Hostelleissa yöpyminen kasvoi viime vuonna miltei 14 prosenttia ja kesä on sujunut alalla vilkkaissa merkeissä.

Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan suomalaisissa majoitusliikkeissä kirjattiin 2013 202 miljoonaa yöpymisvuorokautta pudotusta aiempaan vuoteen 01 miljoonaa. Samaan aikaan Suomen hostellijärjestön HI-hostelsin jäsenyrityksissä yöpymisvuorokausien määrä kasvoi 138 prosenttia. Tämä siitäkin huolimatta että vuoden aikana hostellien määrä väheni 53:sta 47:n. Hostel-vieraiden määrä lisääntyi sekä ulkomaisten että erityisesti kotimaisten matkailijoiden osalta.

Suomen suurimman hostelin helsinkiläisen Hostel Domus Academican majoitus- ja palvelupäällikkö Anna Vunneli näkee kysynnän kasvulle monta syytä.

– On luonnollista että yleisen taloustilanteen ollessa heikko matkailijat etsivät edullisempia majoitusvaihtoehtoja. Erityisesti kaupunkilomilla matkailijat sijoittavat lomabudjettinsa majoittumisen sijaan aktiviteetteihin ja ostoksiin kohteessa hän toteaa.

Kokemuksia majoituksesta jaetaan aktiivisesti esimerkiksi verkossa. Hostellit saavat usein kiitosta tunnelmastaan sekä ekologisemman vaihtoehdon tarjoamisesta majoitusmahdollisuuksia kartoitettaessa.

– Yhteisöllisyys korostuu hostellissa. Asiakkaat tapaavat muita matkailijoita Common Roomissa ja jakavat kokemuksiaan ja suosituksiaan. Tämä korostuu etenkin meillä sillä ulkomaalaisia asiakkaita on paljon. Yhteisöllisyydestä kertoo myös hostellien petipaikkojen jatkuva kysyntä Vunneli sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Moni tekee edelleen töitä siirryttyään eläkkeelle tai jatkaa työntekoa eläkeiän saavutettuaan kertoo Eläketurvakeskus. Tilastojen mukaan 63–67-vuotiaista työskentelee lähes joka viides. Vanhuuseläkkeelle voi jäädä joustavasti 63–68-vuotiaana.

Eläkeikäisenä työskentelevien joukko on Eläketurvakeskuksen mukaan kasvanut merkittävästi vuosien 2007–2012 aikana. Tarkastelujakson aikana työtä tekevien eläkeläisten määrä nousi 70 prosenttia. Merkittävän osan tästä kasvusta selittää suurten ikäluokkien tulo vanhuuseläkeikään.

Vajaa viidennes 63–67-vuotiaista tekee palkkatyötä. Näistä 67 000 henkilöstä puolet saa samanaikaisesti eläkettä ja puolet jatkaa työntekoa yli vanhuuseläkeiän alarajan.

Ikäluokan kokoon suhteutettuna työssä jatkajien määrä ei enää merkittävästi kasva. Sen sijaan eläkeläisten työnteko yleistyy edelleen.

– Vanhuuseläkkeen rinnalla tehty työ on epäsäännöllistä ja suurelta osin osa-aikaista. Joillakin eläkkeensaajilla kuukausiansio on varsin korkea mutta merkittävällä osalla työansiot jäävät suhteellisen mataliksi kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta toteaa.

Työtä 63–67-vuotiaat eläkeläiset tekivät vuodessa reilun seitsemän kalenterikuukauden aikana tuhannen euron kuukausipalkalla. Työeläke on tällä joukolla yli 1 800 euroa kuukaudessa.

Eläkkeellä työtä tehneiden palkkaerot ovat suuria: puolet sai alle 600 euroa ja joka neljännen kuukausiansio ylitti 1 300 euroa.

Tiedot eläkeläisten työnteosta selviävät Eläketurvakeskuksen tilastoraportista. Raportti sisältää tilastoja myös alle 63-vuotiaiden eläkkeensaajien työnteosta. Tiedot perustuvat pääosin tilastorekistereihin työeläkevakuutetusta työstä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lämmin sää tietää kiirettä ilmastointi- ja jäähdytysyrityksille.  Porilaisen Polar-Jäähdytyksen Mikko Järvinen kertoo että jäähdytysongelmia riittää.

– Nyt taas juostaan pää kolmantena jalkana. Kuumuus aiheuttaa konerikkoja. Kylmäkoneet kestävät hetkellisesti tällaisia lämpöjä mutta kun ne eivät pääse huilaamaan alkaa tökkiä.

Myös Tampereen Kiinteistötekniikassa kesäinen sää näkyy toiminnassa kertoo Jukka Lönnqvist. Hän näkee helteissä positiivisenkin puolen: silloin paljastuu onko rakennuksen jäähdytys mitoitettu oikein.

– Äärirajoilla paljastuvat kaikki ongelmat. Nyt päästään kerrankin ajamaan laitteita olosuhteissa joihin ne on suunniteltu summaa Lönnqvist hellesäitä.

Lönnqvist toteaa että oikein suunniteltu ilmastointi kestää helteenkin kunhan se on pidetty kunnossa.

– Pitäisi vähän ennakoida eikä odottaa että helteet tulevat. Määräykset sanovat että huoltoja pitää tehdä kerran tai kaksi vuodessa mutta niitä laiminlyödään. Kun eihän niitä tarvita kun on viileää. Eihän kattokaan vuoda kun on poutaista.

Jäähdyttäjien sesonki alkoi itse asiassa täydellä tohinalla jo toukokuun hellepäivien myötä.

– Se alkaa aina vuoden ensimmäisestä hellepäivästä. Tilauslista tuli täyteen ja kylmänä aika ehdittiin tehdä rästiin jääneet työt Järvinen kertoo.

Jos ilmastointihuoltoa tarvitaan kannattaa asiakkaan varautua odottamaan Lönnqvist tuumii tilannetta.

– Välttämättä heti ei saa miestä. Ja jos laitteita joudutaan uusimaan tai asentamaan uusia voi laitteiden toimitusaika olla kriittinen onko niitä saatavilla vai ei.

Entä mitä vähintään tulisi tehdä jos omien jäähdytyslaitteiden tila mietityttää?

– Kannattaa muistaa pitää suodattimet puhtaana Järvinen vinkkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yritysten voittoaste laski vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yrityssektorin arvonlisäyksen supistuessa kertoo Tilastokeskus. Samalla kotitalouksien säästämisaste pieneni koska kotitalouksien käytettävissä oleva tulo ei kasvanut yhtä paljon kuin kulutusmenot. 

Kotitalouksien ja yritysten investointiasteet laskivat hieman edellisestä vuosineljänneksestä. Kotitalouksien taloudellista hyvinvointia kuvaava oikaistu käytettävissä oleva tulo heikkeni reaalisesti viime vuoden vastaavasta neljänneksestä.

Vuoden 2014 ensimmäisellä vuosineljänneksellä yritysten voittoaste eli voittojen osuus arvonlisäyksestä supistui edellisneljänneksestä yli kolmella prosenttiyksiköllä 194 prosenttiin. Voittoaste pieneni koska yrityssektorin arvonlisäys supistui ja palkkamenot kasvoivat. Yritysten investointiaste eli investointien osuus arvonlisäyksestä laski puolella prosenttiyksiköllä 250 prosenttiin. Tunnusluvut on laskettu kausitasoitetuista aikasarjoista.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen neljännesvuosittaisesta sektoritilinpidosta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Turkulainen ohjelmistotalo ATR Soft kehittää ja uudistaa Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen (Mela) eläkkeiden ja vakuutusten käsittelyä mittavassa projektissa. Projektin lopputuloksena Mela saa käyttöönsä uudet käsittelyjärjestelmät yli 200 000 asiakkaansa eläkkeiden ja vakuutusten hallintaan.

ATR Soft osallistui vuoden 2013 aikana julkiseen kilpailutukseen Melan vakuutus- ja eläkesovellusten kokonaisvaltaisesta uudistamisesta. Julkisten hankintojen ilmoituspalvelussa Hilmassakin maaliskuussa julkaistun kilpailun tulokset toivat ATR Softille ilouutisen kun Mela valitsi ATR Softin laskennalliselta arvoltaan 32 miljoonan euron kokonaisprojektin toimittajaksi.

ATR Softissa työskentelee 40 ammattilaista. Yritys kertoo ylpeänä peitonneensa kilpailutuksessa myös isommat globaalit IT-ratkaisutoimittajat joka osoittaa sen että varsinaissuomalaisella osaamisella ketterällä organisaatiolla sekä joustavilla toimintatavoilla voidaan rakentaa mittavia järjestelmäkokonaisuuksia tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Heikki Autto toppuuttelee innostusta Remontti Oy:n pystyttämisessä. Valtion rakennuttajayhtiötä joka korjaisi huonokuntoisia kiinteistöjä valmistellaan vauhdilla. Auton mielestä hankkeeseen liittyy paljon mahdollisia riskejä jotka on selvitettävä tarkkaan ettei asiassa tehdä hätiköityjä päätöksiä.
 
- Pelkkä ongelmien siirtäminen kunnilta valtiolle ei ole kestävää politiikkaa. Remontti Oy:tä odotellessaan kunnat saattavat pahimmassa tapauksessa lykätä tarvittavia remontteja entisestään Autto sanoo.
 
Autto myös pohtii huolissaan sitä miten hanke lopuksi rahoitetaan.

- Remontti Oy:n kautta uutta velkaa ikään kuin piilotettaisiin taseen ulkopuolelle. Yhtiöön liittyy myös monia kysymyksiä sen todellisista hyödyistä. Luodaanko tässä vain yksi uusi byrokraattinen mammutti ilman että kiinteistöjen hoidon todellisiin ongelmiin puututaan?
 
Autto myös muistuttaa että Stubbin hallitusohjelmassa on päätetty vasta selvittää perustamisen tarve ei vielä yhtiön perustamista.

- Jos tällainen järjestely ei ole veronmaksajan edun mukainen ei siihen pidä ryhtyä. Nyt jäitä hattuun!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rakennusyritysten liikevaihto kasvoi kuluvan vuoden helmi-huhtikuussa 31 prosenttia vuodentakaiseen verrattuna kertoo Tilastokeskus. Talonrakentamisen liikevaihto kasvoi 41 prosenttia. Erikoistuneen rakennustoiminnan liikevaihto kasvoi 27 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen liikevaihto 08 prosenttia.

Rakennusyritysten myynnin määrä kasvoi helmi-huhtikuussa 28 prosenttia vuodentakaisesta. Talonrakentamisen myynnin määrä kasvoi 39 prosenttia erikoistuneen rakennustoiminnan myynnin määrä 25 prosenttia ja maa- ja vesirakentamisen myynnin määrä 01 prosenttia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalainen mobiilisovellus Singster haluaa osansa kymmenen miljardien euron globaalista karaokebisneksestä kertoo Good News from Finland. Sovellus on kuin karaoken Spotify. Sen avulla karaokelaulaminen on mahdollista kaikkialla missä on mobiililaite ja verkkoyhteys.

— Karaoke ei varmasti ole monen mielestä erityisen seksikäs bisnes. Mutta harva tietää että alalla liikkuu vuosittain noin kymmenen miljardia euroa helsinkiläisen Singsterin toimitusjohtaja Atte Hujanen kertoo.

Yritys on hiljattain julkistanut ensimmäisen virallisen Singster-sovelluksen joka toimii Applen iOS-käyttöjärjestelmää hyödyntävissä mobiililaitteissa. Vuoden loppuun mennessä Singsterin saa käyttöön myös muissa mobiilikäyttöjärjestelmissä ja verkossa.

— Sovellus on kerännyt noin 10 000 käyttäjää ympäri maailman alle viikossa. Se toimii kaikkialla paitsi Pohjois-Amerikassa jossa tekijänoikeuslainsäädäntö on erilainen. Sopimukset ovat kuitenkin sielläkin työn alla Hujanen toteaa.

Singsterin perustajiin kuuluu viiden hengen ydintiimin lisäksi suomalainen KSF Entertainment joka kustantaa yrityksen musiikkisisällöt.

— Tavoitteenamme on että kun ihmiset haluavat laulaa karaokea he eivät etsisi kaapista vanhaa karaoke-DVD:tä vaan käyttäisivät automaattisesti Singsteriä Hujanen sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pihtiputaalla varmistetaan yöpartioinnilla yrityskiinteistöjen turvallisuutta jo toista vuotta. Yöpyövelit-nimellä tunnetussa vapaaehtoisjoukossa on mukana yrittäjiä ja yritysten työntekijöitä.

- Partioimme koko ajan sen mukaan mitä resurssit antavat myöten. Toukokuussa kun toimintaa oli vähemmän kävi pariin otteeseen täällä paikoissa yöllisiä vierailijoita kertoo Pihtiputaan Yrittäjien varapuheenjohtaja Kimmo Järvelin.

Kevään ikävien yllätysten jälkeen toimintaan saatiin värvättyä lisää väkeä ja ovi on koko ajan auki uusille vapaaehtoisille. Viime vuonna aloitetun partioinnin teho on huomattu.

- Ei siellä öisin turhaan olla vastapelurit rekisteröivät toimintamme Järvelin kertoo.

Yöpartiointia aloitettaessa vapaaehtoiset sopivat pelisäännöistä poliisin ja vartiointiliikkeiden kanssa. Vapaaehtoistoiminta on tarpeen sillä Sisä-Suomessa poliisi voi olla kaukana. Pihtipudasta lähin poliisiasema sijaitsee Äänekoskella sadan kilometrin päässä.

- Partio voi olla viiden tai viidenkymmen minuutin päässä täältä kuvaa Järvelin tilannetta yöaikaan.

Verekseltään Yöpyövelit eivät kilikalimiehiä ole yllättäneet. Sellaisia tilanteita on tullut vastaan jossa epäilyttävät autot poistuvat teollisuusalueelta partion saapuessa Järvelin kertoo.

- Siellä on ollut kohteen tarkastelu käynnissä.

Huvittaviakin tilanteita mahtuu mukaan. Kun Yöpyövelien partio kääntyy nelostieltä teollisuusaluetta kohti suuntaavan auton perään seurattava usein pysähtyy. Yöllä teollisuusalueiden ympärillä pyörivät autot ovat useimmiten ulkomaisissa kilvissä.

- Sitten nousee konepelti pystyyn. Aina tuntuu tällainen konerikko sattuvan Järvelin hymähtää.

Nyt keskikesällä Yöpyövelitkin vetävät hiukan henkeä. Toisin kuin asuntomurtautujien kohdalla teollisuusaluekeikkaa tekevät rosvot aktivoituvat syksyllä.

- Nämä henkilöt ajattelevat pimeyden tuovan suojaa jolloin meidänkin pitää siihen ajanjaksoon satsata Järvelin toteaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Palvelujen liikevaihto kasvoi helmi–huhtikuussa 18 prosenttia vuoden 2013 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna kertoo Tilastokeskus. Vuotta aiemmin liikevaihto kasvoi 06 prosenttia vastaavalla ajanjaksolla. Palvelualoissa ei ole mukana kaupan toimialoja.

Helmi–huhtikuussa liikevaihto kasvoi ripeimmin informaatio ja viestintä -toimialan sekä taiteen viihteen ja virkistyksen yrityksillä. Informaatio ja viestintä -toimialalla liikevaihto kasvoi 51 prosenttia ja taiteet viihde ja virkistys -toimialalla 47 prosenttia vuodentakaisesta. Kiinteistöalan toiminnan yrityksissä yllettiin neljän prosentin liikevaihdon kasvuun.

Negatiivista liikevaihdon kehitys oli kuljetus ja varastointi -toimialalla jossa vähennystä vuodentakaiseen kertyi 08 prosenttia. Myös majoitus- ja ravitsemistoiminnassa liikevaihto pieneni 01 prosenttia vuotta aiemmasta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teollisuuden liikevaihto oli helmihuhtikuussa 13 prosenttia pienempi kuin vastaavalla ajanjaksolla vuonna 2013 kertoo Tilastokeskus. Kotimaan myynti supistui 33 prosenttia ja vientiliikevaihto kasvoi 02 prosenttia vuodentakaisesta.

Liikevaihto supistui lähes kaikilla teollisuuden alatoimialoilla edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Eniten liikevaihto väheni sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa 50 prosenttia. Metalliteollisuudessa liikevaihto pieneni 24 prosenttia ja kemianteollisuudessa 16 prosenttia. Liikevaihtoa kertyi hieman edellisvuotta enemmän ainoastaan metsäteollisuudessa joka kasvoi 08 prosenttia.

Muiden teollisten toimialojen pääluokista vesi- ja jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito kasvoi 19 prosenttia. Kaivostoiminta ja louhinta -toimialan liikevaihto supistui 46 prosenttia ja sähkö- kaasu- lämpö- ja ilmastointihuolto 130 prosenttia vuotta aiemmasta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Seuraavaan hallitusohjelmaan pitää tehdä kirjaus takuukorjausmekanismista turhaa byrokratiaa luovalle lainsäädännölle vaatii Keskuskauppakamari.

– Uusien lakien toimivuutta tulisi tarkastella vuoden tai kahden kuluttua lain voimaantulosta. Ongelmalliset tai hyödyttömät byrokratiapykälät on tunnistettava ja korjattava toteaa Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa.

Keskuskauppakamari julkaisi kesäkuussa ylisääntelyä koskevan raportin jonka mukaan yritysvaikutusten arviointi on unohdettu sääntelytaakan kasvaessa. Vuonna 2013 annettujen hallituksen esitysten 11 000 sivusta 68 sivua eli 6 promillea käsitteli yritysvaikutuksia.

– Yritysvaikutusten arviointi on luvattoman heikkoa. Lisää sekavuutta byrokratiakiemuroihin tuo se että ministeriöistä kukin valmistelee sääntelyään itsenäisesti. Yhteinen esimies joka sovittaisi pulmatilanteet toimiviksi kokonaisuuksiksi puuttuu. Seuraavassa hallitusohjelmassa on pohdittava miten lainvalmisteluun saataisiin toimiva konsernijohto.

Linnainmaan mukaan sääntelyn kumoaminen on osoittautunut hyvin vaikeaksi vaikka sen epäonnistuminen tai hyödyttömyys olisi ilmeistä.

– Kaikelle kansalla on selvää että esimerkiksi haja-asutusalueen jätevesijärjestelmää koskevat velvoitteet ovat suhteettomia säännösten aiheuttamiin kustannuksiin ja muutoksilla saatuun hyötyyn nähden. Myös energiatodistusten ongelmallisuus on yleisessä tiedossa. Kaikesta huolimatta sääntelyn purkamiseen ei ole ryhdytty vaikka kustannusten maksajina ovat tavalliset kuluttajat.

Linnainmaa arvioi että yrityksiin kohdistuvan epäonnistuneen ja tarpeettoman sääntelyn purkaminen on vieläkin vaikeammin saavutettavissa. Esimerkiksi kaavoituksen toimimattomuus ja ylettömän pikkutarkat rakentamismääräykset ovat esteinä kasvulle ja työllistämiselle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Aurinkokeräimiä valmistava mikkeliläinen Savo-Solar on saanut suurtilauksen Tanskaan kertoo Yle. Savo-Solar toimittaa Tanskaan 7 300 neliön laajuisen aurinkokeräinkentän Løgumklosterin kaukolämpölaitokseen. Sopimus sisältää myös option noin 2 800 neliömetrin lisätoimituksesta.

– Tilaus on merkittävä. Määrä on noin kaksi kertaa sen verran kuin Suomessa ylipäätään toimitetaan aurinkokeräimiä vuodessa toimitusjohtaja Jari Varjotie sanoo.

Tanskalaiskentän lopullinen koko on 50 000 neliötä ja yhtiö toivoo saavansa työmaalle lisätilauksia.

Tilauksen ansiosta Savo-Solar palkkaa Mikkelin tuotantolaitokseensa 20 uutta työntekijää. Yhtiöllä on entuudestaan 20 työntekijää. Viime syksynä yrityssaneeraukseen joutuneelle Savo-Solarille Tanskan sopimus on elintärkeä.

– Tämän eteen on tehty töitä kaksi ja puoli vuotta. Koko yrityksen tulevaisuus on laskettu tämän tilauksen varaan. Tämä on meille valtava harppaus ja nostaa Savo-Solarin kokonaan uuteen sarjaan.

Savo-Solar toivoo tanskalaistilauksen vauhdittavan Euroopan markkinoiden avautumista yhtiölle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Laatukoru on valinnut SEQR:in mobiilimaksuratkaisukseen ja ottaa sen käyttöön 12 myymälässään sekä verkkokaupassaan. Älypuhelimella maksamisen lisäksi kuluttajat voivat siirtää SEQR-mobiililompakon avulla rahaa veloituksetta yhdistää siihen kanta-asiakasohjelmien jäsenyyksiä sekä saada SEQR:ia käyttäviltä kauppiailta tarjouksia.

– Valitsimme SEQR-mobiilimaksuratkaisun koska haluamme tarjota asiakkaillemme uuden nykyaikaisen maksutavan. Meille oli tärkeää että voimme käyttää ratkaisua sekä myymälöissämme että verkkokaupassamme. Päätökseemme vaikutti myös se että SEQR on helppo ottaa käyttöön ja kustannustehokas sanoo Laatukoru Oy:n toimitusjohtaja Ari Silvan.

SEQR esiteltiin Suomessa toukokuun lopussa jolloin ensimmäisenä yrityksenä SEQR-mobiilimaksut otti ravintoloissaan käyttöön Hesburger. Välitysalustan on kehittänyt maailman suurimpiin mobiilimaksujärjestelmien toimittajiin kuuluva ruotsalainen Seamless.

– Olemme iloisia saadessamme kumppaniksemme Suomessa tasokkaan Laatukoru-myymäläketjun sanoo Seamlessin toimitusjohtaja Peter Fredell.

Laatukoru Oy ottaa SEQR:in käyttöön syksyn kuluessa. Ilmainen SEQR-sovellus on ladattavissa Windows Puhelin -kaupasta App Storesta ja Google Playstä. Kuluttaja maksaa kassalla osoittamalla älypuhelimellaan QR-koodia tai NFC-sirua. Tilin saldo näkyy reaaliaikaisesti sovelluksessa ja käyttäjä saa kuukausilaskun SEQR:illa tekemistään ostoksista.

SEQR-mobiilimaksuratkaisu on avoin kaikille pankeille matkapuhelinoperaattoreille ja kauppiaalle. Oman maksuntapahtumien siirtojärjestelmän ansiosta SEQR ei ole sidoksissa korttimaksamisen rakenteisiin ja poistaa välikäsiä kaupasta. Kauppiaille tämä tarkoittaa pienempiä maksunvälityskustannuksia verrattuna korttiyhtiöihin. Lisäksi järjestelmän käyttöönotto ei edellytä kalliita investointeja laitteisiin. Koko maan kattava ketju voi Seamlessin mukaan ottaa SEQR-mobiilimaksujärjestelmän käyttöön muutamassa päivässä.

Laatukoru Oy on vuonna 1976 perustettu timanttikorujen valmistaja. Yritys työllistää noin 80 henkilöä kahdessatoista toimipisteessä Helsingin Espoon Vantaan Tampereen Hyvinkään Riihimäen ja Lahden alueella.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Metallinjalostajat ry vaatii hallitusta takaamaan alan kilpailukyvyn muihin EU-maihin nähden. Metallinjalostajat muistuttaa että nykyiset hallituspuolueet ovat luvanneet ettei teollisuudelle tule lisärasitteita hallituskauden aikana. Tästä päätöksestä on pidettävä kiinni.

– Metallien jalostajat tuovat raaka-aineita maailmalta ja vievät lopputuotteita kansainvälisille asiakkaille. Lisäarvon pitää Suomessa syntyä kilpailukykyisesti ja logistiikan toimia siten ettei kilpailukykyä menetetä painottaa Metallinjalostajat ry:n toimitusjohtaja Mika Nykänen.

– Rikkidirektiivin ja päästökaupan kustannuksia pitää siis kompensoida keskeisten EU-kilpailijoidemme tapaan.

Metallien jalostuksen osuus Suomen viennistä on edelleen erittäin korkealla tasolla ankarasta hintakilpailusta huolimatta. Laskevista tuottajahinnoista ja kovista kustannuspaineista huolimatta ala pystyi nostamaan jalostusarvoaan lähes 16 prosenttia vuonna 2013. Yrityksissä on siis tehty vaikeina aikoina oikeita liikkeitä.

Metallien jalostus on edelleen Suomen teollista selkärankaa. Sen osuus koko Suomen tavaraviennistä oli vuonna 2013 peräti 12 prosenttia. Noin joka kahdeksas vientieuro tuli metallien jalostuksen tuotteista. Ala on yksi merkittävimmistä nettovientialoista Suomessa nettoviennin ollessa lähes 25 miljardia euroa vuonna 2013.

Alan liikevaihto Suomessa oli viime vuonna 88 miljardia euroa. Alkuvuonna 2014 tuotantomäärät ovat pysyneet ennallaan. Globaalin talouden elpyminen ja erityisesti toiveet Euroopan talouden positiivisemmasta kehityksestä luovat toiveita tuotantomäärien ja liikevaihdon kasvusta.

Tuotannon volyymi on pysynyt Suomessa melko vakaana mutta ankara hintakilpailu on yhä koveneva haaste. Markkinoiden epävarmuus ja lainsäädännöllä luodut yksipuoliset lisäkustannukset ovat suuria ongelmia. Alkuvuonna 2014 EU-maiden osuus alan viennistä on kasvanut reilusti noin 75 prosenttiin. Osuuden kasvu johtuu osittain Venäjän viennin voimakkaasta lähes 50 prosentin laskusta. Myös vienti Aasiaan on laskenut melko voimakkaasti vuoden alkupuolella.

– Huolimatta tuotannon hienoisesta kasvusta on liikevaihto alalla kuitenkin laskenut. Pitkään laskeneet hinnat ja jatkuvat kustannuspaineet ovat olleet yrityksille vaikea yhtälö viime vuosina. Liikevaihdon laskuun on vaikuttanut myös monien raaka-aineiden hintojen lasku maailmanmarkkinoilla. Suomen kustannuskilpailukyvystä on pidettävä hyvää huolta erityisesti hankalan kysyntätilanteen ja alhaisten tuottajahintojen aikaan toteaa Nykänen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Sitran johtaja Timo Lindholm kyseenalaistaa työehtosopimusten yleissitovuuden Aamulehdessä. Lindholmin mukaan yleissitovuus ei anna tarpeeksi vapautta yrityksille päättää työajoista palkkauksesta ja töiden järjestämisestä. Yleissitovuus heikentää etenkin pienten yritysten työllistämismahdollisuuksia pelisäännöt on laadittu suuryritysten tarpeisiin ja menneiden vuosikymmenien oloihin.

– Maailma on jo muuttunut. Missä se uusi työ on Lindholm kysyy.

– Se on freelancer-työtä yksinyrittäjätyötä keikkatyötä enemmän ja enemmän muuta kuin pysyvää kokoaikaista työtä.

Lindholmin mukaan työelämän liika jäykkyys voi johtaako siihen että liian suuri osa ihmisistä on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella kun vaihtoehtoina ovat kokopäivätyö tai kokonaan syrjässä oleminen. Lääkkeenä hän on valmis harkitsemaan kansalaispalkkaa ja purkamaan monimutkaisen tulonsiirtojärjestelmän.

– Tulonsiirtojen viidakko on yksi jäykkyyksien kenttä. Erinomainen tilanne työntekijälle olisi se että joka ainoa työtunti olisi kannattava. Ei tarvitsisi miettiä että jos teen tällä viikolla viisi tuntia niin mitä käy sille ja sille sosiaaliturvalle tuelle ja tulonsiirrolle.

Lindholm liputtaa jokaiselle taattavan perustulon puolesta.

– Se olisi suhteellisen matala muutamia satasia kuukaudessa. Määrään ei vaikuta se kuinka paljon tekee töitä. Kansalaispalkka voisi leikkautua jos olisi hyväpalkkaisissa kokoaikatöissä.

Lindholm toimi aiemmin Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan koko kaupan toimialalla myynti supistui toukokuussa 25 prosenttia vuoden 2013 toukokuusta.

Vähittäiskaupan myynti laski toukokuussa 10 prosenttia viime vuodesta. Päivittäistavarakaupan myynti kasvoi 06 prosenttia vuodentakaisesta kun taas tavaratalokaupassa myynti väheni 20 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Tukkukaupassa myynti väheni 35 prosenttia ja autokaupassa 21 prosenttia vuodentakaisesta. Näin ollen koko kaupan toimialalla myynti supistui 25 prosenttia vuoden 2013 toukokuusta.

Vähittäiskaupassa myynnin määrä väheni toukokuussa 05 prosenttia ja tukkukaupassa 26 prosenttia vuodentakaisesta. Autokaupassa myynnin määrä laski 21 prosenttia viime vuoden toukokuusta. Koko kaupan myynnin määrä väheni toukokuussa 19 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta.

Koko kaupan toimialan myynti väheni tammi-toukokuussa 09 prosenttia edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta. Vähittäiskaupan myynti supistui tammi-toukokuussa 01 prosenttia ja tukkukaupan myynti 22 prosenttia verrattuna edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon kun taas autokaupassa myynti kasvoi 39 prosenttia vuoden 2013 tammi-toukokuusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Pietarin-pääkonsulaatti myönsi kesäkuussa noin 100 000 viisumia mikä oli vain 11 000 vähemmän kuin vuosi sitten kertoo Yle.

– Tammi-kesäkuussa laskua on ollut viime vuoteen verrattuna noin 20 prosenttia mutta kesäkuussa enää yhdeksän prosenttia eli merkkejä paremmasta on sanoo viisumiosaston vs. päällikkö varakonsuli Jari Määttänen.

Suomen Pietarin-konsulaatti kirjoittaa valtaosan Suomen myöntämistä Schengen-viisumeista.

Mikäli ruplan kurssi jatkaa vahvistumista Pietarin pääkonsulaatti ennakoi heikosta alkuvuodesta huolimatta miljoonan viisumin rajan rikkoutuvan. Viime vuonna Pietarissa myönnettiin 12 miljoonaa viisumia.

– Osa asiakkaista ei ole hankkinut monikertaviisumia varalle kuten aiemmin vaan odottavat että kurssi paranee. Nyt on otollinen aika kertoo Määttänen.

Ruplan kurssin ollessa alhaisimmillaan yhdellä eurolla sai 51 ruplaa. Heinäkuun alussa euro maksoi vajaat 46 ruplaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Juomisosaaja Caktus pyrkii alusta alkaen Yhdysvaltojen markkinoille kerto Good News from Finland.Yrityksen kehittämä palvelu pyrkii parantamaan käyttäjiensä hyvinvointia tarkkailemalla juovatko he päivän aikana tarpeeksi vettä. Käyttäjä asentaa juomapulloonsa elektronisen sensorin ja seuraa älypuhelimestaan milloin pullo täytyy kallistaa huulille.

Caktukseen kuuluu neljä nuorta suomalaismiestä jotka pyörittävät Yhdysvaltoihin rekisteröityä yritystään Helsingistä. Kuvio muistuttaa hieman senttihuutokaupparaketti Dealdashia.

— Ideamme hyväksyttiin keväällä 2013 yrityskiihdyttämöohjelmaan New Jerseyssä. Saimme sitä kautta siemenrahoitusta amerikkalaisilta enkelisijoittajilta mikä on siinä mielessä poikkeuksellista että jenkit harvoin sijoittavat ulkomaalaislähtöisiin startupeihin. Niinpä rekisteröimme yrityksemme sinne Caktuksen toimitusjohtaja Panu Keski-Pukkila kertoo.

Keski-Pukkilan mukaan Suomi on oiva paikka muun muassa yrityksen tuotekehitykselle ja liiketoiminta Suomen kasvavalla terveysteknologiasektorilla kiinnostaa Caktusta mahdollisesti tulevaisuudessa.

Keväällä 2013 perustettu yritys käynnistelee tällä hetkellä liiketoimintaansa joukkorahoituskampanjalla jossa asiakas tilaa tuotteen ja maksaa sen ennakkoon. Tällä tavoin kerätyillä varoilla yrityksen on tarkoitus toimittaa tuotteet ensimmäisille asiakkailleen vuoden loppuun mennessä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Matkailuautoja vuokraava Laiska-Lassi joutuu nyt myymään eioota. Sesonki on nyt kiivaimmillaan kertoo yrittäjä Lassi Ampuja. Helsingissä toimivan yrityksen kaikki autot ovat nyt liikenteessä ja vasta elokuussa käyttöaste alkaa laskea.

– Jos ei näin olisi olisi hommassa jotain vikaa Ampuja toteaa.

Matkailuautojen vuokraaminen käy kuumana kesä-heinäkuussa. Toki kysyntää on jo loppukeväästä sekä myös loppukesästä ja alkusyksystä. Asiakkaista löytyy niin lapsiperheitä kuin eläkeläisiäkin Ampuja kertoo. Moni on vuokraaja on pitkäaikainen kanta-asiakas. Yhteisenä nimittäjänä toimii haluttomuus hankkia omaa asuntoautoa.

– Kun käynnistimme yrityksen oli tämä jo silloin havaittavissa. Vuokraaminen kasvaa kun ihmiset eivät laita autoihin pääomia.

Moni kesäsesonkiyritys on kärsinyt pahasti kesäkuun kehnosta säästä. Ampuja kertoo että sateinen alkukesä sujui yrityksen kannalta hyvin.

– Tämä homma toimii eri tavalla kuin mökkeily. Jos sataa voi katsoa netistä säätilannetta ja mennä toiselle puolelle valtakuntaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi