshin olympialaiset sekä laitteiden hintojen laskun jatkuminen.

– Esimerkiksi televisioissa 50- ja 60-tuumaiset maksavat nyt saman kuin 32-tuumaiset muutama vuosi sitten kertoo Karipuu.

Joukkorahoituspalvelu Invesdorin asiakkailleen ja lähipiirilleen suuntaama osakeanti keräsi rahoitusta lähes 300 000 euroa. Rahassa mitattuna 45-päiväinen kierros nousi suurimmaksi palvelun kautta järjestetyksi yksittäiseksi rahoituskierrokseksi.

– Halusimme sitouttaa asiakkaitamme ja ottaa joukkorahoituksen varhaisia omaksujia mukaan toimintaamme. Näemme uudet kansainväliset osakkeenomistajamme voimavarana tulevan kansainvälistymisemme kannalta kertoo Invesdorin toimitusjohtaja Lasse Mäkelä.

Rahoituskierros keräsi yhteensä 290 871 euroa 135:lta sijoittajalta 13:sta eri maasta. Uusia osakkeenomistajia Invesdor sai 121 kappaletta.

Invesdor on kolmesti aiemminkin käyttänyt omaa alustaansa rahoituksen hakemiseen mutta tämä oli ensimmäinen laajemmalle yleisölle suunnattu anti. Kyse oli myös kokeilusta.

– Iron Sky Universen tapaus varmisti että palvelumme toimii hyvin kansainvälisille julkisille joukkorahoituskierroksille. Halusimme kuitenkin vielä kokeilla kuinka hyvin se toimisi asiakkaille ja lähiverkostolle suunnatun ei-julkisen joukkorahoituskierroksen kohdalla. Ja toimihan se; näillä eväillä on hyvä jatkaa kansainvälistymistä Mäkelä toteaa.

Oma anti nosti Invesdorin kautta järjestettyjen onnistuneiden rahoituskierrosten lukumäärän 19:ään. Yhteensä kahden vuoden ikäisen Invesdorin kautta on sijoitettu yli 25 miljoonaa euroa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Jyväskylän asuntomessuille kohonneessa 13-kerroksisessa Maailmanpylväässä on hyödynnetty pudasjärveläisen Profin Oy:n uudenlaista 5 in 1 - seinäelementtiratkaisua.

Profin kehittämä 5 in 1 -ratkaisu yhdistää yhdeksi elementiksi lasiliukuseinän ikkunat ja tarvittaessa myös seinän kiinteän osan. Ratkaisu suunnitellaan aina kohteeseen ja se soveltuu kaikkiin rakennustyyppeihin.

Jyväskylän asuntomessuille kohonneessa YIT:n toteuttamassa Maailmanpylväässä on kaikkiaan 13 kerroksessa 53 huoneistoa. Jokaisen huoneiston parveketaustaseinät on toteutettu Profinin 5 in 1 -ratkaisulla.

– Rakennusteollisuuden palaute ja kokemukset ovat erinomaiset toimitusjohtaja Mikko Haapala toteaa.

Rakennusprosessissa nopea ja kustannustehokas ratkaisu lisää mukavuutta myös asumiseen. Se tuo huoneistoon valoa ja avaruutta sekä parantaa tilantunnetta liukuvan ovensa ansiosta.

– Lasiliukuseinän käytön yleistyminen suomalaisessa rakentamiskulttuurissa näkyy selvästi Mikko Haapala toteaa.

Asuntomessut käynnistyvät Jyväskylässä perjantaina.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vienninedistäjä Finpro aikoo sulkea yhdeksän toimistoa maailmalla kertoo Kauppalehti. Toimistot sulkevat ovensa ovat Ranskassa Tsekkissä Unkarissa Italiassa Hollannissa Argentiinassa Hong Kongissa Taiwanissa sekä Vietnamin Hanoissa. Karsinnan jälkeen Finprolle jää maailmalle noin 50 toimistoa

Konttoriverkoston karsinta kuuluu uudistukseen jossa Finpro luopuu maksullisista konsulttipalveluista. Se keskittyy tarjoamaan maksutonta neuvontaa kansainvälistymiseen auttamaan yrityksiä verkostoitumisessa sekä tunnistamaan markkinamahdollisuuksia maailmalla. Alueilla joissa ei ole toimistoa Finpro ohjaa yrityksiä yksityisten konsulttien piiriin.

Finprolla on meneillään yt-neuvottelut. Finpro saa uudistukset päätökseen syyskuun alussa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Alustoimitukset vetivät toukokuun viennin kasvuun kertoo Tulli. Suomen tavaraviennin arvo kasvoi toukokuussa Tullin ennakkotilaston mukaan kahdeksan prosenttia ja nousi 51 miljardiin euroon. Tuonnin arvo oli vajaat 48 miljardia euroa eli kaksi prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin.

Kauppatase kohosi toukokuussa 335 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Viime vuonna tase oli toukokuussa 20 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Heikon alkuvuoden vuoksi tammi–toukokuun tase on kuitenkin 825 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tammi–toukokuussa alijäämää kertyi vuosi sitten 860 miljoonaa euroa.

Toukokuun viennin kasvu johtui lähes kokonaan kulkuneuvoviennistä. Saksaan vietiin 405 miljoonan euron arvoinen risteilyalus ja Venäjälle lähes 60 miljoonan euron merialus. Myös autojen ja lentokoneiden vienti kasvoi. Koneiden laitteiden ja paperin vienti jäi vuoden takaista vähäisemmäksi.

Tuontia kasvattivat öljy sekä rauta ja teräs. Toukokuussa tuotiin lisäksi lähes 40 miljoonan euron arvoinen lentokone Yhdysvalloista. Kemian perusteollisuuden tuotteiden ja malmirikasteiden tuonnin arvo jäi selvästi pienemmäksi kuin viime vuoden toukokuussa.

Vienti EU:n alueelle kasvoi alustoimituksen ansiosta viidenneksen kun taas vienti EU:n ulkopuolelle väheni kuusi prosenttia. Tuonnissa sekä EU-kauppa että ulkokauppa kasvoivat hieman.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sitran selvityksen mukaan pääkaupunkiseudulla on hyvät edellytykset tulla johtavaksi kansainväliseksi cleantech-metropoliksi. Selvityksessä asemoitiin pääkaupunkiseutu suhteessa maailman johtaviin kaupunkeihin kestävyyden eri näkökulmista. Johtavana cleantech-metropolina pääkaupunkiseutu houkuttelisi aivan eri tavalla ulkomaisia osaajia ja investointeja Suomeen Sitra arvioi.

Selvityksessä tehdyn vertailun perusteella pääkaupunkiseudun voimakkainta kehitystä tulisi kohdistaa energiajärjestelmään liikkumiseen ja liikenteeseen sekä cleantech-liiketoiminnan kehittämiseen.

– Satsaamalla rajat ylittävään yhteistyöhön ja yhdenmukaisiin hyviin käytäntöihin voidaan cleantech-liiketoiminnan kehittämisen puitteet saada kuntoon toteaa johtava asiantuntija Tiina Kähö Sitrasta.

Voimakkaan kehittämisen alueiksi selvitys ehdottaa yhteistä kehittämisalustaa cleantech-liiketoiminnalle joka johtaa kohti laajamittaista ja tehokasta kiertotaloutta sekä lisää yritysten liiketoimintaa ja vientiä merkittävästi. Tämä rakentuu nykyisille vahvuuksille kuten kansalaisten ja yhteisöjen aktiiviselle toiminnalle avoimen datan ja integroivan ICT:n hyödyntämiselle sekä kestävyyden huomioivalle rakennetulle ympäristölle.

– Kaupunkien tulisi myös soveltaa resurssitehokkuuteen liittyviä tavoitteita julkisissa hankinnoissa sekä helpottaa uuden liiketoiminnan käynnistämistä edistää ekologisuutta kaavoituksessa lisätä täydennysrakentamista sekä parantaa vanhojen kaupunginosien materiaali- ja energiatehokkuutta Kähö sanoo.

Kaupungistuminen ja teollistuminen aiheuttavat maailmanlaajuisesti laajoja ympäristöongelmia. Etenkin nousevien ja kehittyvien maiden markkinoilla kestävää kehitystä edistäville ratkaisuille on valtava bisnespotentiaali. Tämän potentiaalin realisoimiseksi Suomeen tarvitaan maailmanluokan referenssialue jossa yritykset voivat kehittää ja esitellä vähähiilisiä ratkaisujaan. Pääkaupunkiseudulla tämä olisi mahdollista. Näin yritykset saavat ponnahduslaudan maailman kasvaville cleantech-markkinoille.

Pääkaupunkiseudun kehittäminen puhtaan energian ja cleantechin osalta kansainvälisen parhaimmiston joukkoon onkin noussut viime aikoina erityisesti suomalaisten suuryritysten johdon agendalle. Myös pk-yritysten valmiudet ovat hyvät. Tuoreessa erittäin arvostetussa Global Cleantech Innovation -vertailussa Suomi sai hopeasijan cleantech-innovaatioiden tuottajana.

– Sitra on valmis tukemaan pääkaupunkiseudun kaupunkeja ja yrityksiä kokeiluissa jotka vahvistavat merkittävän kotimarkkinaedun aikaansaamista Suomeen Kähö kertoo.

Tiivis seudullinen yhteistyö jossa kaupungit yritykset ja yhteisöt yhdessä rakentavat kansainvälisesti merkittävän referenssialueen kotimarkkinoille edistää sekä yritysten liiketoimintaa ja vientiä että tekee pääkaupunkiseudusta entistä vetovoimaisemman. Seudullisesta yhteistyöstä on pääkaupunkiseudulla jo rutkasti hyviä esimerkkejä mm. jätehuollon liikenteen ja terveydenhuollon järjestämisessä.

Pääkaupunkiseutu kansainvälisen tason cleantech-veturiksi -selvityksen teki Sitralle Ramboll Finland.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aloittavia laskutuspalvelun kautta toimivia kevytyrittäjiä on pian enemmän kuin uusia toiminimiä kertoo alan palveluja tarjoava UKKO.fi. Jo yli 12 000 ihmistä valitsee kevytyrittäjyyden joka vuosi. Kevytyrittäjyys on uusi toimintamalli yrittäjyyden ja palkansaajan välillä.

Kaupparekisterin tietojen mukaan Suomessa rekisteröitiin tammi–kesäkuussa vajaat 8 000 uutta toiminimeä. Samaan aikaan laskutuspalvelun kautta toimiviksi kevytyrittäjiksi rekisteröityi yli 6 000 henkilöä. Kevytyrittäjyyden suosio on kasvanut nopeasti ja UKKO.fin mukaan näyttääkin siltä että loppuvuoden aikana uusia kevytyrittäjiä rekisteröityy enemmän kuin toiminimiä.

Kevytyrittäjyys on uusi työn tekemisen muoto joka sijoittuu palkkatyön ja yrittäjyyden välimaastoon. Kevytyrittäjä hankkii itse työnsä ja määrittelee niille hinnan. Työn suorittamisen jälkeen laskutus palkanmaksu ja byrokratia ulkoistetaan laskutuspalvelulle. Laskutuspalvelu veloittaa oman palvelumaksunsa laskun summasta.

Suomessa toimii noin 20 laskutuspalvelua. Suurimpien liikevaihdot pyörivät miljoonaluokassa. UKKO.fi kertoo olevansa alan nopeimmin kasvava palvelu.

– Alkuvuonna palveluumme liittyi 3 000 uutta jäsentä. Käyttäjien rekisteröitymismäärä on kasvanut kuukaudesta toiseen. Tarkoituksenamme on ensi vuonna olla jo alan suurin toimija sanoo UKKO.fi:n markkinointipäällikkö Olli Kopakkala.

– Yrityksen pyörittämiseen liittyvä byrokratia pelottaa monia. Me annamme mahdollisuuden testata toimintaa kevyemmin ilman paperitöitä. Monet palvelumme käyttäjistä ovatkin myöhemmin päätyneet perustamaan oman yrityksen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Viime vuonna uudelleen pystytetty Minetti-jäätelö tähtää kotiseutuaan laajemmille markkinoille. Tampereen jäätelöliikkeen toimitusjohtaja Antti Helmisen mukaan italialaistyyppisen artesaanijäätelön menekki on nyt kova.

– Meillä ei ole mahdollisuuksia kasvaa sellaisessa vauhdissa jolla jäätelöämme tällä hetkellä kysytään Helminen kertoo.

Keväällä 2013 toimintansa aloittanut yritys jatkaa Tampereella ennen toista maailmansotaa vaikuttaneen toimineen jäätelönvalmistajan perinteitä. Helmisen mukaan Suomessa käynnissä oleva pienvalmistajien jäätelöiden ympärille rakentunut buumi ruokkii alaa mukavasti.

– Se on hieno asia. Kulttuuri on ollut Suomessa mutta sitten se katosi. Kukin yritys toimii omalla tavallaan osa tekee vähittäispuolelle osa kahviloille. Tämä rikastuttaa jäätelöperinnettämme.

Helminen muistuttaa suomalaisten olevan jäätelönsyöjinä Euroopan kärkipäässä.

– On hyvä saada markkinoille lisää vaihtoehtoja kilpailu ei ole huono asia vaan ihmisiä saadaan uudenlaisten jäätelöiden pariin.

Yritys on laajentanut toimintaansa vauhdikkaasti. Minetti-myyntipisteitä on Tampereen seudulla jo lähes 40 joista osa on yhteistyökumppanien pyörittämiä. Ulkokioskien lisäksi konseptiin ovat alusta asti kuuluneet kauppakeskuksissa sijaitseva kahvilat.

– Alkukesän säät eivät suosineet kioskikauppaa mutta kahviloissa myynti on sujunut Helminen kertoo.

– Mutta nyt näyttää hyvältä kun jäätelökelit ovat palanneet.

Helsingissä yhteistyöyrityksen pyörittämä kioski on paraatipaikalla Kolmen sepän aukiolla. Helmisen mukaan Minetti-jäätelöä ryhdytään viemään syksyllä voimakkaasti Pirkanmaan ulkopuolellekin. Tampereen seudulla kasvun kiinnostavat liikepaikat alkavat olla jo täynnä.

– Kysyntä osoittaa että konseptillamme on potentiaalia Helminen kertoo esimerkiksi kauppakeskuksiin kohdistuvista laajenemissuunnitelmista.

Yrityksellä on myös käynnissä keskustelu jäätelön saamisesta kauppojen pakastealtaisiin.

– Siinäkin lähestymistapamme on erilainen kuin isoilla valmistajilla. Aiomme satsata laatuun ja erikoismakuihin. Emme halua kauppojen laareihin perusvaniljalla vaan haluamme erottua jotta asiakas löytää tuotteemme sieltäkin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Outi Mäkelä odottaa perintöveron kannattajilta vakavia ehdotuksia yritysten sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Hänen mukaansa työllisyyden parantaminen edellyttää yritysten sukupolvenvaihdosten ylikireän verotuksen kimppuun käymistä.

– Kokoomus kannattaa perintöveron poistamista pitkällä aikavälillä mutta ennen kaikkea hyvin käytännönläheisistä syistä. Yritysten sukupolvenvaihdoksia on nimittäin saatava helpotettua. Perheyritykset ovat Suomelle valtava voimavara joiden toimintaedellytyksistä on pidettävä kiinni. Emme ehdota perintöveron suoraa poistoa vaan asteittaista helpottamista ja ehkä korvaamista esimerkiksi luovutusvoittoveron korotuksella.

Mäkelä kertoo kokoomuksen ymmärtävän hyvin perintöveroon liittyvät tulonjakoon liittyvät haasteet sekä valtiontalouden näkökulman.

– Mutta sukupolvenvaihdoksissa piilee paljon näitä suuremmat mahdollisuudet. Uudella yrittäjäsukupolvella on usein edellistä paljon enemmän kasvuhaluja ja paremmat kansainväliset valmiudet. Ja juuri kasvua ja vientiä Suomi tarvitsee.

Kaikkein pahimpana Mäkelä pitää sitä jos suomalainen omistuspohja rapautuu oman verotuksemme vuoksi. Esimerkiksi kiuas- ja saunavalmistaja Harvia jouduttiin myymään pääomasijoittajalle perintöveron vuoksi. Mäkelä tahtoo Suomeen nimenomaan sitoutuneita suomalaisia perheyrityksiä työllistämään ja luomaan hyvinvointia.

Perintöverokeskustelua on Mäkelän mukaan leimannut outo ideologisuus samalla kun Suomessa kaivataan oikeita toimenpiteitä yritysten kasvun tukemiseksi. Tällä hetkellä esimerkiksi Ruotsilla on kilpailuetu koska siellä ei ole perintöveroa.

– Odotan perintöveron kiivailta kannattajilta realistisia vaihtoehtoja yritysten sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Verotus ei yksinkertaisesti saa estää sukupolvenvaihdoksia. Kansakunnallamme ei ole varaa siihen että hyvää yritystoimintaa ei saada jatkettua.

RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund arvostelee Kauppalehdessä rajusti sote-uudistusta. Haglund ihmettelee miksi sosiaali- ja terveyspalveluissa karsastetaan yksityisiä yrityksiä kun niiden toiminta esimerkiksi rakennusalalla hyväksytään. Molemmilla aloilla liikkuu julkista rahaa.

– Miesvaltaisilla aloilla sallitaan että on kilpailua ja voittoa tuottavia yrityksiä Haglund toteaa.

– Miksi naisvaltaisilla aloilla ei haluta sitä sallia.

Haglundin mukaan yksityiset yritykset tuottavat palvelut julkista sektoria tehokkaammin. Hän toteaa että kuntien ei pitäisi kilpailla yksityisten toimijoiden kanssa ja vääristää markkinoita. Haglund toivoo että palveluiden tuottamiseen löytyisi tilaa yhteiskuntavastuunsa hoitaville yrityksille. Veroparatiisiyhtiöt hän haluaa torpata markkinoilta.

– Suurin osa Suomessa toimivista noin 20 000 sote-alan yrityksestä on pieniä suomalaisten omistamia yhtiöitä jotka toimivat rehellisesti ja maksavat veronsa Haglund kuitenkin muistuttaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaupparekisterissä oli kesäkuun lopussa yrityksiä 591 967 kappaletta kertoo Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Määrä on alle prosentin enemmän kuin maaliskuun lopussa.

Eniten on kasvanut osakeyhtiöiden ja yksityisen elinkeinonharjoittajan liikkeiden eli toiminimiyritysten määrä. Avoimien yhtiöiden ja kommandiittiyhtiöiden määrä on hienokseltaan laskussa. Uusi osuuskuntalaki ei sen sijaan ole ainakaan vielä lisännyt merkittävästi osuuskuntia.

Kuusi suurinta yritysmuotoa ovat osakeyhtiö joita on 247 050 kappaletta ja yksityinen elinkeinonharjoittaja 205 738 kappaleella. Asunto-osakeyhtiöitä on 85 545 kappaletta kommandiittiyhtiöitä 34 520 kappaletta avoimia yhtiöitä 12 301 kappaletta ja osuuskuntia 4 626 kappaletta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen Leia Media on kehittänyt lehtitaloille uudenlaisen konseptin kertoo Good News from Finland -sivusto. Siinä kustantamot tuottavat sisältöä pilvipalveluun josta yritys siirtää sen lukijan e-paperille. Innovaatio on herättänyt runsaasti kiinnostusta maailmalla.

— E-paperin idea on hyvin yksinkertainen. Lukija saa e-paperilleen joka aamu kello kuusi päivän sanomalehden bluetooth-yhteyden kautta Leia Median tuotekehitysjohtaja Valtteri Halla kertoo.

E-paperi ei tarvitse ohjelmistopäivityksiä eikä sähköä. Se toimii huonelamppujen tai luonnonvalon avulla e-paperin takana olevan valokennon kautta.

Innovaatiota testataan tällä hetkellä Helsingin Sanomien pilotissa jossa 60 perhettä ympäri Suomea käyttää e-paperia Helsingin Sanomien lukemiseen. Syksyllä alkaa uusi kokeilu toisen suomalaissanomalehden kanssa. Leia Media uskoo löytäneensä ratkaisun sanomalehdistön talousongelmiin.

— Noin kaksi kolmasosaa sanomalehtikustantajien kuluista menee jakeluun ja painoon. Nämä kulut poistuvat kokonaan e-paperin avulla. Myös e-paperin ympäristöpäästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin painetussa sanomalehdessä Halla toteaa.

Yhtiön osaaminen on herättänyt kiinnostusta myös Pohjois-Amerikassa ja Saksassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Paula Kilpisen väitöskirja on saanut Suomen ulkomaankaupan edistämisrahaston tunnustuspalkinnon. Väitöskirja tarkastelee strategiamuutosten nopeutta sekä yritysten kykyä uudistua ja muuttaa osaamistaan. Työssään Aalto University Executive Education Oy:ssä (Aalto EE) Kilpinen kehittää kyvykkyyspohjaisia strategioita ja ratkaisuja asiakasyrityksille.

Kilpinen tarkasteli Aalto-yliopistolle tehdyssä väitöksessään strategian sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön välistä vuorovaikutusta. Kyvykkyyksiä ovat osaaminen prosessit ja käytännöt jotka erottavat yrityksen sen kilpailijoista. Näitä ovat esimerkiksi innovaatiokyky käyttäjäkokemuksen luominen tai design ja ennen kaikkea kyky uudistua. Käytännössä hän keskittyi näiden tekijöiden vaikutukseen kyvykkyyksien kehittämiselle Nokiassa Koneessa ja Iittalassa.

Kilpinen toimii Head of Solutions and Impact -tehtävässä Aalto University Executive Education Oy:ssä ja on johtoryhmän jäsen. Hänen vastuullaan on koulutuksia ja valmennuksia suunnittelevien ohjelmajohtajien tiimi. Kilpinen myös kouluttaa yrityksiä löytämään omat strategiset kyvykkyytensä joko kaikille avoimissa tai yrityskohtaisissa koulutusohjelmissa.

– On tärkeää että tutkimuksella on käytännön merkitystä suomalaisille yrityksille jotka kohtaavat isoja toimialamuutoksia kansainvälisillä markkinoilla. Olen iloinen voidessani auttaa asiakkaitamme tunnistamaan kilpailukykyä lisääviä strategisia kyvykkyyksiä.

Suomen ulkomaankaupan edistämisrahasto jakaa vuosittain tunnustuspalkinnon parhaasta Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistuneesta kansainvälistä liiketoimintaa käsittelevästä väitöskirjasta. Tunnustuspalkinto jaetaan syksyllä lukuvuoden avajaisissa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli toukokuussa 14 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin kertoo Tilastokeskus. Tammi–toukokuun aikana tilaukset kasvoivat 38 prosenttia edellisvuodesta.

Metalliteollisuuden päätoimialalla yritysten saamien uusien tilausten arvo oli toukokuussa jälleen vuodentakaista suurempi. Kasvua oli 45 prosenttia vuoden 2013 toukokuuhun verrattuna. Myös paperin paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla uusien tilausten arvo nousi 05 prosenttia vuodentakaisesta.

Muilla teollisuuden päätoimialoilla yritykset saivat uusia tilauksia edellisvuotta vähemmän. Kemianteollisuudessa tilaukset vähenivät 66 prosenttia ja tekstiiliteollisuudessa 166 prosenttia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli toukokuussa 31 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 toukokuussa. Tammi–toukokuussa työpäiväkorjattu teollisuustuotanto väheni 48 prosenttia viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna.

Kausitasoitettu tuotanto väheni toukokuussa 02 prosenttia huhtikuuhun verrattuna. Huhtikuussa kausitasoitettu tuotanto oli 05 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa. Maaliskuussa tuotanto väheni 01 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

Teollisuustuotanto väheni toukokuussa kaikilla päätoimialoilla. Kaivostoiminta ja louhinta pieneni eniten 95 prosenttia. Sähkön tuotanto väheni 16 prosenttia. Metalliteollisuuden tuotanto oli 24 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 toukokuussa. Elintarviketeollisuuden tuotanto laski 51 prosenttia. Kemianteollisuudessa tuotanto väheni 24 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna.

Toukokuussa teollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli 810 prosenttia eli 07 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Metsäteollisuuden kapasiteetista oli toukokuussa käytössä 854 prosenttia eli 33 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuoden 2013 toukokuussa. Metalliteollisuuden kapasiteetin käyttöaste oli toukokuussa 823 prosenttia joka oli 10 prosenttiyksikköä vuodentakaista suurempi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tuoreen kyselyn mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajista kaksi kolmasosaa haluaa hyödyntää nykyistä laajemmin palvelusetelijärjestelmiä terveyspalveluissa. Vain 14 prosenttia kyselyyn vastanneista sote-vaikuttajista oli eri mieltä. Tulokset käyvät ilmi Aula Researchin toteuttamasta kyselystä jossa selvitettiin sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttajien näkemyksiä terveydenhuollon kehittämisestä ja sote-uudistuksen toteuttamisesta.

Kunnilla ja kuntayhtymillä on vuodesta 2009 lähtien ollut mahdollisuus järjestää vastuullaan olevia sosiaali- ja terveyspalveluita palveluseteleitä hyödyntäen. Myöntäessään palvelusetelin kunta tarjoaa kyseistä palvelua tarvitsevalle ja siihen oikeutetulle mahdollisuuden valita itse palveluntuottaja.

– Palveluseteli on yksi keino lisätä kansalaisen valinnanmahdollisuuksia. Kansalainen voi itse valita palveluntuottajan useiden vaihtoehtoisten tuottajien joukosta. Monet arvostavat sitä että voivat itse valita hoitoajankohdan ja palveluntuottajan sanoo Terveyspalvelualan liiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen.

Palvelusetelijärjestelmien hyödyntämisestä on hyviä kokemuksia eri puolilla Suomea ja erilaisissa sote-palveluissa: hoitoon pääsy on nopeutunut ja kuntien kustannukset ovat pysyneet kurissa. Kunnat ovat arvostaneet myös sitä että palvelusetelijärjestelmää hyödynnettäessä ei ole tarvinnut toteuttaa raskasta kilpailuttamisprosessia.

– Hyvistä kokemuksista huolimatta palvelusetelijärjestelmien hyödyntäminen on laajentunut hitaasti. Erityisesti terveydenhuollossa palvelusetelijärjestelmiä hyödynnetään huomattavan vähän kertoo Terveydenhuollon palveluntuottajat ry:n puheenjohtaja Antti Ylikorkala.

Sote-uudistuksen valmistelun yhteydessä on puhuttu paljon kansalaisten valinnanmahdollisuuksien lisäämisestä. Palvelusetelijärjestelmien kehittäminen ja hyödyntäminen on nähty yhdeksi keinoksi lisätä kansalaisten kohdennettua ostovoimaa ja sitä kautta valinnanmahdollisuuksia.

– Palvelusetelit sopivat erittäin hyvin tuotteistettuihin terveyspalveluihin kuten päiväkirurgisiin toimenpiteisiin fysikaaliseen kuntoutukseen ja suun terveydenhuoltoon. Onkin hämmästyttävää miksi palvelusetelijärjestelmät eivät ole yleistyneet terveyspalveluissa hyvistä kokemuksista huolimatta samalla tavalla kuin sosiaalipalveluissa Lääkäripalveluyritykset ry:n toiminnanjohtaja Ismo Partanen toteaa.

Tutkimuksen toteutti Aula Research huhti–toukokuussa Terveyspalvelualan Liiton Lääkäripalveluyritykset ry:n ja Terveydenhuollon palveluntuottajien toimeksiannosta. Tutkimuksen kohderyhmän muodostivat keskeisimmät poliittiset vaikuttajat virkamiehet terveyspolitiikan sektorin ministeriöistä ja virastoista sairaanhoitopiirien johto ja muut mielipidevaikuttajat kuten yliopistojen ja tutkimuslaitosten edustajat ja järjestökenttä. Tutkimukseen vastasi 173 sote-vaikuttajaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi