Hallituksen esityksen mukaan uusia verosäännöksiä sovelletaan, jos osinko on nostettavissa 1. tammikuuta 2014 tai sen jälkeen.
– Mikäli yhtiökokous tekee ennen vuodenvaihdetta osingonjakopäätöksen, jonka mukaan osinko on nostettavissa ensi vuoden puolella tai sen jälkeen, tähän osinkoon sovelletaan uusia osinkoverosääntöjä, sanoo Taloushallintoliiton johtava asiantuntija Markku Ojala.
Ainoa vaihtoehto saada osinkoa nykysäännöin on tehdä jakopäätös, jolla osinko on nostettavissa viimeistään 31. joulukuuta 2013. Osakeyhtiölain mukaan osinko perustuu viimeksi vahvistettuun tilinpäätökseen. Kalenterivuotisella yrityksellä osinkoa jaettaisiin 31. joulukuuta 2012 päättyneen tilinpäätöksen osoittamasta vapaasta omasta pääomasta.
– Osinkoa on tosin todennäköisesti jo nostettu tämän vuoden aikana, joten on luonnollisesti mietittävä, minkälaiset veroseuraamukset mahdollisesta lisäosingonjaosta aiheutuu, Ojala muistuttaa.
Mikäli tilikauden 1.1.–31.12.2012 vapaa oma pääoma ei ole mahdollistanut tai mahdollista osingonjakoa, yhtiö voi laatia kuluvalta tilikaudelta välitilinpäätöksen ja jakaa osinkoa sen perusteella, jos vapaata omaa pääomaa on kertynyt jaettavaksi ja yhtiön maksuvalmius sallii. Osinkoa siis jaetaan viimeksi vahvistetun tilinpäätöksen perusteella.
– Jaon ei tarvitse perustua viimeksi kuluneelta tilikaudelta vahvistettuun tilinpäätökseen vaan vahvistettu välitilinpäätöskin siis riittää. Tilinpäätös on tilintarkastettava, jos laki tai yhtiöjärjestys edellyttää tarkastajan valitsemista. Kyse on siis niin sanotusta väliosingosta ja verotuksessa tällaista osinkoa verotetaan sen vuoden tulona, jonka aikana se on ollut nostettavissa, Ojala kertoo.
Tosin osingon pääomatulo-osuus ja ns. verovapaa osa määritellään taseen 31.12.2012 nettovarojen pohjalta eikä siis sitä paremman välitilinpäätöksen perusteella.
– Lisäksi tässäkin kohden pitää muistaa, että kuluvan vuoden aikana jo nostetut osingot vaikuttavat siihen, minkälaisen lopputuloksen taseen 31.12.2012 nettovarallisuuteen pohjautuvat osinkoverolaskelmat antavat, Ojala toteaa.
Yhteisövero kevenee ja osinkovero taas kiristyy.
– Sanotaan, että kokonaisverorasitukseen ei tule suurta muutosta tavallisella pk-yrittäjälle. Mutta tämä koskee vain voittoa, joka kertyy ensi vuonna ja sen jälkeen. Aiempien vuosien voitosta on maksettu korkeampaa yhteisöveroa ja siitä jaettavasta osingosta maksetaan tulevaisuudessa myös korkeampaa osinkoveroa, Ojala tiivistää.
– Vanhojen voittojen osalta kokonaisverorasitus siis kiristyy. Yrittäjän kokonaisverorasituksen kiristyminen ei pitänyt olla lähtökohta, joten toiveet siirtymäsäännöksestä ovat perusteltuja.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi