Suomen itäisten ja pohjoisten maakuntien kilpailukyky ei ota kohentuakseen, kirjoittaa Helsingin Sanomat.
Uusimaa on ollut jo 1990-luvun puolivälistä asti kilpailukyvyssä selkeä ykkönen, Kainuu taas pitänyt perää vuodesta 2000.
HS:n vertailu perustuu aluetutkija Timo Aron analyysiin, jonka pohjana on kymmenen väestö-, työllisyys- ja aluetalousmuuttujaa.
Vaasan yliopiston aluetieteen professori Hannu Katajamäki toteaa HS:lle, että Itä- ja Pohjois-Suomen tilanne ei ole kohentunut voimakkaasta kansallisesta tuesta ja EU-rahasta huolimatta.
– Olisiko tehokkaampaa tukea vaikka idän ja pohjoisen merkittävien yrittäjäyksilöiden pyrkimyksiä kuin jakaa rahaa elinkeino-organisaatioille, Katajamäki kysyy.
Katajamäki ja Aro peräävät keskustelua Itä- ja Pohjois-Suomen tilanteesta.
Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujala allekirjoittaa Katajamäen ajatukset.
Hänen mukaansa tulevalla rakennerahasto-ohjelmakaudella rahoitusta pitää ohjata koko maassa entistä enemmän pk-yritysten toiminnan kehittämiseen. Näin saadaan paras tuotos-panos-suhde.
- Kaikki yritykset eivät ole lupaavia startupeja vaan maassa on iso määrä ”ihan tavallisia” yrityksiä, jotka tarvitsevat kannusteita investointeihin, tukea osaamiseen ja tuotekehitykseen, jotta ne voivat kasvaa, kansainvälistyä ja työllistää.
- Lähivuosina omistaja -ja sukupolvenvaihdostilanteeseen on tulossa liki 50 000 yritystä. Tämäkin tulisi ottaa huomioon tulevan ohjelmakauden valmistelussa ja toimissa, Kujala sanoo.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi