Aikaisemmin esiin ponnahtavan kameran on esitellyt OnePlus. Nyt vastaavan ominaisuuden on esitellyt Huawei uusimmassa P Smart Z -puhelimessa. Laite on tullut myyntiin Suomessa 279 eurolla.

Sekunnissa puhelimen sisältä ylös nousevassa etukamerassa on 16 megapikselin kenno. Puhelimen takana kameroita on kaksi, 16 megapikselin pääkamera ja kahden megapikselin syvyyskamera.

Huawei kertoo testanneensa etukameraa perusteellisesti ja väittää sen kestävän yli 100 000 nousua ja laskua sekä muun muassa 12 kilon painon. Lisäksi kameran pitäisi toimia vielä 20 asteen pakkasessa. 

P Smart Z:ssa on neljän gigatavun RAM-muisti ja laitteen 64 gigatavun sisäistä tallennusmuistia voi laajentaa muistikortilla.

Uudella etukameraratkaisulla valmistajat pyrkivät vapauttamaan tilaa kosketusnäytön yläosasta, jossa etukamera tyypillisesti sijaitsee.

Kuva: Huawei

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Kun kerroin muutamille ihmisille ideasta, eihän sitä ymmärtänyt kukaan. Ihmisillä tuli ensimmäisenä mieleen epäonnistuneet, giganttiset ilmalaivahankkeet historian saatosta. Mutta sitten kun ensimmäinen proto oli valmis, ei enää tarvinnut kinata, toimiiko se. Sen sijaan ihmiset alkoivat keksiä mitä moninaisempia sovelluskohteita, mihin pitkän lentoajan tiedonkeruulaitetta voi käyttää, Kelluu Oy:n perustaja Jouni Lintu kertoo yhtiönsä alkutaipaleesta BusinessJoensuu-sivustolla.

Lintu jäi puolitoista vuotta sitten sivuun perustamastaan Opinsys-yrityksestä. Nyt hän panostaa Kelluu Oy:hyn täysipäiväisesti.

Mies sai ideansa pohdittuaan nykyisiä drone-lennokkeja ja niiden rajoitteita kuten lyhyitä lentoaikoja. Drone on säännöllisin väliajoin palautettava maahan latausta varten. Mies pohti, miten voisi kehittää laitteen, joka pysyisi ilmassa pidempään ja joka voisi hoitaa samanlaisia tehtäviä kuin kauko-ohjattava lennokki.

Lintu teki laskelmia puolentoista vuoden ajan. Ensimmäisen prototyypin kehittelyssä otettiin huomioon ennen kaikkea ekologisuus.

– Ilmailuala on yksi maailman eniten energiaa kuluttavista aloista. Meidän tapauksessa resurssitehokkuus tarkoittaa kuitenkin sitä, että vaikkapa ympäristöä kovasti kuormittavia helikopterilentoja sähkölinjojen valvonnassa voidaan jättää lentämättä. Kiertotalous mielletään usein olemassa olevan materian kierrättämiseksi, mutta kaikista fiksuinta on olla käyttämättä luonnonvaroja alunperinkään, jos se vain on mahdollista.

Kelluun kehittämä ilmalaiva kuluttaa 99 prosenttia vähemmän energiaa esimerkiksi helikopteriin verrattuna.

Prototyypin valmistuttua Lintu sai apua ideansa kehittämiseen Business Joensuun Yrityskiihdyttämöstä. Idea on otettu hyvin vastaan, sillä Kelluu voitti Start Me Up -liikeideakilpailun Äly ja väläys -palkinnon.

Ilmalaivatehdas Joensuuhun

Lintu lupailee Yrittäjäsanomille, että kaupallinen tuote on valmis vuoden päästä.

– Koko ajan mennään eteenpäin. Ensimmäinen myytävä tuotteemme tulee olemaan virtuaalinen helikopteri. Nykyisin kaasuyhtiöt toimivat niin, että tilataan kopteri ja laitetaan esimerkiksi työnjohtaja etupenkille. Me voimme tarjota ilmalaivan avulla saman niin, että kuva välitetään tietokoneen ruudulle. Helikopteri lentää yhdellä tankkauksella kolmisen tuntia, ilmalaiva vuorokausia yhteen menoon. Pystymme olemaan toiminta-alueella pitkään ja pitämään alusta valmiina siellä, missä tietoa tarvitaan, Lintu kertoo.

Parhaillaan Kelluu Oy rakentaa ilmalaivatehdasta Joensuuhun.

– Kyseessä on muutaman sadan neliön halli, jota remontoimme laboratorioksi.

Ilmalaivaan on osoitettu kiinnostusta jo rapakon takaa asti.

– Kun olemme reissanneet maailmalla, käyttökohteita on ilmennyt vaikka minkälaisia. Amerikasta on tullut kyselyitä metsäpalojen tarkkailuun.

Kuva: Kelluu Oy

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomalaiset ovat tuoreiden tutkimustulosten valossa mobiiliostamisen maailman kärkeä. Hintavertailupalvelu Hintaoppaan kuluttajatutkimuksen tulosten mukaan miehet ostavat verkosta elektroniikkaa, naiset etupäässä muotia. Kotimaiset verkkokaupat ovat ulkomaisia suositumpia.

Ostaminen on siirtynyt viimeisen vuoden aikana voimakkaasti mobiililaitteisiin. Hintaoppaan kokemusten perusteella mobiiliostamisen osuus (älypuhelin ja tabletti) on kasvanut vuodessa 71 prosenttiin 56 prosentista ja perinteisemmän pöytäkoneostamisen osuus on enää 29 prosenttia. Puhelinostamisen osuus kaikesta verkko-ostamisesta on noussut vuodessa 43,7 prosentista 62,4 prosenttiin.

– Suomalaiset ovat tässä suhteessa mobiiliostamisen ykkösmaa. Vastaavat luvut Norjan ja Ruotsin Hintaoppaassa ovat 69-31 mobiilin hyväksi, Hintaoppaan maajohtaja Liisa Matinvesi-Bassett kertoo.

40 prosenttia valmis odottamaan kuusi päivää

Kuluttajatutkimuksen mukaan kaksi kolmasosaa suomalaisista tekee verkko-ostoksia muutaman kerran puolessa vuodessa tai useammin. Vastaajista 4 prosenttia tekee verkko-ostoksia joka viikko, 28 prosenttia joka kuukausi ja 34 prosenttia muutaman kerran puolessa vuodessa. Säännöllinen nettishoppailu on suositumpaa miesten kuin naisten keskuudessa.

– Kotimaiset verkkokaupat ovat ainakin vielä vastaajien keskuudessa ulkomaisia suositumpia, sillä noin 45 prosenttia vastaajista ostaa joko pelkästään tai useimmiten kotimaisista verkkokaupoista, ja molempia tasapuolisesti käyttää noin 38 prosenttia shoppailijoista, Matinvesi-Bassett jatkaa.

Hieman yllättäen toimitusajalla ei näytä olevan suurta merkitystä.

– Neljännes vastaajista sanoo, ettei tuotteen toimitusajalla ole merkitystä. Noin 40 prosenttia on puolestaan valmis odottamaan 4–6 päivää.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

– Heinäkuussa on tullut todella paljon osakeyhtiöiden perustamisia sisään, kaikkiaan yli tuhat ensimmäisen 11 päivän aikana, rekisteripäällikkö Lalli Knuutila PRH:sta kertoo.

Taustalla on heinäkuun alun lakimuutos, joka poisti osakeyhtiötä perustavalta vaatimuksen 2500 euron osakepääomasta. 

– Siinä näytti jonkinlainen tulppa lähtevän. On ilmeisesti odotettu osakepääomavaatimuksen laskua nollaan.

PRH:ssa ryntäys on teettänyt työtä.

– Koko vuoden aikana perustamisia ei ole tullut kuukaudessa näin paljon, kun nyt on tullut puolen kuukauden aikana. Toki varauduimme tähän, aavistelimme että lakimuutos vaikuttaa. Olemme onnistuneet vastaamaan hyvin kysyntään, tällä hetkellä vanhin käsittelyyn ottamaton ilmoitus on viime viikon torstailta. Mitään isoa ruuhkaa ei ole siis syntynyt, Knuutila kertoo.

Tähän asti perustettavista yrityksistä osakeyhtiöitä ollut 40 prosenttia ja henkilöyhtiöitä 60 prosenttia. Knuutilan mukaan on mahdollista, että tämä suhde muuttuu jatkossa.

– Lopettamisilmoituksia ei ole tullut aikaisempaa enemmän, hän tarkentaa.

Monella väärä käsitys osakeyhtiön lopettamisesta

Knuutila muistuttaa yhtiötä perustavia osakeyhtiön mukanaan tuomista velvoitteista.

– Osakeyhtiöllä on vuosittainen tilinpäätöksen toimittamisvelvollisuus, jota seurataan ja karhutaan aktiivisesti. Tietysti osakeyhtiö vaatii henkilöyhtiötä enemmän myös hallinnointia. On myös syytä muistaa, että osakeyhtiön purkaminen on useamman kuukauden prosessi siinä missä toiminimestä tehdään vain lopettamisilmoitus.

Knuutila ei kuitenkaan usko, että osakeyhtiöitä perustetaan nyt turhan hanakasti.

– Olisi kuitenkin hyvä huomioida osakeyhtiön vaatimukset ennen yhtiömuodon valitsemista. Monella on käsitys, että osakeyhtiön voi lopettaa vain tekemällä ilmoituksen.

Oikeusministeriö selvittää parhaillaan osakeyhtiölain mahdollista muutostarvetta liittyen muun muassa velkojien suojan selventämiseen. Knuutila pitää mahdollisena, että jatkossa osakeyhtiön lopettamista helpotetaan.

"Osakeyhtiö rajaa yrittäjän vastuuta"

Suomen Yrittäjien työmarkkinajohtaja Janne Makkula on tyytyväinen lakimuutokseen.

– Suomen Yrittäjien viesti on tavoittanut uusia yrittäjiä. Moni on perustanut osakeyhtiön myös vanhan liiketoiminnan pohjalle. Enää ei tarvita keinotekoista osakepääomaa, Makkula kommentoi.

Hän pitää osakeyhtiötä hyvänä valintana monelle, joka haluaa eriyttää oman taloutensa yhtiön taloudesta.

– Osakeyhtiö vastaa omista sitoumuksistaan. Tietyissä vastuu- ja vahingonkorvauskysymyksissä osakeyhtiö on viisas valinta, koska sillä tavoin omaa vastuutaan voi rajata. Kaiken kaikkiaan innostus osakeyhtiöiden perustamiseen osoittaa, että muutokselle on ollut tarve ja tilaus.

Makkula toivoo, että oikeusministeriön selvitystyö johtaa osakeyhtiölain muuttamiseen osakeyhtiön lopettamisen osalta.

– Osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä olisi tärkeä kehittää niin, että erityisesti pienten osakeyhtiöiden lopettaminen olisi nykyistä helpompaa ja nopeampaa.

Lataa yrityksen perustamista helpottava opas täältä!

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kiffel Oy:n perustaja Jenni Parpala, 27, valittiin tänään Vuoden uhkarohkeimmaksi yrittäjäksi Suomi Areena -tapahtumassa Porissa. Kilpailun järjesti Suomen yrittäjien työttömyyskassa.

– Uhkarohkeus konkretisoitui viime kesänä, kun loppuunpalaminen iski. Siinä jouduin tekemään valinnan, että joko jatkan töitä ja pyrin pitämään firman pystyssä tai jään pois töistä ja otan sen riskin, että firmalla menee huonommin. Tärkeintä minulle oli ja on, että lapset saavat terveen äidin.

Vuonna 2013 perustettu Kiffel on siivousalan yritys, joka työllistää 15 ihmistä. Loppuunpalaminen vei Parpalan lopulta puolen vuoden sairauslomalle.

– Oli itselleni iso juttu, että elin niiden arvojen mukaan, mitkä olin itselleni asettanut. Kun aikanaan perustin Kiffelin, yrittäjyys oli minulle ainoa tapa olla töissä ja olla samaan aikaan sellainen äiti, jollainen halusin lapsilleni olla. Periaatteitani olivat, että viikonloput ovat vapaat, iltaisin ei tehdä töitä ja lomat vietetään lasten kanssa.

Sairausloma merkitsi Parpalalle ennen kaikkea sitä, että hän päätti laittaa perheensä ykköseksi.

– Täytyy myöntää, että aina en ole pystynyt noudattamaan periaatteitani esimerkiksi viikonloppuvapaista. 25-vuotiaana elin siinä uskossa, että kun tekee asioita nopeammin ja mahtavammin, niin silloin olet hyvä.

"Sormet syyhyävät mutta väsymys iskee nopeasti"

Parpala sanoo, ettei ole vielä palautunut loppuunpalamisesta.

– Kesti kolme kuukautta, että pystyin menemään firman ovesta sisälle. Kun pääsin töihin, huomasin, että kropalla ja mielellä kestää tosi kauan toipua loppuunpalamisesta. Haluaisi tehdä juttuja, sormet syyhyävät mutta väsymys tulee nopeasti. Itseään pitää kuunnella ja olla itselleen armollinen.

Parpalan mukaan on vaikea antaa neuvoja muille vastaavassa tilanteessa oleville.

– Varoitusmerkit ovat jokaiselle erilaiset. Harvoin loppuunpalamisessa on kyse siitä, että on oikeasti tehnyt liikaa töitä. Syyt juontavat usein lapsuuteen. Tärkeintä olisi huolehtia siitä, että jos pahin tapahtuu, yrityksen toiminta jatkuu ja velat lyhenevät.

Nyt Parpala voi paremmin. Hän on päättänyt, että seuraavan vuoden ajan firmaa ei kehitetä vaan se saa mennä eteenpäin omalla painollaan.

– Kun sain itseni kuntoon ja menin töihin, firma rupesi voimaan paremmin. Iso kiitos kuuluu työntekijöille ja asiakkaille, jotka kannattelivat firmaa eteenpäin viime syksynä.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kauko Pesonen on pitänyt kahvilaa Savonlinnan torilla vuodesta 1973. Aikanaan Pesosen kahvila oli ensimmäinen torilla aloittanut kahvinmyyntivaunu. 

– Voisi sanoa, että vuonna 1973 alkoi Savonlinnan torin kahvilakulttuuri. Aikalaiset ovat muistelleet, kuinka moni toivoi saavansa torilla kahvia.

Pesonen oli 16-vuotiaana torin viereisessä kauppahallissa töissä juoksupoikana. Sen jälkeen hän myi kaverinsa kanssa torilla elintarvikkeita.

– Siihen aikaan torilta tultiin ostamaan jokapäiväisiä tarpeita, kun ei ollut vielä isoja marketteja. Sitten vuonna 1973 tuli vastaan ilmoitus myynnissä olevasta pienestä vaunusta.

Pesonen hankki vaunun, toi sen torille ja alkoi myymään kahvia, lörtsyjä, munkkeja, munavoipiirakoita ja kalakukkoja. Vuonna 1979 hän perusti toiminimen.

– Sen jälkeen tätä latua on riittänyt kesäisin 50 vuoden ajan.

Alussa vaunua pidettiin keväästä aina lokakuulle asti. Nykyisin Savonlinnan tori hiljenee syyskuussa.

Kahvilayrittäjä on nähnyt läheltä torikaupan muutoksen. Hän on tyytyväinen siitä, että Savonlinnan tori on säilynyt aktiivisena ja elävänä.

– Torikauppa painottuu nykyisin pieniin alkutuottajiin ja kahviloihin, marjamyyntiin ja vaatekauppaan. Voisi sanoa, että tori on ainakin Savonlinnassa sosiaalinen olohuone. Meillä on toki ihanteellinen sijainti kun olemme aivan vesistön äärellä. Sitä ei aina osaa itsekään arvostaa. Moni tori on keskellä ruutukaavaa. Täällä on satama ja höyrylaivat vieressä.

Heinäkuussa turistit ja oopperajuhlavieraat valtaavat torin. Lörtsyt tekevät silloin kauppansa normaalia vilkkaammin.

– Oopperatähdet pitävät siitä, että he voivat tulla tänne ja sulautua tavallisten ihmisten joukkoon.

"Isoja yrityksiä ei kiinnosta mansikan myynti"

Savonlinnan Torikauppiasyhdistyksen puheenjohtajana toimiva Pesonen on huomannut, että viime vuosina yhä useampi iso yritys on vallannut liiketiloja torin läheisyydestä.

– Yritän vaalia sellaista kulttuuria, että tori olisi alkutuottajien, pienyrittäjien ja käsityöläisten markkinapaikka, etteivät isot konsernit valtaa toreja. Se voisi tuhota tämän hienon kulttuurin.

– Nähtävissä on monessa kaupungissa, että isot toimijat yrittävät vallata paikkoja torilta tai sen välittömästä läheisyydestä rahan voimalla. Niitä ei kiinnosta perunan tai mansikan myynti vaan terassit ja ruokapaikat. Pienet yrittäjät eivät mahda siinä tilanteessa mitään. Tästä on huonoja esimerkkejä monesta kaupungista.

Talvisin Pesonen elättää itsensä marja- ja sienialan yrityksellä, joka myy tuotteita tukkujen kautta vähittäiskaupalle ja ravintoloihin.

– Kesän torimyynti ei elätä kovin pitkään, hän myöntää.

Merkittävä vaikutus on säällä. Viime kesän huippumyyntiin tänä vuonna ei päästä.

– Viime kesä oli ihanteellinen. Tänä vuonna on ollut kylmä. Vähän välillä tulee vettä. Tottakai se vaikuttaa myyntiin. Olen silti tyytyväinen, sillä turistit ilmaantuvat aina satamaan, oli millainen sää tahansa.

Kuva: 

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomien lista uusista yrityksistä pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Alkuviikon aikana on ehditty perustaa jo 262 yritystä. Heinäkuun alussa yrityksiä on perustettu aikaisempaa kiivaampaan tahtiin. Voit lukea asiasta täältä.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Ongelmat alkoivat, kun Juha Ketola haki viime maaliskuussa lainaa pankista, jossa oli ollut asiakkaana koko ikänsä.

– Laskin tammikuussa yrityksen arvioidun koko tulevan vuoden kassavirran. Maksoin samaan aikaan talolainaa 1100 eurolla kuukaudessa. Laskin, että jos saan pienennettyä oman lainani erää 500 euroon, pystyisin tekemään yrityksen tulevan investoinnin ilman yrityslainaa.

Tämä ei pankille käynyt. Niinpä Ketola haki yrityslainaa. Sekään ei onnistunut, vaikka vakuudet olivat riittävät.

– Pankki kertoi syyksi sen, että palkkani on liian pieni. Tottakai se on, koska olen nostanut yrityksestä vain juuri sen verran kuin mitä tarvitsen. Silti olen lyhentänyt talolainaa 1100 euroa kuukaudessa.

Lopulta Ketola löysi pankin, joka suostui antamaan lainaa. Se edellytti talolainan ja vakuuksien siirtoa vanhasta pankista uuteen. Elettiin viime toukokuuta.

– Nyt on kulunut kolme viikkoa siitä, kun vakuudet on siirretty. Ne eivät ole vieläkään perillä pankissa, Ketola ihmettelee.

Yrityksen toiminta vaikeutunut

Jo ennen vakuuksien toimittamista kyseiseltä pankilta oli Ketolan mukaan kulunut kuukauden päivät uuden lainan paperitöihin.

– En ole saanut mitään selitystä siihen, miksi prosessi on kestänyt näin pitkään. Ihmettelen, miten digitaalisessa maailmassa on mahdollista, että lainan tekemiseen menee kolme viikkoa. Jos minulla olisi ollut paperit kädessä, olisin vain voinut viedä ne toisesta pankista toiseen ja asia olisi edennyt.

Pitkään kestänyt lainaprosessi on vaikeuttanut Ketolan valmennusalan yrityksen toimintaa.

– Kun ei ole mitään varmuutta siitä, koska saamme rahaa investointiin, olemme joutuneet pistämään sen jäihin. Lainalupauksen saatuani laitoimme investoinnin käyntiin ja jouduimme liemeen, kun rahaa ei tullutkaan. Laskut kuitenkin tulivat.

Ketola on joutunut lainaamaan rahaa useaan otteeseen kavereiltaan, jotta on saanut laskut maksettua.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena kokoaa tänäkin vuonna Poriin talouden ja politiikan ykkösvaikuttajia.

Suomen Yrittäjät järjestää perjantaina ilmastonmuutokseen pureutuvan keskustelun yhdessä Yritysvastuusverkoston FIBSin kanssa. Keskustelun teemana on, miten yrittäjä voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja mitä vastuullisuus tarkoittaa pienen ja keskisuuren yrityksen arjessa.

Keskustelun juontava Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila painottaa, että vastuullisuusasiat ovat kaikkien yritysten arkea.

– Esimerkiksi ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaikutukset talouteen ja ylipäätään elämään koskettavat ihan jokaista yritystä ja ihmistä. Vastuullisuus ilmastoasioissa ja muilla yritysvastuun osa-alueilla voi olla pk-yritykselle myös merkittävä kilpailuvaltti. Vastuullisuuden lisääminen voi todellakin viedä kohti parempaa bisnestä. Kannattaa tulla kuuntelemaan keskustelumme aiheesta SuomiAreenalle Poriin. Paikalla on mielenkiintoinen joukko erilaisia yrittäjiä ja asiantuntijoita.

Keskustelu järjestetään perjantaina kello 11.30 Eetunaukion lavalla otsikolla ”Vapaus ja vastuu – kohti parempaa bisnestä! Ilmasto ja vastuullisuus yrittäjän arjessa.”

Keskusteluun osallistuvat Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen Oy HM Profiili Ab:sta, toimitusjohtaja Elina Koivumäki Lexperience Oy:stä, ammattipelaaja ja yrittäjä Rosie River eli Roosa Puonti River Network Oy:sta, tubettaja ja räppäri, yrittäjä Seksikäs Suklaa eli Luyeye Konssi Lähiömedia Ay:stä ja päällikkö Helena Kekki Yritysvastuuverkosto FIBSistä.

Keskustelua voi seurata livenä Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla perjantaina klo 11.30 alkaen.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Keravalainen Jonna Lönnroth on yksi niistä sadoista, jotka päättivät perustaa osakeyhtiön heti kun 2500 euron osakepääomavaatimus heinäkuun alussa poistui.

– Meillä oli tuote, joka piti erottaa toisesta yrityksestä omaksi toiminnakseen. Koska osakepääoma poistui heinäkuussa, jäimme odottamaan lakimuutosta ennen yrityksen perustamista.

Heinäkuun alku on ollut erityisen vilkasta aikaa mitä tulee osakeyhtiöiden perustamiseen. Yrittäjäsanomat kertoi aikaisemmin PRH:n kiireistä. Uusia yrityksiä perustettiin heinäkuun ensimmäisen 11 päivän aikana enemmän kuin normaalisti yhden kuukauden aikana.

Lönnroth on toimitusjohtajana uudessa yrityksessä, joka myy älykästä ajanvarausjärjestelmää nimeltä APPTZ.APP.

– Osakepääoman maksaminen ei toki olisi ollut este yritystoiminnan eriyttämiselle, mutta se kuitenkin helpotti prosessia huomattavasti.

Lönnrothin mielestä osakepääomaperuste on ollut kaiken aikaa keinotekoinen.

– Mielestäni 2500 euron summalle ei ole ollut perustetta, koska osakepääoman tarve vaihtelee. Jokainen yrittäjä voi arvioida itse, kuinka paljon haluaa liiketoiminnan aloittaessa tilille laittaa.

Oletko vastikään perustanut yrityksen? Lue opas yrittäjän ensimmäiseen vuoteen täältä.

Kuva: Jonna Lönnröthin kotialbumi

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Kotihoitoalalla työskentelevän Susannan mies sai viime syksynä yllättävän suosituksen sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestöltä Tehyltä. Järjestöstä suositeltiin, että tämän kannattaa hakea ansiosidonnaista päivärahaa.

– Mieheni työskenteli jo silloin toiminimeni alla jakaen työtuloa kanssani. Puolisoni oli tuolloin jäänyt pois muista töistä. Kun saimme Tehyn työttömyyskassasta kyseisen suosituksen, päätimme hakea sillä ajatuksella, että ei siinä mitään menetä.

Lokakuun alussa Susannan miehelle maksettiin reilut 900 euroa. Seuraavana päivänä TE-toimistosta tuli päätös, ettei mies ole oikeutettu työttömyysturvaan.

– Nyt lähes vuoden tappelun jälkeen sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta tuli kirje, että kyseinen rahasumma pitää maksaa takaisin. Summa, jota ei olisi edes haettu, jos kassassa olisi tuntenut asian paremmin.

"Asiakkaanko pitää tietää?"

Suomen Yrittäjien työmarkkinoihin ja yrityslainsäädäntöön keskittyvän asiantuntijan Atte Rytkösen mukaan lainsäädäntö on toiminimiyrittäjän kohdalla selkeä. 

– Yksityisen elinkeinonharjoittajan tai toiminimellä toimivan yrittäjän aviopuoliso katsotaan yrittäjäksi ja puolison työskentely kyseisessä toiminnassa vakuutetaan YEL:n mukaan. Myös työttömyysturvan puolella henkilö katsotaan tällöin yrittäjäksi. Heinäkuun alusta voimaan tullut lakimuutos ei myöskään tuonut muutosta tältä osin.

Susanna ihmettelee, miten on mahdollista, että Tehyssä ei tunnettu käytäntöä.

– Olen ollut tästä erittäin vihainen. Kuka tekee päätöksiä? Asiakkaanko pitää tietää, milloin ei kannata hakea ansiosidonnaista, yrittäjä surkuttelee.

– Takaisin maksaminen on huomattavasti ikävämpää kuin se, että tukea ei olisi saanut lainkaan.

Tapauksen jälkeen Susannan mies erosi Tehystä.

– Olemme varautuneet siihen, että mieheni ei nykyisessä tilanteessa saa minkäänlaista työttömyysturvaa. Olemme sijoittaneet rahastoihin ja sijoitusasuntoon, jotta on joku turva. Koitamme pitää puskurit kunnossa.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Cafe Kärry on tuttu näky Hämeenlinnan Tervaniemen uimarannalla. Vilma Ylivainion idea syntyi viime kesänä.

– Mietin ideaa siskon ja äidin kanssa. Tervaniemen rannalla ei ole ollut mitään kahvilaa ainakaan sinä aikana, kun olemme tässä asuneet.

Niinpä tyttö ryhtyi tuumasta toimeen. Maitokärry löytyi helposti, mutta sen päällä oleva laatikko piti teettää. Kokonaisuus viimeisteltiin maalaamalla. Aloituskuluihin meni noin 200 euroa.

Ylivainio aloittaa myyntipäivän valmistelut jo edellisenä iltana. Silloin tarkistetaan sääennuste ja päätetään, kannattaako rannalle lähteä.

Aamulla käynnistyy toinen vaihe, leipominen. Ylivainio leipoo pullat itse.

– Haaveilin jo pikkutyttönä omasta kahvilasta. Olen aina tykännyt leipomisesta, hän kertoo.

Uunituoreet pullat omin käsin

Hoitoalan yrittäjänä työskentelevä äiti Jaana Ylivainio on tukenut tyttärensä kesätyötä.

– Olen lähinnä ollut kannustamassa ja luomassa uskoa. Kesätöitä ei ole aina tarjolla. Siinä vaiheessa on hyvä mahdollisuus kokeilla itse. On tässä varmaan oma yrittäjyyskin vaikuttanut.

Pullien lisäksi Ylivainion myyntikärrystä löytyy pillimehua, limsaa, kahvia, lakritsipatukoita ja välipalakeksejä.

– Pullia menee eniten, yli puolet myynnistä on niitä, Vilma kertoo.

Pullien menekkiä on vaikea ennustaa, sillä rannalla olevien ihmisten määrän näkee vasta, kun kärry on kuljetettu rannalle. Matkaa on vajaa kilometri. Välillä pullia tullaan leipomaan liosää keskellä päivää.

– Parhaat päivät ovat sellaisia, että pullia menee kaupaksi yli 30.

Tänä kesänä ilmat eivät ole suosineet kärrymyyntiä kuten vuosi sitten. Siitä huolimatta myyntipäiviä on kertynyt mukavasti.

Verottaja suhtautui myönteisesti

Vilma myy tuotteita yhdessä kahden koulukaverinsa kanssa. Nuori yrittäjä on laatinut itse työvuorot. Myös leivontavuoroja vaihdellaan. Vilma on huomannut, että samalla vastuu on lisääntynyt.

Myynnin aloittaminen vaati viranomaisasioiden selvittelyä.

– Teimme Hämeenlinnan kaupungin lupatarkastajalle ilmoituksen. He tekivät sitten siellä päässä päätöksen liikkuvan kärryn myyntiluvasta. Ehtona oli nimenomaan se, että kärry ei saa olla paikallaan. Luvan saaminen onnistui helposti sähköpostilla, Jaana Ylivainio kertoo.

Lisäksi tarvittiin ilmoitus terveystarkastajalle. Äiti selvitteli myös verottajan kantaa myyntiin. Verottaja salli pienimuotoisen myynnin ilman veroseuraamuksia.

Ylivainion kärry löytyy Tervaniemen rannalta aurinkoisina päivinä tytön kesäloman loppuun asti.

– Palaute on ollut positiivista. Kiitellään, että kahvia voi ostaa rannalla. Sellaista on kaivattu.

Vilma kehottaa kärryn liikkeistä kiinnostuneita seuraamaan Cafe Kärryn Facebook-sivua.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat kertoi viime tammikuussa Riihimäellä thairavintolaa pyörittävästä Pertti Mattilasta. Jutun jälkeen Pertin ravintolasta kiinnostui muun muassa Iltasanomat.

– Näiden juttujen jälkeen toiminta on kasvanut sen verran, että olen palkannut pari uutta työntekijää. Kävijämäärät kasvoivat selvästi.

Nyt Riihimäelle matkustetaan thairuuan perässä 100 kilometrin säteeltä.

– Helsingistä, Lahdesta, Hämeenlinnasta, Mattila luettelee.

Lounasaikaan Naa’s Thai Cuisinessa on välillä tungosta niin paljon, ettei vapaita pöytiä ole tarjolla. Asiakkaat ovat tottuneet odottamaan vuoroaan. Mattilan leppoisa asiakaspalvelutyyli on monen mieleen.

Eläkeikäinen Mattila teki vastikään harvinaisen ratkaisun ja piti viiden päivän kesäloman.

– Se oli ensimmäinen lomani 32 vuoteen. Silloin rentouduin. Yritin saada tehdyksi joitain hommia, mutta vähemmän sain tehtyä mitä kuvittelin. Silloin loma taisi olla onnistunut.

Seuraavan kerran Mattila aikoo lomailla joulun aikaan. Pyhät osuvat keskellä viikkoa, jolloin ravintola on kiinni 2-3 päivää.

– On riski pitää ravintolaa kiinni liian kauan. Asiakkaat voivat vieraantua. Kesälomasta kerroimme hyvissä ajoin netissä ja paikallislehdessä. Silti täällä oli käynyt väkeä kokeilemassa ovea.

Kokin metsästys jatkunut 1,5 vuotta

Mattila etsii jatkuvasti lisää työvoimaa, mutta sopivaa on vähän tarjolla.

– Haemme tällä hetkellä nimenomaan kokkia. Olemme hakeneet oikeaa ihmistä puolentoista vuoden ajan Eurooppaa myöden, mutta sellaista ei ole löytynyt. On hankala löytää kokkia, joka täyttää vaatimukset. Toisaalta monen mielestä Riihimäki voi olla liian kaukana.

Mattila on lupautunut avustamaan sopivan työntekijän asunnon hankinnassa.

– Nykyiselle kokille vuokrasimme asunnon ja hän maksaa vuokran palkastaan. Monelle ulkomaalaisella voi olla vaikea saada asuntoa vuokrattua.

Yhdestä kokista Mattila joutui luopumaan, koska tämän maustamistyyli ei sopinut ravintolan konseptiin.

– Hän oli kotoisin Etelä-Thaimaasta, missä maustamistyyli on aivan erilainen. Me maustamme Pohjois-Thaimaan keittiön mukaan eli tulisemmin.

"Univelkaa tuppaa olemaan"

Eläkeiästään huolimatta Mattila huseeraa ravintolassa pitkää päivää aamusta myöhäiseen iltaan.

– Olen jaksanut, koska tykkään siitä mitä teen. Ei tämä välttämättä tunnu työltä. Toki univelkaa tuppaa välillä olemaan. Maanantaisin olen antanut itselleni luvan nukkua niin pitkään kuin huvittaa.

Vaikka nykyiset tilat käyvät välillä ahtaiksi ja keittiön kapasiteetti on maksimissa, Mattila ei aio muuttaa ravintolaa uusiin tiloihin.

– Äärirajoilla mennään kapasiteetin puolesta. Tyydymme kuitenkin pienempään tilaan. Isommassa tilassa tunnelma saattaisi muuttua. Ja sijaintihan meillä on hyvä.

Mattila aikoo kunnostaa ravintolan tiloja hiljalleen.

– Tämä on vielä versio 1.0. Koitamme jossain vaiheessa saada nostettua versiolukua. Pala palalta jotain pientä korjataan ja kehitetään.

Teksti ja kuva: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Huijauspuhelut ovat yleistyvä ongelma myös Suomessa. Telia kertoo luoneensa ratkaisun, joka pystyy blokkaamaan huijauspuheluita. Kyse on ensimmäisestä teknologiasta lajissaan.

Huijaus toimii tyypillisesti niin, että puhelin soi kerran tai pari, minkä jälkeen puhelu katkaistaan. Tavoitteena on saada vastaanottaja soittamaan takaisin. Jos tähän ulkomaan numeroon soitetaan takaisin, puhelusta veloitetaan ulkomaan puhelumaksu, joka menee huijarin tilille. Usein vastaanottaja ei ole puheluun vastatessaan tietoinen, että kyseessä on huijauspuhelu.

Huijarit muuttavat toimintaansa jatkuvasti esimerkiksi vaihtamalla numerosarjan, josta huijauspuhelu soitetaan. Tämä tekee ongelman lopettamisesta vaikeaa.

Telian kehittämä ratkaisu seuraa tunnistettuja numerosarjoja ja Suomen osalta ulkomailta Suomeen kohdistuvan puheluliikenteen määriä. Puheluliikenteestä tunnistetaan huijauspuhelut ja tunnistamisen jälkeen puheluliikenteen lähde estetään. Tällöin puhelut eivät saavu operaattorin asiakkaille.

Huijauspuhelut tulevat yleensä aaltoina. Suomessa puheluita estetään tiettyinä viikkoina tuhansittain, mutta hiljaisina aikoina vain muutamia satoja. Suomessa Wangiri-tyyppiset puhelut eivät ole laaja ongelma verrattuna moneen muuhun maahan, mutta niistä tulee säännöllisesti yhteydenottoja Telian asiakaspalveluun.

– On hyvä, että voimme suojella asiakkaita tämän tyyppisiltä huijauksilta. On todella vaikeaa estää huijauksia täysin, ja joitain huijauspuheluja voi silti tulla. On tärkeää olla soittamatta takaisin niihin kansainvälisiin numeroihin, joita ei itse tunnista. Uuden ratkaisun myötä olemme pystyneet vähentämään huijauspuheluiden määrää huomattavasti, Telia Finlandin turvallisuusasiantuntija Kristian Westerstråhle kertoo.

Kuva: Getty Images

Yrittäjäsanomat

toimitus (at) yrittajat.fi

Suomen suurin yhteiskunnallinen keskustelutapahtuma SuomiAreena päättyy tänään. Yksi viimeisen päivän kohokohdista on Suomen Yrittäjien järjestämä keskustelutilaisuus, jonka teemana on ilmastonmuutos.

Keskustelua voi seurata suorana Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla perjantaina klo 11.30 alkaen.

Yrittäjät järjestää keskustelun yhdessä Yritysvastuusverkoston FIBSin kanssa. Keskustelussa pureudutaan siihen, miten etenkin pienyrittäjä voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja mitä vastuullisuus tarkoittaa pienen ja keskisuuren yrityksen arkipäiväisessä toiminnassa.

Keskustelun juontaa Suomen Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila. Jussilan mukaan jokaien yrityksen tulisi pohtia vastuullisuusasioita.

– Ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat vaikutukset talouteen ja elämään koskettavat jokaista yritystä. Vastuullisuus ilmastoasioissa ja muilla yritysvastuun osa-alueilla voi olla pk-yritykselle myös merkittävä kilpailuvaltti.

Jussila uskoo että vastuullisuuden lisääminen voi lisätä yrityksen menestymismahdollisuuksia.

Yrittäjien keskustelu järjestetään perjantaina kello 11.30 Porin keskustassa Eetunaukion lavalla. Keskusteluun osallistuvat Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen Oy HM Profiili Ab:sta, toimitusjohtaja Elina Koivumäki Lexperience Oy:stä, Avidly Oy:n viestintä- ja pr-johtaja Vappu Aura, tubettaja ja räppäri, yrittäjä Seksikäs Suklaa eli Luyeye Konssi Lähiömedia Ay:stä ja päällikkö Helena Kekki Yritysvastuuverkosto FIBSistä.

Kuva: Yrittäjät

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Suomen Yrittäjien tänään Porissa järjestämä keskustelutilaisuus oli osa SuomiAreena -tapahtumaa. Keskusteluun osallistunut "laulava lakinainen", juristi ja Lexperience Oy:n yrittäjä Elina Koivumäki otti painokkaasti kantaa yritysten ilmastovastuullisuuden puolesta.

Koivumäen mukaan monia yrityksiä vaivaa rohkeuden puute.

– Suomessa tehdään asioita hyvin, mutta olemme arkoja kertomaan niistä. Yritysten pitäisi tuoda rohkeammin esille niitä hyviä asioita, mitä on tehty ilmaston eteen.

Juristi itse sanoo huolehtivansa omasta osuudestaan muun muassa ajamalla sähköautolla.

– Minulla ei ole erillisiä toimitiloja ja käytän paljon videoneuvotteluita.

Koivumäen mukaan pienillä yrityksillä on ilmastotalkoissa selkeä etu.

– Pienten yritysten on helpompi lähteä mukaan vastuulliseen toimintaan, koska asioista voidaan päättää pienen porukan kesken ja päätetyt toimet voidaan ottaa käyttöön heti.

Varoitus viherpesusta

Koivumäki varoittaa viherpesusta, jonka jälket ovat lyhyet.

– Someaikakaudella niin sanottu viherpesu on tullut entistä enemmän näkyviin. Yritykset pyrkivät ottamaan rusinat pullasta. Pitää muistaa, että Suomen lainsäädäntö kieltää harhaanjohtavan markkinoinnin.

Yrittäjät järjesti SuomiAreena-keskustelun yhdessä Yritysvastuusverkoston FIBSin kanssa. Keskustelun teemana oli, miten etenkin pienyrittäjä voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen ja mitä vastuullisuus tarkoittaa pienen ja keskisuuren yrityksen arkipäiväisessä toiminnassa.

Keskusteluun osallistuivat Koivumäen lisäksi Suomen Yrittäjien puheenjohtaja, yrittäjä Jyrki Mäkynen Oy HM Profiili Ab:sta, Avidly Oy:n viestintä- ja pr-johtaja Vappu Aura ja päällikkö Helena Kekki Yritysvastuuverkosto FIBSistä. Tilaisuuden juonsi Yrittäjien viestintäjohtaja Taru Jussila.

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Tämä uudelleen julkaistu juttu on osa Vuoden luetuimmat jutut -sarjaa. Yrittajat.fi julkaisee juttusarjaa kesän aikana.

Jaajo Linnonmaa herää 5.20 ja ”hiipii intiaanina omassa asunnossaan”, jotta lapset eivät heräisi. Jännitysmomentit eivät siihen lopu, sillä päivän vauhdikkaista tilanteista pitävät huolen miehen viisi yritystä.

– 12 vuotta olen tehnyt Aamulypsyä eikä herääminen ikinä tunnu hyvältä. Kaikkeen kuitenkin tottuu ja aamua piristää Nesteen huoltamon ihana myyjä, jolta haen joka aamu kahvin ja sämpylän.

Vuoden alussa Linnonmaan rutiineihin tuli iso muutos, kun Radio Suomipopin suositun aamuohjelman kolmas juontaja Juha Perälä jätti homman ja Jaajo jäi studioon kahden Anni Hautalan kanssa.

– Sovittiin Annin kanssa, että panostetaan vielä vähän enemmän ja pidetään suosio. Monelle kuulijalle tuntuu olevan jopa helpotus, että meitä on siellä yksi vähemmän. Aloitimme Annin kanssa kahdestaan, joten tilanne on oikeastaan aika herkullinen.

Matkalla Espoosta studioon Linnonmaa kuuntelee puheohjelmia ja miettii samalla aamun ensimmäisiä aiheita.

– Moni ei ajattele sitä, että kaikki tehdään lennosta. Aamulypsy on kuin urheilusuoritus, minuuttipeliä. Kun biisi soi, on kolme minuuttia aikaa miettiä seuraavaa aihetta.

Koko päivän kestävään minuuttiaikatauluun suhteutettuna Linnonmaa näyttää hyvinkin rentoutuneelta Maria01-startup-keskuksen neukkarissa. Uuden työntekijän rekryhaastattelu painaa päälle, mutta kiire ei näy hänen vastatessaan kysymyksiin. Jaajo sanoo suosivansa yrityksissään rennon letkeää otetta, ja siihen hän tuntuu pyrkivän itsekin.

– Olen kyllä positiivinen, kultakala, jonka voi heittää minkälaiseen maljakkoon tahansa ja se selviää.

Kaikkien tuntema Jaajo

Kun mies astuu kotiovelta ulos, kaikkien tunteman Jaajon on tultava toimeen kaikkien kanssa. Kaupan tiskillä on oltava valmis juttelemaan vaikka broilerista mummon kanssa. Jos haluaa omaa rauhaa, on parasta oleskella kotona lasten kanssa tai suunnata mökille Varsinais-Suomeen.

– Pitää olla vain oma itsensä, mukava ja iloinen. Isäkin neuvoi, että kannattaa hoitaa asiat kaikkien kanssa hyvin. Suomi on liian pieni maa kusettaa ketään tai myydä paskaa. Se on ollut hyvä neuvo bisneksissä.

Aamulypsy loppuu kello 10, ja sarjayrittäjälle on vielä loppupäivä aikaa hoidella muita asioita.

– Yleensä menee tunnin verran puhelimessa ja meilissä. Käyn läpi eri firmojeni asioita, mitä pitää missäkin tehdä.

Teknologiayrittäjä, joka osaa tuskin muuttaa pistekokoa

Tämänhetkinen lempilapsi on VirtualTraveller, jonka idean Jaajo keksi vuoden 2015 Slushissa. Maria01:ssä sijaitsee yrityksen toimisto, jossa Jaajo työskentelee yleensä parina päivänä viikossa.

VirtualTraveller-sivustolla on 360-videoita maailman eri kohteista, joita pääsee tutkimaan virtuaalitodellisuuden avulla. Palvelu julkaistiin joulukuussa ja tammikuusta lähtien sitä on markkinoitu ahkerasti muun muassa Matkamessuilla ja Instagramissa.

– Katsojalle tämä on mahtava elämys, mutta palvelu palkitsee myös sisällöntuottajan. Hän voi vaihtaa videon katselukerrat lentopisteiksi, ja lähteä seuraavaan kohteeseen. Mukana on nyt Finnair, mutta tarkoituksena on saada muitakin lentoyhtiöitä mukaan.

Digitaaliseen matkailumarkkinointiin käytetään maailmassa 10 miljardia euroa, ja VirtualTraveller ottaisi siitä mielellään osansa. Yrityksellä on Instagramissa 350 000 seuraajaa ja Facebookissa 105 000 tykkääjää.

VirtualTravellerin myötä Linnonmaata kutsutaan Wikipediassa teknologiayrittäjäksi.

– Se on aika hyvin henkilöltä, joka osaa tuskin muuttaa pistekokoa Wordissä. Mutta yhteistyökumppanien haalimisen takia ansaitsen kyllä sen tittelin.

”Olen oppinut antamaan vastuuta muille”

Töiden jakaminen muille on ollut Linnonmaalle yksi yrittäjyyden oppi. Vaimo huomautti puolitoista vuotta sitten, että kaikkea ei tarvitse itse tehdä.

Neuvosta viisastuneena Linnonmaa huomasi, että esimerkiksi ExtremeRun sujui hyvin, vaikka hän ei itse ollutkaan tapahtuman juontaja.

– Olin kuvitellut, että juuri minun pitäisi se juontaa. Otin sitten kaverin siihen hommaan ja pääsin itse juoksemaan. Olen oppinut antamaan vastuuta muille.

ExtremeRun on yksi yrityksistä, sen Linnonmaa perusti vuonna 2010 ystävänsä Mika Hirvisen kanssa. Vantaalta lähtöisin oleva tapahtuma on levinnyt seitsemälle paikkakunnalle, ja osallistujia on vuosittain 10 000.

Myös Teee Clubin asioita hoitavat pääasiassa kaksi työntekijää.

– Kerran kuukaudessa pääsen pakkaamaan parituhatta t-paitaa. Puhelimet laitetaan kiinni, ja sessio kestää 7–8 tuntia. Siinä pääsee näkemään konkreettisesti, mitä on kaupankäynti.

Omat ja yrityksen rahat

Yrittäjäksi Linnonmaa alkoi tavallaan jo 14-vuotiaana. Hän päätti alkaa myydä hotdogeja ystävänsä Jessen kanssa Kulosaaren yläasteella. He tilasivat tuotteet tukusta ja tekivät puukäsityön tunnilla myyntikojun.

– Rehtori antoi vapaat kädet, ja saimme alkukassan oppilastoimikunnalta. Tytöt ompelivat meille kokin asut.

Hodarikioski oli auki kahdesti viikossa iltapäivien välitunneilla, ja kauppa kävi hyvin. Kaikki sujui loistavasti, kunnes rehtori alkoi kysellä kirjanpidosta.

– Hän tivasi, mitä oli jäänyt viivan alle. Olimme ostaneet myyntirahoilla polkupyörät. Aika nopeasti siinä oppi, mitä on kirjanpito ja että omat ja yrityksen rahat eivät voi mennä sekaisin.

Yrittäjyys oli tuttua jo kotoa, sillä Linnonmaan isällä oli perheyritys, joka toi maahan urheilutarvikkeita. Jaajo työskenteli yrityksessä 15-vuotiaasta lähtien ja 18-vuotiaana hän eteni pakettiauton kuljettajaksi.

– Siinä radiota kuunnellessa keksin, että haluaisin tehdä joku päivä juontajan hommaa.

Vuosituhannen vaihteessa Jaajo perusti Jessen kanssa firman, jonka ideana oli kehitellä tv-ohjelmia ja tuottaa mainoksia. Siinä sivussa syntyi Hymypoika-elokuvan käsikirjoitus, jonka ostaneen tuotantoyhtiön kautta Jaajo päätyi Räsypokka-ohjelman juontajaksi.

Ura viihdealalla oli alkanut, ja Jaajo löysi tiensä radioon. Kun hän alkoi saada säännöllistä kuukausipalkkaa, hän suunnitteli tekevänsä pelkästään radiotöitä. Radiossa kuluikin tiiviisti vuodet 2005–11.

Suomalaiset yrittäjät auttavat toisiaan

Omien yritysten lisäksi Linnonmaa on sijoittanut useisiin muihin yrityksiin. Hän toimii mielellään myös neuvonantajana aloittaville yrittäjille. Kun Nuorkauppakamarit valitsi Jaajon nuoreksi menestyjäksi vuonna 2016, valinnan perusteluna oli erityisesti se, että hän oli auttanut nuoria yrittäjiä uran alkutaipaleella.

– Otan Sanomatalolla vastaan yrittäjiä kerran pari kuukaudessa. Pyrin antamaan vinkkejä esimerkiksi, minkälainen myyntipuhe kannattaa olla tai miten haetaan tukea Tekesiltä tai sijoittajilta.

Sijoituskohteet Linnonmaa sanoo valitsevansa yrittäjän innostuksen perusteella.

– Sijoitan ihmiseen. Kun näen, että kaverissa on potentiaalia ja hän on fanaattinen oman ideansa suhteen, olen valmis sijoittamaan yritykseen.

Jaajo kertoo itsekin saaneensa tarvittavia neuvoja kokeneimmilta yrittäjiltä. Aina on ollut joku, jolle soittaa.

– Suomalaisten yrittäjien keskuudessa autetaan toisia. Olen voinut soittaa esimerkiksi Nokian entiselle toimitusjohtajalle Kalle Isokalliolle, jolta olen saanut syvällä kokemuksella hyviä vihjeitä. Myös isäni ja äitini ovat usein kertoneet näkemyksiään.

Menestymisen mittari on Linnonmaalle ollut se, että pystyy työllistämään muita.

– Unelmani ei ole ollut, että tienaisin miljoonia. Yrityksen ei tarvitse tuottaa hirveästi voittoa, riittää, että se pyörii omillaan ja työllistää. Olen edelleenkin tyytyväinen, kun pystyn palkkaamaan yhdenkin henkilön enemmän.

Hän sanoo pitävänsä ihmisiä sitä vaikutusvaltaisempina, mitä enemmän he työllistävät muita.

– Faijan firmassa oli kahdeksan ihmistä töissä, ja se oli mielestäni hienoa.

Omina vahvuuksinaan Linnonmaa pitää luovuutta ja joustavuutta.

– Osaan luovia hyviä ratkaisuja tilanteen mukaan ja osaan vakuuttaa nopeasti, miksi joitain juttuja pitää tehdä. Olen joustava muutoksille, en ole fakkiutunut tiettyihin ajatuksiin.

Päätökset syntyvät kuitenkin tarkan harkinnan jälkeen. Tärkeintä on peruspositiivinen ilmapiiri.

– Ulospäin voi näyttää, että touhotan ja vouhotan, mutta mietin hyvinkin tarkkaan, miten päätökset vaikuttavat tulevaisuuteen. Jos tekeminen aiheuttaa vain stressiä, ei firmaa ole syytä pitää pystyssä.

Artikkeli on julkaistu kokonaisuudessaan Yrittäjä 1/2019 -lehdessä.

Kuvat: Tommi Anttonen

Tiina Rantakoski

tiina.rantakoski (at) yrittajat.fi

Kauppalehti uutisoi suomalaisten marjojen tukkumyynnistä ja hinnoista. Lehden keräämien tietojen mukaan etenkin mansikan hinta voi nousta nopeasti.

Marjoja ja vihanneksia toimittavan Marjapuodin viestinnästä kerrotaan lehdelle, että esimerkiksi mansikan tukkuhinta voi nousta 50 prosenttia yhden päivän aikana. Se näkyy suoraan myös kuluttajahinnoissa.

Pohjoisessa Suomessa marjoja myyvän Arctic Myynti Oy:n toimitusjohtaja Tapani Lappalainen puolestaan sanoo, että pelkkä hinta ei ole ainoa vertaiukohde. Huomioon on otettava myös marjan laatu ja koko.

Mustikan tilanne on selvästi mansikkaa huonompi. Mansikkasatoa luonnehditaan normaaliksi, mutta luonnonmustikan sato voi jäädä varsin vähäiseksi.

– Kotimainen pensasmustikka tulee kuun vaihteessa. Kymmenen euroa kilo Suomesta, Lappalainen kertoo Kauppalehdelle.

Tällä hetkellä pensasmustikkaa tuodaan Suomeen muun muassa Portugalista. Sen hinta on selvästi edullisempi.

Luonnonvarakeskuksen tutkija Outi Manninen ar­vioi lehdelle, että luonnonmustikan sato tulee olemaan tänä vuonna keskinkertainen tai sitä huonompi. Syynä on se, että mustikka kukkii edellisvuoden syksyllä. Jos edellisvuosi on ollut kuiva, marjalla ei ole tarpeeksi voimia kukintojen tekemiseen.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

Crossfit Kirkkonummen yrittäjän Rebekka Lallin ongelmat pahenivat runsas 10 vuotta sitten, kun hän synnytti tyttärensä. 

– Sitä ennen minulla oli jo ollut hermokipuja. Synnytykseen loppui oikeastaan kaikki liikunta. Neljään vuoteen en voinut tehdä muuta kuin työntää vaunuja ja ulkoiluttaa koiraa. Niskanikin oli kaksi vuotta krampissa.

– Tuntui siltä että elämäni oli ohi enkä pysty enää koskaan urheilemaan.

Kuntoileminen oli ollut Lallille elämän suola. Siksi sen loppuminen oli vaikea pala sulattaa.

– Masennuinkin siinä vaiheessa aika vaikeasti. Kokeilin joogaa ja pilatesta mutta ne eivät auttaneet olon parantamiseen.

Lallin ensimmäinen yritys valmistutti sähköjohtoja. Ongelmat kumuloituivat lopulta siihen pisteeseen, että Lalli teki töitä aamusta iltaan ja uupui.

– Ajattelin koko ajan, että tästä täytyy selvitä. Olin jo perustanut salin ja toivoin, että salin tuotoilla pystyn hoitamaan toisen yrityksen lainojen lyhennykset. Jossain kohtaa pankin jousto loppui ja oli tehtävä se päätös, että haen yrityksen konkurssiin. Jouduin myymään kotini ja sain maksettua isoimmat lainat pois. Konkurssi oli tavallaan valtava helpotus, kun pystyin menemään eteenpäin salin kanssa ja aloittamaan kaiken alusta.

Vuoden 2017 vuoden lopussa selvisi, että Lalli oli kärsinyt vuosia ylirasitustilasta. 

– Lihakset olivat koko ajan maitohapoilla ja sydän hakkasi. Ylirasitustila oli kestänyt vuosia. Puoleentoista vuoteen en treenannut, en edes venytellyt. Nyt olen hiljalleen aloittanut treenaamisen, suunnilleen kerran viikossa. Keho on jotenkin ihan älyttömän herkistynyt ylirasitustilan jälkeen.

Katso Rebekkan koko tarina videolta!

Teksti ja video: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi

– Kolme vuotta sitä pyörittelin mielessä. Ajattelin, että kun täytän 50, pitää tehdä joku radikaali muutos elämässä.

Syntymäpäivä koittaa pian ja nyt Harri Tuomisella on oma autovahauksia tarjoava yritys Harryz Service Riihimäellä.

– Olen harrastanut pitkään autoalaa. Tykkään kunnostaa ja ehostaa autoja ja mietin, voisiko harrastuksesta tehdä joskus ammatin. Viidenkymmenen vuoden aikaraja oli jonkinlainen sisäänrakennettu fiksaatio, hän nauraa.

Tuominen on koulutukseltaan kokki, mutta hän on ehtinyt tehdä työkseen sitä sun tätä. Puolet tekemisestä on kohdistunut musiikkiin.

– Bändejä on kertynyt matkan varrella toistakymmentä. Olen ollut niissä rumpalina. Musiikki on tuonut myös elantoa.

Yrittäjänä Tuominen aloitti viime vuonna.

– Yrittäjäksi ryhtyminen vaati henkistä työstöä kolmen vuoden ajan. Vaikeinta oli sen tiedotaminen, että on tultava täysin yksin toimeen. Kaikki on aloitettava nollasta. On ymmärrettävä, mitä on palvelu ja mitä on tehtävä, että tavoittaa asiakkaat.

Tuominen selvitti, että Riihimäellä on 17650 henkilöautoa, jotka kaikki ovat liikenteessä.

– Konsepti oli selkeänä mielessä.

Alkuvaiheessa Tuominen jakoi vaimonsa kanssa yli 2000 lentolehtistä ja ilmoitti paikallislehdessä.

– Flyerit eivät toimineet ollenkaan, se oli lähes hukkaan heitettyä jalkautumista. Paikallislehden etusivun ilmoituksen jälkeen puhelin alkoi soida, hän kertoo.

Harrastajapiireissä paikallislehteäkin paremmin on toiminut viidakkorumpu.

– Oman työn jälki on osoittautunut parhaaksi käyntikortiksi. Laitoin yhden punaisen Mustangin tiptop-kuntoon ja sen jälkeen moni muukin halusi autolleen maalipinnan myllytyksen.

Somemarkkinointia Tuominen ei ole vielä kokeillut lainkaan.

– Häpeäkseni täytyy tunnustaa, että olen vielä liitukaudella sosiaalisessa mediassa. Tyttäreni teki yritykselle sivut Facebookiin mutta sitten Facebook päätti poistaa ne, koska ylläpitäjä ei ollut vastuussa varsinaisesta yritystoiminnasta.

"Onneksi minulla on hyvät kemikaalit ja pitkä pinna"

Tuominen on keskittynyt toiminnassaan vahauksiin, myllytyksiin ja sisäpuhdistuksiin.

– Hyvin harvoin teen pelkkiä käsinpesuja. Täällä Riihimäellä on monta automaattipesulaa. ABC myy usein pesuja alle 10 eurolla. Silloin pesuihin on pitkät jonot.

Moni asiakas on kuitenkin huomannut eron automaattipesulan ja käsinpesun välillä.

– Ihmiskäsi pääsee sellaisiin paikkoihin, mihin kone ei pääse. Käsinpesussa esimerkiksi ovien sisäpokkaukset saa puhtaaksi. Niihin kertyvä lika ruostuttaa uudemmankin auton, Tuominen tietää.

Eräällä asiakkaalla oli poksahtanut iso limsapullo auton vaaleaan sisustukseen.

– Omistaja soitti hätääntyneenä ja toi auton minulle puolen tunnin sisällä puhelinsoitosta. Passat oli aika rajussa kunnossa mutta onneksi minulla on hyvät kemikaalit ja pitkä pinna. Työssä meni puolitoista tuntia ja risat mutta lopputulos oli virheetön. Siitä seurasi, että kyseinen asiakas hehkutti palvelua Facebookissa.

Tuominen on kokenut hyväksi, ettei hän päivystä toimitiloissa vaan ottaa varaukset vastaan puhelimella.

– Teen välillä töitä kahdeksan aikaan illalla. Töissä käyvät ihmiset arvostavat sitä, kun voivat tuoda auton pesuun työpäivän jälkeen.

– Olen tyytyväinen että tein tämän ratkaisun ja lähdin yrittäjäksi. Se on myönnettävä, että ei tämä mikään kultakaivos ole. Pari kertaa olen kyllä miettinyt, onko tässä mitään järkeä. Parasta on se pieni euforinen tunne, kun näkee asiakkaan tyytyväisen naaman tämän noutaessa autoa.

Tuominen on havainnut, ettei osaamista kannata pantata.

– Opastan asiakkaita paljon. Sen takia useimmat jäävät juttelemaan pitkäksikin aikaa. Annan kaikki vinkit mitä tiedän, en panttaa mitään. Olen huomannut että kun opastan, asiakas tuo autonsa käsiteltäväksi uudelleen. Usein kysytään esimerkiksi sitä, miten itikat saa irti konepellistä. Siihen on yksin kertainen keino. Laitetaan iso froteepyyhe litimärkänä konepellille, annetaan olla hetken ja itikat turpoavat irti pellistä.

Teksti ja kuvat: Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi