Niin sanotuista nollatyösopimuksista on noussut kohu työ- ja elinkeinoministeriön julkaistua tiistaina sopimuksia koskevan selvityksen.
Työ- ja elinkeinoministeriön johtaman työryhmän työhön osallistuivat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt. Työryhmän jäsenillä oli kuitenkin erilaisia näkemyksiä nollatyösopimuksiin liittyvien ongelmien sisällöstä ja laajuudesta sekä niiden ratkaisemisesta, mukaan lukien nollatyösopimusten kieltämisestä.
Koska yhteistä näkemystä asiaan ei löytynyt, työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet päätyivät linjaamaan, että nollatyösopimusten kieltäminen kokonaan ei ole perusteltua.
Nollatyösopimus tarkoittaa, että työajan on sovittu vaihtelevan nollan ja 40 viikkotunnin välillä. Laajassa merkityksessä nollatyösopimuksella voidaan tarkoittaa erilaisia työaikaa koskevia sopimuksia. Nollatyösopimusten määrästä ei ole tietoa, mutta niitä käytetään lähes kaikilla aloilla.
Esimerkiksi Palvelualojen ammattiliitto PAM ehti jo vaatia nollasopimusten epäkohtia poistettavaksi jopa lakimuutoksella. Myös työministeri Lauri Ihalainen totesi, että nollasopimukset eivät vastaa työntekijöiden käsitystä reilusta ja oikeudenmukaisesta työelämästä.
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula hämmästelee koko käytävää keskustelua. Hän ihmettelee, miten yhdestä tavasta työllistyä on tullut tällainen "ongelma".
– Ilmiöstä ei ole mitään tutkimusta eikä tilastoa, edes kansainvälisesti. Tilastot ovat kuitenkin hyvän valmistelun perusperiaatteita ennen lainsäädäntöä, Makkula sanoo.
Hänen mukaansa Suomessa kuvitellaan, että sääntelyllä voidaan ratkaista kaikki asiat.
– Työnantajat hoitavat tämän tavalla tai toisella, esimerkiksi alihankintana. Iso asia on myös pohtia, miten työajan sääntely vaikuttaa meihin kansainvälisesti. Silloin heikennämme omaa asemaamme kilpailijamaihin nähden, Makkula kertoo.
Palvelualojen työnantajat näkee niin ikään, että yrityksissä tarvitaan ajoittain lisätyövoimaa tasaamaan kysynnän huippuja. Myös äkillisissä sairaustapauksissa sijaisia tarvitaan nopeasti. Pienissä yrityksissä nollatyösopimuksia voidaan puolestaan käyttää siksi, että työtä on tarjolla vain vähän ja satunnaisesti.
Suuri osa nollatyösopimuksista tehdään työntekijän aloitteesta. Se voi helpottaa esimerkiksi työn ja opiskelun yhteensovittamista. Nollatyösopimukset toimivat myös rekrytointikanavana.
Makkula löytää tehdystä selvityksestä hyvääkin.
– Kannattaa miettiä muutosta nollatyösopimuksella työskentelevän työttömyysturvaa. Tällä hetkellä etuuksien maksamiselle asetettu karenssiaika tuntuu kohtuuttomalta.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi