Palvelualojen ammattiliitto PAMin 2. varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen haluaa yrittäjien osaamisen tiukempaan valvontaan. Hän ehdottaa yritystoiminnan harjoittamisen ehtojen tiukentamista.

– Yritystoiminnan harjoittaminen pitäisi olla mahdollista vain henkilöillä jotka voivat osoittaa hallitsevansa yritystoimintaan liittyvät velvoitteet ja vastuut. Tällaisen osaamisen todistaminen takaisi silloin yritykseen palkattaville työntekijöille turvatumman työsuhteen jossa työntekijä tietää yrityksen taloudellisesta ja toiminnallisesta tilanteesta ja hänen työehtonsa ja palkkansa ovat oikeat esittää Julkunen.

– Osaamisen voisi todistaa jonkinlaisen yrittäjäpassin suorittamisella.

Julkusen SuomiAreenalla tekemän avauksen taustalla on huolestuminen nuorten työntekijöiden asemasta.

– Työsuhteen päättymiset koeaikana perusteettomat varoitukset alipalkka työskentely ilman taukoja ja monet muut epäkohdat ovat olleet nuorten ensimmäiset kokemukset työelämästä tänäkin kesänä. Sanojen ja tekojen ristiriita on ollut suuri kun nuorelle luvataan hyvä kesätyö eikä todellisuus ole kuitenkaan vastannut lupauksia toteaa Julkunen.

Kesätyöntekijöiden perehdyttäminen ja työn johtaminen eivät Julkusen mielestä vastaa tämän päivän vaatimuksia.

– Usein työsuhde solmitaan niin ettei yrittäjällä ole pienintäkään käsitystä työntekijän työsuhteen ehdoista tai ettei työntekijällä ole mitään vakuutta siitä että yritys pystyy hoitamaan velvollisuutensa työnantajana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tätä mieltä ovat kunnan- ja kaupunginjohtajat sekä yrittäjät jotka vastasivat Suomen Yrittäjien tekemään kyselyyn.

Suomen Yrittäjät kysyi kunnan- ja kaupunginjohtajilta saako kunnan työntekijä toimia saman kunnan kunnanhallituksen jäsenenä tai lautakunnan puheenjohtajana. Kyselyyn vastanneista kunnanjohtajista 64 prosenttia totesi että ei saa.

Samaa kysyttiin myös yrittäjiltä. Yrittäjävastaajat olivat kuntajohtajien kanssa samoilla linjoilla sillä 70 prosenttia yrittäjävastaajista kieltäisi kunnan työntekijöiltä osallistumisen kunnanhallituksen työskentelyyn ja lautakuntien johtamisen.

Suomen Yrittäjät kysyi asiaa Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn yhteydessä keväällä. Kyselyyn vastasi 131 kunnan- ja kaupunginjohtajaa ja yli 4300 yrittäjää.

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtajan Anssi Kujalan mukaan kyselyn tulokset kertovat siitä että työnjako johtaminen ja vastuu kunnissa kaipaavat selkeyttämistä.

– Yksi kunnanhallituksen tehtävistä on vastata kunnan henkilöstöpolitiikasta joten kaksoisroolien purkaminen on perusteltua Kujala sanoo.

Kunnan päättäjänä kunnan työntekijä on päättämässä omaan työ- tai virkasuhteeseen liittyvistä asioista.

– Silloin on luonnollinen vaara siitä että päätöksentekijän oma etu ajaa yleisien edun ohi.

Kujalan mukaan kaksoisrooli on hankalaa myös siksi että se estää palvelutuotannon uudistamisen kun kunnissa työskentelevät luottamushenkilöt tarkastelevat asiaa liiaksi omien intressiryhmien näkökulmasta.

– Palveluitten käyttäjien näkökulma kärsii. Tämä on entistä huolestuttavampaa kun sosiaali- ja terveyspalveluita uudistetaan.

Aiheeseen otetaan kantaa myös valmistelussa olevassa kuntalaissa joka tulee eduskuntakäsittelyyn syksyllä. Lakiesityksessä ehdotetaan tiukennuksia nykyiseen lainsäädäntöön niin että kunnan työntekijä ei enää voisi toimia kunnanhallituksessa siinä kunnassa jossa on töissä. Uudistuksen tarkoitus on turvata kuntien hallinnon uskottavuus ja toimivuus.

– Luottamushenkilöiden tulee tehdä päätökset kaikkien kuntalaisten parhaaksi. On hyvä turvata se ettei luottamushenkilöillä ole liian voimakkaita muita intressejä valvottavanaan Kujala kommentoi lakiesitystä.

Kujala muistuttaa että kuntalain mukaan henkilö joka on johtotehtävissä sellaisessa yrityksessä jolle kunnanhallituksessa tavanomaisesti käsiteltävät asiat voivat tuottaa hyötyä tai vahinkoa ei voi toimia kunnanhallituksessa

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsingin Sanomien mukaan ohjelmistojätti Microsoft aikoo vähentää Suomessa noin tuhat työpaikkaa. Liipaisimella on lehden tietojen mukaan koko Oulun tuotekehitysyksikkö jossa työskentelee noin 500 henkilöä.

Microsoftilla on Suomessa palveluksessaan lähes 5 000 Nokian matkapuhelinliiketoimintaoston mukana siirtynyttä työntekijää. Yritys on kertonut jo aiemmin kaavailevansa suuria globaaleja leikkauksia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Valtiovarainministeriön entisen valtiosihteerin Raimo Sailas vaatii panostusta viennin kehittämiseen kertoo Yle. Sailaksen mukaan hallituksen kasvu- ja työllisyyspaketti ei riitä nostamaan Suomen taloutta. Hän muistuttaa että käynnissä on poikkeuksellinen rakenteellinen kriisi.

– Suomen vienti on kehittynyt erittäin huonosti viimeisen kolmen vuoden aikana. On paljon pienenpää kun se oli 2007. Sen seurauksena bruttokansantuote on paljon pienempi kuin se oli 2007. Eikä se millään kasvu- ja työllisyyspaketeilla tästä lähde nousuun Sailas sanoi Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

Sailaksen mukaan paketin vaikutukset jäävät parhaassakin tapauksessa varsin marginaalisiksi.

– Tarvitsemme paljon parempaa vientikehitystä parempaa kilpailukykyä ja kaikkea sitä mikä voi saada viennin paremmalle tolalle ja sitä kautta myös kotimaiselle kysynnälle enemmän kasvunäkymiä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaiset pitävät apteekkeja luotettavina asiantuntevina ja vastuullisina yrityksinä kertoo Apteekkariliiton teettämä tutkimus. Lähes kaikki apteekkien asiakkaat ovat tyytyväisiä viimeisimpään apteekkikäyntiinsä.

Viimeisimpään apteekkikäyntiinsä on erittäin tai melko tyytyväinen 95 prosenttia apteekkien asiakkaista ilmenee Taloustutkimus Oy:n toteuttamasta Suomalaisten apteekkiasiointi 2014 - tutkimuksesta.

Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää apteekkeja luotettavina asiantuntevina turvallisina rehellisinä ja vastuullisina yrityksinä.

Apteekkien määrää pitää riittävänä 92 prosenttia ja aukioloaikoja 77 prosenttia suomalaisista. Ikä sukupuoli tai asuinpaikka ei juuri vaikuta näkemykseen apteekkien riittävyydestä. Nykyistä pidempiä aukioloaikoja toivoo vajaa kolmannes alle 50-vuotiaista ja lapsiperheistä. Tyytyväisimpiä asiakkaat ovat kauppakeskuksissa sijaitsevien apteekkien aukioloaikoihin joita pitää riittävinä 84 prosenttia vastaajista.

Suomalaiset haluavat ostaa niin resepti- kuin itsehoitolääkkeensä apteekista asiantuntevan palvelun neuvonnan luotettavuuden ja turvallisuuden vuoksi. Ruokakaupasta itsehoitolääkkeitä haluaisi ostaa suomalaisista vain joka kolmas.

Valtio sääntelee lääkkeiden hintoja lääketaksalla jonka vuoksi lääkkeen hinta on sama kaikissa apteekeissa ja apteekkien verkkopalveluissa. Tutkimuksen mukaan asiakkaat pitävät samahintaisuutta tärkeänä etenkin reseptilääkkeissä joissa sitä kannattaa 88 prosenttia vastaajista. Selvä enemmistö 62 prosenttia vastaajista katsoo että myös itsehoitolääkkeiden hintojen pitää olla kaikissa apteekeissa samat. Samahintaisuus saa kannatusta etenkin naisilta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala ei innostu PAM:n ehdottamasta yrittäjäpassista kertoo kokoomuslainen Verkkouutiset.

– Kesäpuheet ovat nyt saavuttaneet uskomattoman tason. En voi käsittää että vielä tänä päivänä kuullaan näitä yrittämiseen liittyviä estämisyrityksiä Kujala sanoo.

Palvelualojen ammattiliiton varapuheenjohtaja Kaarlo Julkunen esitti tiistaina Porin SuomiAreenalla että Suomessa pitäisi tiukentaa ehtoja joilla yritystoimintaa voidaan harjoittaa. Yritystoiminnan harjoittaminen pitäisi hänen mielestään olla mahdollista vain henkilöillä jotka voivat osoittaa hallitsevansa yritystoimintaan liittyvät velvoitteet ja vastuut. Hän ehdotti kontrollin välineeksi yrittäjäpassia. Näin voitaisiin kitkeä Julkusen mukaan alipalkkausta ja harmaata taloutta.

Kujala huomauttaa että esimerkiksi ravintola-alalla jota Julkusen PAM edustaa sääntelyä on lisätty koko ajan.

– Emme tarvitse yhtään uusia rajoituksia normeja tai sääntöjä. Tarvitsemme rohkeita yrittäjiä ja uusia työpaikkoja. Nämä ovat käsittämättömiä puheita.

Suomen Yrittäjissä on pantu merkille että PAM käy valtakunnallista kampanjaa nuorten työntekijöiden oikeuksien parantamiseksi. Kujalan mukaan kampanjassa on negatiivinen sävy.

– En ymmärrä lainkaan että PAM on näemmä valinnut tämän kesän teemakseen nuoria työllistävien yrityksien moittimisen. Tämä kaikki samaan aikaan kun Suomessa kannetaan huolta nuorten syrjäytymisestä työpaikkojen luomisesta ja panostetaan nuorisotakuuseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä lähes 400 000 yöpymisvuorokautta toukokuussa mikä oli 41 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin kertoo Tilastokeskus. Kotimaiset matkailijat yöpyivät majoitusliikkeissä vajaat miljoona vuorokautta mikä oli prosentin enemmän kuin toukokuussa 2013. Yöpymisten kokonaismäärä väheni 05 prosenttia ja majoitusliikkeissä tilastoitiin toukokuussa kaikkiaan runsaat 13 miljoonaa yöpymisvuorokautta.

Venäläisyöpymisten jyrkkä lasku jatkui edelleen toukokuussa mikä osaltaan vaikutti ulkomaisten matkailijoiden yöpymisten kokonaismäärän laskuun. Venäläisille kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä 89 000 yöpymisvuorokautta mikä oli peräti 275 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Venäläiset säilyttivät kuitenkin ulkomaisten matkailijoiden ykkössijan yöpymisillä mitattuna toukokuussa 2014.

Ruotsalaiset olivat seuraavana vajaalla 46 000 yöpymisellä ja heille tilastoitiin majoitusliikkeissä 18 prosenttia enemmän yöpymisiä kuin vuotta aiemmin. Kolmantena olivat saksalaiset lähes 30 000 yöpymisellä vaikka vähennystä viime vuodesta oli 177 prosenttia. Briteille kirjattiin majoitusliikkeissä lähes 23 000 yöpymistä mikä oli 3 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Espanjalaisten japanilaisten ja hollantilaisten yöpymiset lisääntyivät runsaan viidenneksen toukokuussa 2014 mutta tärkeimmistä Suomeen suuntautuvista matkailijamaista virolaisten yöpymiset lisääntyivät kuitenkin eniten. He yöpyivät majoitusliikkeissä runsaat 16 000 kertaa mikä oli peräti 333 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin.

Maakunnittain yöpymisten kokonaismäärä majoitusliikkeissä kasvoi toukokuussa eniten Keski-Pohjanmaalla 429 prosenttia. Päijät-Hämeessä yöpymiset lisääntyivät 165 prosenttia ja Kanta-Hämeessä 141 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaalla yöpymiset lisääntyivät 74 prosenttia viime vuodesta. Suurin yöpymisten vähennys mitattiin Etelä-Karjalassa 173 prosenttia. Satakunnassa Pirkanmaalla ja Kymenlaaksossa yöpymisten vähennys oli noin kuusi prosenttia kussakin. Pohjanmaalla yöpymisiä kirjattiin 5 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.

Konkurssin tehneen Paakkola Conveyorsin raunioille on perustettu uusi yritys kertoo Yle. Uusi New Paakkola - niminen yritys keskittyy kuljetinjärjestelmien huoltoon ja suunnitteluun.

– Toimiala on sama mutta konsepti on muutettu ja rakenteet on pantu uusiksi luonnehtii toimitusjohtaja Tommi Juntikka.

Hänen mukaansa uusi yritys lähtee liikkeelle varovaisesti. Uudessa yrityksessä on kymmenen työntekijää.

Uusi yritys on saanut töitä Paakkolan vanhoilta asiakkailta joten työmaana ovat Pohjoismaat. Juntikan mukaan ihmisten suhtautuminen on yllättänyt vaikka takana on rankat ajat.

– Vanhat asiakkaat ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi ja suurin osa entisistä yhteistyökumppaneistakin.

Viime keväänä konkurssiin mennyt Paakkola Conveyors työllisti Tervolassa noin 70 työntekijää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjät vaatii että tulevaisuudessa kunnat ja kuntayhtymät pitää velvoittaa käyttämään palveluseteliä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Näin turvataan parhaiten lähipalvelut koko Suomessa.

Meneillään olevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa Suomeen perustetaan viisi sote-aluetta joilla on vastuu palveluiden järjestämisestä. Suomen Yrittäjien mukaan tuottamisvastuu ollaan nyt sitomassa liian vahvasti kunnan tai kuntayhtymän omaan tuotantoon.

– Suomi uhkaa liukua julkisen palveluntuotannon monopolimaaksi. Siksi sote-alueiden vastuuseen pitää lisätä velvollisuus kehittää palvelumarkkinoita niin että monopolia ei synny. Kuntalaisen pitää voida valita missä hoidattaa hampaansa tai kuka käy hoitamassa kotona asuvaa vanhusta Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala linjasi.

Kujala puhui asiasta SuomiAreena-tapahtumassa Porissa torstaina.

Tulevaisuudessa sote-alueet päättävät neljän vuoden välein muun muassa peruslinjat ostopalveluille ja palvelusetelin käytölle. Suomen Yrittäjien mukaan palveluita tuottavat kunnat ja kuntayhtymät pitää velvoittaa käyttämään palveluseteliä.

Kunnat ja kuntayhtymät käyttivät palveluseteleihin vuonna 2012 noin 80 miljoonaa euroa. Vuodesta 2011 kasvua oli peräti 88 prosenttia.

– 23 miljardin sote-kokonaisuuteen suhteutettuna palveluseteliä käytetään vielä käsittämättömän vähän mutta kasvu kertoo hyvistä kokemuksista Kujala sanoi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinkiläinen Nosto Solutions on saanut pääomasijoittajilta 55 miljoonan dollarin eli noin neljän miljoonan euron rahoituspaketin. Yrityksen rahoittajajoukkoon liittyy Wellington Partners ja rahoituskierrokseen osallistuivat Nostoon jo aiemmin sijoittaneet Open Ocean Capital SanomaVentures ja Tekes.

Vuonna 2011 perustettu Nosto julkaisi viime lokakuussa itsepalvelupohjaisen automaattisen markkinointiratkaisun joka integroituu asiakkaan verkkokauppaan. Nostolla on vajaassa vuodessa 1 200 verkkokauppiaaseen kasvanut maailmanlaajuinen asiakaskunta. Uusimmalla rahoituskierroksella kerättyä pääomaan käytetään globaalin kasvustrategian jatkamiseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yksityinen päivähoito saa yhä enemmän jalansijaa tulevaisuudessa uskovat alan toimijat Kauppalehden mukaan. Suomessa päivähoidon kustannukset ovat vuodessa yli 26 miljardia euroa. Kunnallisten toimijoiden osuus on yli 90 prosenttia.

Kuntien välillä on eroja. Osa hoitaa kaiken kunnallisesti osa on asettanut tavoitteeksi hoitaa palveluja myös yksityisellä.

Eniten yksityistä päivähoitoa on Espoossa: yksityisen hoidon piirissä on vajaa kolmannes lapsista. Oulussa osuus on vajaa neljännes.

Alan yritysten tulokset ovat kuitenkin laskussa. Viime vuonna keskimääräinen liiketulosmarginaali heikkeni edellisvuodesta 35 prosenttiin ilmenee Kauppalehden toimialaselvityksestä. 29 prosenttia yrityksistä on nettotuloksella mitattuna tappiollisia. Suunta on ollut viime vuodet laskeva. Vielä vuonna 2010 alan yrityksille syntyi liiketulosta 45 prosenttia suhteessa liikevaihtoon.

Päivähoitoyritysten liikevaihdot kasvoivat viime vuonna tosin edellisvuotta hitaammin. Silti kasvu oli selvästi suomalaista keskivertoyritystä nopeampaa. Yli 40 prosenttia päivähoitoyrityksistä ylsi yli kymmenen prosentin kasvuun.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Poriin Kauppakeskus Puuvilla avataan HopLop-liikuntaseikkailupuisto 30. lokakuuta. Kyseessä on HopLopin ensimmäinen suomalaisen leikkivälinevalmistajan Lappsetin kanssa yhteistyössä toteuttama kohde. Lisäksi palveluvalikoima tulee kattamaan myös aikuisille suunnattuja elämyksiä ja tapahtumia.

 – On hienoa tulla Poriin upouuteen kauppakeskukseen. Poriin on kyselty lukuisia kertoja omaa HopLopia esimerkiksi Facebook-sivuillamme. Nyt asiakkaiden pyyntöön tarjoutui mahdollisuus parhaalla mahdollisella tavalla HopLopin toimitusjohtaja Tomi Pulkki kertoo.
 
– HopLop-konsepti on erittäin tervetullut lisä Puuvillan palveluvalikoimaan. Myös meille on tullut paljon lapsiperheiden toiveita sisäleikkipaikoista ja on hienoa että nyt voimme sellaisen toiveen toteuttaa. Uskomme että tämä on erittäin mieluinen uutinen koko markkina-alueella kauppakeskusjohtaja  Pasi Välimaa sanoo.
 
HopLop-ketjuun kuuluu tällä hetkellä 14 liikuntaseikkailupuistoa eri puolilla maata. Ensimmäinen HopLop avattiin vuonna 2006.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lasirakenneyritys Profin on solminut merkittävän kaupan Latvian pääkaupunkiin Riikaan. Yritys toimittaa julkiseen sairaalakohteeseen uuden Profin FullGlass tuotejärjestelmän.

Kauppa on monivaiheinen ja se mahdollistaa toimituksen kokonaisarvon nousemisen noin kahteen miljoonaan euroon. Toimitus tulee jakaantumaan vuosille 2014 ja 2015. Kyse on ensimmäisestä uuden sukupolven Profin FullGlass -tuotteen isosta kaupasta ja yksi yrityksen merkittävimmistä vientikaupoista.

Kaupan ratkaisevana tekijänä on uusi tapa yhdistää korkealuokkainen puumateriaali erikoislasitustekniikkaan.

- Takana on pitkä tuotekehitystyö jota on tehty yhdessä johtavien arkkitehtien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa kertoo toimitusjohtaja Mikko Haapala.

Yhtiön työtilanne on ollut markkinatilanteeseen nähden positiivinen. Yrityksen liikevaihto kasvanut tasaisesti ja kokonaisliikevaihdoksi vuonna 2014 on budjetoitu kymmenen miljoonaa euroa.

-Tämä kauppa tulee entisestään vahvistamaan tilannetta ja tarjoaa työtä yhtiön Pudasjärven tehtaalle toteaa toimitusjohtaja Mikko Haapala.
 
Profin on lasiliukuseinien ikkunoiden ja ovien suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut yritys. Yritys sijaitsee edelleen juurillaan Koillismaalla Pudasjärvellä. Yritys omistaa myös restaurointi-ikkunoihin erikoistuneen Sydänpuu Ikkunat ja Ovet Oy:n Joutsassa. Profin on valmistanut lasiliukuseiniä yli 20 vuotta muita tuotteitaan lähes 40 vuotta. Yritys työllistää Pudasjärvellä 60 ja Joutsassa 20 työntekijää.

Profin toimittaa vuosittain tuotteita yli 30 eri maahan. Suurimmat vientimaat ovat Japani Venäjä ja Kiina. Perinteisten vientimaiden lisäksi yritys hakee kasvua Norjan ja Ruotsin markkinoilta. Noin 60 prosenttia yrityksen liikevaihdosta tulee viennistä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Omistajaa hiljattain vaihtaneeseen Hartwall-areenalla tehdään mittava ilmeenvaihdos kesän aikana. Urakan toteuttajaksi on valittu lahtelainen Valopalkki Oy. Hallin nimi vaihtuu Hartwall-arenaksi.

Valopalkki ei ole ensimmäistä kertaa asialla sillä vuoden 1997 MM-kisoihin valmistuneen hallin opasteet tehtiin alun perinkin Valopalkkissa.

Kauppa on 28-vuotiaan Valopalkin mittavin yksittäinen urakka joka sisältää tuhansien kilpien tarrojen ja mainospintojen suunnittelun tulostuksen ja asennuksen. Lisäksi valo-opasteet muutetaan led-pohjaisiksi.

Valopalkki on palkannut uutta henkilöstöä töihin ja kauppa tietää työtä myös alihankkijoille niin tuotannon kuin asennuksen osalta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen mukaan maarakennusalan konekustannukset nousivat 12 prosenttia vuoden 2013 kesäkuusta vuoden 2014 kesäkuuhun. Maarakennuskoneiden kustannukset nousivat 10 prosenttia ja hoito- ja kunnossapitokoneiden kustannukset 15 prosenttia. Ajoneuvonostureiden kustannukset nousivat 09 prosenttia.

Kustannuksia lisäsivät etenkin korkokulujen kasvu ja työvoimakustannusten nousu vuoden aikana. Kustannusten nousua hillitsi polttoaineiden halpeneminen.

Metsäkoneiden kustannukset puolestaan nousivat 07 prosenttia vuoden 2013 kesäkuusta vuoden 2014 kesäkuuhun. Metsätraktoreiden kustannukset nousivat 08 prosenttia ja hakkuukoneiden kustannukset 06 prosenttia vuodessa. Puutavarayhdistelmän kustannukset nousivat 14 prosenttia ja hakkurien 03 prosenttia vuodessa.

Metsäkoneiden kustannusten nousuun vaikuttivat erityisesti työvoimakustannusten nousu sekä kuljetus- ja korkokustannusten kasvu vuoden aikana. Kustannusten nousua hillitsi etenkin polttoaineen hinnan sekä korjaus- ja huoltokustannusten lasku. Ilman polttoainetta kustannukset nousivat 10 prosenttia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna arvostelee tapaa jolla päätös euroon siirtymisestä tehtiin Suomessa runsaat 15 vuotta sitten.

– Päätös jäi pahasti puolitiehen kun devalvaatiomahdollisuutta ei korvattu joustavilla työmarkkinoilla. Suomi kärsii siitä muun muassa kasvaneena työttömyytenä.
 
Yhteiseen valuuttaan siirtyminen merkitsi että Suomi ei enää voi korjata kilpailukykyään devalvoinnilla eli heikentämällä omalla päätöksellään rahan ulkoista arvoa. Markka-aikana tätä keinoa käytettiin usein.
 
– Jäsenyys rahaliitossa vaatii merkittävää palkkojen ja hintojen joustavuutta jotta maa voi mukautua ulkopuolelta tuleviin talouden häiriöihin kuten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin Simolinna huomautti SuomiAreena-tapahtumassa Porissa perjantaina.
 
Simolinnan mukaan 1990-luvun lopulla ymmärrettiin kyllä että devalvaation jääminen pois keinovalikoimasta on korvattava paljon joustavammilla työmarkkinoilla. Mitään ei kuitenkaan tehty.
 
– Kun yhteisvaluuttaan siirryttiin poliitikot eivät varmistaneet millään tavalla sitä että työmarkkinoiden tarvittava joustavuus todella toteutuu. Poliitikkojen olisi pitänyt osana EMU-ratkaisua tehdä tarvittavat muutokset työmarkkinoiden pelisääntöihin. 
 
Simolinna arvelee poliitikkojen luottaneen siihen että työmarkkinajärjestöt huolehtivat joustavuuden lisäämisestä.
 
– Niin ei ole käynyt. Työehdoista ei voi vieläkään sopia laajasti työpaikoilla.
 
Simolinna muistuttaa että mikään ei onneksi estä tekemästä korjaavaa liikettä.
 
– Se pitää tehdä jos haluamme parantaa suomalaisen työn kilpailukykyä ja varmistaa hyvinvointimme perustuksen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helmee Imaging on kehittänyt konenäköjärjestelmän jolla pystytään varmistamaan kiiltäväpintaisten esineiden laatu kertoo Good News from Finland. Teknologialle haetaan nyt patenttia Suomen lisäksi muualle Euroopan unioniin sekä Yhdysvaltoihin Japaniin ja Kiinaan.

Laaduntarkastusta tarvitaan monilla aloilla ja Helmeen suunnitelmissa onkin tehdä konenäköjärjestelmiä eri alojen asiakkaille. Ensimmäisenä markkinasegmenttinä ovat lautasten valmistajat ja tämän jälkeen esimerkiksi autoteollisuuden alihankinta.

Helmeen konenäköjärjestelmäinnovaatio pohjautuu VTT:llä kehitettyyn teknologiaan. Yritys perustettiin viime syksynä kaupallistamaan ja kehittämään tuoteideaa. Helmee käynnistettiin perustajien omalla pääomalla sekä VTT Venturesin ja yhden enkelisijoittajan rahoituksella.

Tällä hetkellä Helmee on tuotekehityksen osalta mukana Tekesin hankkeessa. Olemassa on jo toimiva konenäköjärjestelmä.

— Pilottijärjestelmä tullaan testaamaan tänä vuonna Saksassa. Jatkossa näkisin että pääosa asiakkaistamme on ulkomailla. Haemmekin patenttia tällä hetkellä Suomen lisäksi EU-alueelle Yhdysvaltoihin Japaniin ja Kiinaan – näille markkinoille on myös tarkoitus pyrkiä toimitusjohtaja Matti Saarinen toteaa.

Helmeen tietojen mukaan ominaisuuksiltaan vastaavaa konenäköjärjestelmää ei muilta yrityksiltä löydy.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pohjois-Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja Lauri Mikkonen toteaa että ajatukseen Nokian entisen matkapuhelinyksikön alasajosta on seudulla jo totuttu. Hän pitää tietoa Microsoftin päätöksestä lopettaa yksikkönsä Oulussa kuitenkin tyrmistyttävänä. Sulkemispäätös koskee noin 500 työntekijää.

- Työntekijämäärä on jo aiemmin vähentynyt tuhansilla asettaa Mikkonen tilannetta mittasuhteisiin.

Moni Nokiasta aiemmin lähtöpassit saanut on päätynyt yrittäjäksi ja Mikkonen uskoo suuntauksen jatkuvan. Alueen pk-yrityksille tilanne voi tuoda uusia mahdollisuuksia.

- Pk-yrityksissä on paljon tarvetta insinööritason osaamiselle. Tätä kautta voi syntyä uusia työpaikkoja.

Mikkosen mukaan on tärkeää että alueella kyetään sopeutumaan uuteen tilanteeseen. Varautumistyötä ja ennakointia kännykkäfirman lähdön varalle on tehty hän vakuuttaa.

- Nokian verkkopuoli vetää nyt vahvasti ja on palkannut lisää väkeä Mikkonen nostaa esiin seudun valoisia uutisia.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kesäsää vaikuttaa merkittävästi suomalaisten tuotteiden menekkiin kertoo Suomalaisen Työn Liiton Kesätutkimus. Esimerkiksi alkukesän kylmä sää vähensi selkeästi jäätelöiden etenkin kerta-annosten myyntiä. Ilmojen lämmetessä jäätelökin maistuu suomalaisille.

– Kesällä K-ruokakauppojen myynnissä korostuvat ennen kaikkea uuden sadon tuoreet ja kotimaiset raaka-aineet. Erityisesti kasviksissa ja vihanneksissa on tarjolla runsaasti paikallisten valmistajien tuotteita. Ruokakeskon ja K-kauppiaiden yhteenlaskettu kotimaisten tuotteiden hankinta on arviomme mukaan yli 80 prosenttia koko valikoimasta kertoo Ruokakeskon myyntijohtaja Jussi Tolvanen.

Kasviksista esimerkiksi tomaatin kulutus nousee lisääntyvän kotimaisen tarjonnan seurauksena. Muita kesätuotteita vihanneksissa ovat suomalaiset paprikat varhaisperuna nippusipuli nippuporkkana kaali herneet ja pavut. Vain kesäsesongissa saatavilla olevia kotimaisia salaatteja ovat esimerkiksi avomaan punainen jääsalaatti avomaan jääsalaatti ja roomansalaatti.

– Suomalaisten pientuottajien tuotteiden suosiolla on merkittävä työllistävä vaikutus varsinkin alueellisesti. Ylipäänsä jos suomalaiset ostaisivat 10 eurolla kuukausittain enemmän suomalaisia tuotteita ja palveluita syntyisi Suomeen 10 000 uutta työpaikkaa vuositasolla sanoo Suomalaisen Työn Liiton tutkimuspäällikkö Jokke Eljala.

Maitotaloustuotteissa korostuvat kesällä viilit ja kermat. Erityisesti mansikka-aikaan kuohukerma ja vaniljakermat nostavat suosiotaan. Rahkat nousivat suosioon jo vuonna 2011 ja hyvä kehitys jatkuu edelleen trendi tukee terveellistä ja kevyttä ruokavaliota.

Kesäkuluttajan tärkeimmät ostospaikat ovat tori (63 %) marketit (57 %) ja pienet kaupat (43 %). Kesällä kuluttajat ovat tutkimuksen mukaan spontaanimpia (63 %) ja elämyshakuisempia (68 %). Peräti 45 prosenttia suomalaisista tekee kesällä enemmän heräteostoksia. Lomalla halutaan tehdä ruokaa helposti ja nopeasti. Kesällä maistuvat helpot puolivalmiit esimerkiksi valmiiksi maustetut lohifileeannospalat tai palvelutiskin valmiit kalavartaat ja nyytit sekä lohimedaljongit. Lisäksi ruodottomat vaaleat kalafileet kiinnostavat kuluttajaa entistä enemmän.

Tutkimuksen mukaan suomalaisten kesään kuuluu ehdottomana ykkösenä grillaus (56 %). Kesän grillaus on hyvin perinteitä noudattavaa: maustamatonta ja marinoitua/maustettua porsaan ulkofileepihviä sekä kassleria. Kasslerin käyttö on noussut viime vuosina yhdessä pitkään kypsytettyjen ja revittyjen liharuokien suosion kanssa.

Tutkimustiedot perustuvat Suomalaisen Työn Liiton tilaamaan Kesätutkimukseen. Innolink Researchin toteuttama kyselytutkimus toteutettiin huhtikuussa ja siihen vastasi hieman yli tuhat suomalaista kuluttajaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helkama yrittää tehdä Suomessa klassikkoaseman saavuttaneesta Jopo-polkupyörästä myös vientituotteen kertoo Yle. Vientiponnisteluja tehdään etenkin Tanskassa jossa Helkamalla on jo useita jälleenmyyjiä. Lupaavimpana markkina-alueena pidetään Kööpenhaminan ympäristöä.

Helkaman Hangossa valmistamat Jopot käyvät kaupaksi tasaiseen tahtiin. Jopon myynti on iso osa koko yrityksen myyntiä. Helkama myy vuodessa noin 40 000–47 000 pyörää joista jopoja on noin 20 000.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi