Metsästyspalveluja tarjoavat yritykset myyvät eioota niukan lupakiintiön takia. Tänä vuonna lupia myönnettiin 32 900, kymmenen prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Yhdellä luvalla saa kaataa aikuisen hirven tai kaksi vasaa.
– Lupien väheneminen oli tiedossa, joten markkinointi jätettiin vähemmälle. Kiinnostusta kyllä löytyy, kyselyjä tulee Keski-Euroopasta, sanoo Jorma Tuikka metsästystä järjestävästä Lestipuusta.
Metsästyksen järjestäminen useimmille alalla toimiville yrityksille vain osa liiketoimintaa, esimerkiksi Lestipuu vuokraa mökkejä. Silti eioon myyminen tuntuu tuloksessa. Saarijärven Eräpalveluita pyörittävä yrittäjä Arto Ahonen kertoo, että hirvenmetsästyksen osuus yrityksen liikevaihdosta puolittuu tänä vuonna alle kymmeneen prosenttiin. Korjausliikkeitä on pitänyt tehdä ja niissä onnistuttukin, vaikka ulkomaalaisille metsästäjille hirvi on tärkeä.
– Olemme muuttaneet metsästyspakettejamme niin, että tarjoamme lisäksi pienriistajahtia ja kalastusta, Ahonen kertoo
Potentiaalia löytyy
Suomessa käy vuosittain noin 2 000 ulkomaista metsästäjää, eikä määrässä viime vuosina ole Riistakeskuksen mukaan tapahtunut merkittäviä muutoksia. Vaikka asenteet ovatkin liikahtaneet kaupallisen metsästyksen kannalta hyvää suuntaan ja varaa kasvuun on, liiketoiminnan kehitys rakentuu tulevaisuudessa suomalaisten metsästysmatkailijoiden perustalle.
Moni ulkomainen metsästäjä kaipaa reissusta komeaa trofeeta, jota parin päivän reissulla ei Suomesta välttämättä mukaan saa, sanoo Riistakeskuksen viestintäpäällikkö Klaus Ekman.
– Heille ei riitä pelkkä makkaranpaisto. Suomalaiset taas ovat tottuneet siihen, että riistaa ei ole paljon. Moni kotimainen porukka, joka ei halua tai pääse metsästysseuran jäseneksi, etsii nyt kiivaasti kohtuuhintaista metsästyspaikkaa.
Erähenkisyys pidettävä
Ulkomaisten metsästäjien kosiskelua vaikeuttaa suomalainen lupajärjestelmä. Kun esimerkiksi karhunkaatoa ei voida taata, sen ympärille on vaikeaa lähteä paketoimaan palvelua. Metsästyspalvelujen kehittäminen pitää tulevaisuudessakin kytkeä luontomatkailuun, toteaa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin tutkija Anne Matilainen. Ruralian mukaan metsästysmatkailijat vievät Pohjois-Suomeen yli 30 miljoonaa euroa vuodessa. Suurimman osan tuovat ruuhka-Suomen 40 000 metsästysmatkailijaa.
– Metsästys ajoittuu syksyyn, ja tarjoaa maaseudun matkailualan yrittäjille mahdollisuuden jatkaa kautta, Matilainen tuumii.
Ulkomaisten metsästäjien määrän kasvattamista voisi helpottaa esimerkiksi riistaeläinten tarhausta, jolloin turistille voitaisiin tarjota kaatotakuu. Matilainen ei usko tällaisen ladun aukeamiseen, sillä tarhametsästys sopii huonosti suomalaiseen metsästyskulttuuriin.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi