Yrittäjät ovat näreissään pommisuojien rakentamisesta.
Esimerkiksi useita yrityksiä omistava Jorma Kortesoja kritisoi, että pommisuojista aiheutuu turhia kustannuksia yrityksille, jotka investoivat. Hänen mukaansa suojat ovat tärkeitä, mutta niitä on rakennettu jo tarpeeksi. Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa velvollisuudesta on jo luovuttu.
- Tässä taloudellisessa tilanteessa yrittäjän on vaikea ymmärtää, miksi hänen pitää investoida tilaan, jota ei voi käyttää tuotanto- tai liiketilana, Kortesoja sanoo.
Toimistoinsinööri Pekka Rajajärvi sisäministeriöstä pitää tilannetta selvänä.
- Turvallisuuskomitean käsityksen mukaan tarkoituksenmukaisinta on säilyttää väestönsuojien rakentamisvelvollisuus nykyisen vuonna 2011 säädetyn lain mukaisena. Aluehallintovirasto voi myöntää rakentamiselle vapautuksen, jos se aiheuttaa lisäkustannuksia enemmän kuin kaksi prosenttia.
Ensimmäinen väestönsuoja rakennettiin 1930-luvulla, ja teollisuus oli väestönsuojelujärjestelyissä etunenässä. Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 48·000 väestönsuojaa ja 3,8 miljoonaa suojapaikkaa. Noin 50 kunnassa ei ole yhtään kansalaisille tehtyä väestönsuojaa, ja alle 50 prosentille kunnan asukasmäärästä on suojapaikkoja 285 kunnassa.
Rajajärven mukaan vestönsuojan rakentamisvelvollisuuden kynnys nostettiin vuonna 2011 yleisesti 600 neliömetristä 1 200 neliömetriin ja teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennusten kynnys 1 500 neliömetriin. Lisäksi lakiin tehtiin muita väestönsuojien rakentamista koskevia kevennyksiä. Näin saatiin noin 30 miljoonan euron vuotuiset säästöt väestönsuojien rakentamisen kokonaiskustannuksiin.
- Väestösuojien rakentaminen tuo erikoistuneelle teollisuudelle ja rakennustoiminnalle yhteensä noin 750 henkilötyövuotta. Jos väestönsuojien rakentaminen lakkaa, nämä työpaikat menetetään. Väestönsuojien rakentamisen alasajo merkitsisi vakavaa takaiskua alan viennille, joka tuo Suomelle vuosittaisia vientituloja 15-20 miljoonaa euroa, Rajajärvi sanoo.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi