Vain pieni osa venäläisistä pienistä ja keskisuurista yrityksistä etsii kasvua kansainvälistymisen avulla. Venäläisten pk-yritysten kansainvälistyminen on myös selvästi alhaisemmalla tasolla kuin monissa muissa kehittyvissä maissa, kuten esimerkiksi Kiinassa, Indonesiassa, Meksikossa tai Turkissa. Kansainvälistyminen kuitenkin kannattaisia, sillä liikevaihto on lisääntynyt ja tuotto parantunut niissä venäläisissä pk-yrityksissä, jotka ovat hakeneet kumppaneita ulkomailta.
Tämä selvisi Lappeenrannan teknillisen yliopiston kauppatieteellisen tiedekunnan tutkijan Daria Volchekin väitöstutkimuksessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että kansainvälistymistä tukevat läpinäkyvä ja yrittämistä tukeva sääntely-ympäristö, yleinen institutionalisoitu liiketoimintatuntemus ja yhteisön hyväksyntä. Venäläisten pk-yritysten kansainvälistymistä estävät kuitenkin asenteet, tiedon puute ja epävakaa ja byrokraattinen järjestelmä.
Volchekin tekemissä haastatteluissa ja kyselytutkimuksessa nousi erityisenä kulttuurisena ja sosiaalisena tekijänä esiin isänmaallisuus. Monet yrittäjät ilmaisivat asian siten, että kansainvälistyminen ei ole hyväksyttävää venäläiselle yrittäjälle.
Kyselytutkimukseen vastanneista yrityksistä 46 prosentilla oli kansainvälistä toimintaa. Näistä jopa 31 prosenttia oli kansainvälistynyt hyvin nopeasti, 1–3 vuotta perustamisen jälkeen.
– Kansainvälistyminen on myös ollut yrityksille hyödyllistä. Yritys on kasvanut, tuotto ja myyntitulot ovat lisääntyneet. Motivaationa näissä yrityksissä on ollut resurssien ja uuden teknologian hankkiminen. Näitä yrityksiä luonnehtii tietointensiivisyys, innovatiivisuus ja korkea panostus tuotekehitystyöhön, sanoo Volchek.
Volchekin tutkimuksessa selvisi, että venäläisen pk-yrityksen kansainväliseen toimintakykyyn vaikuttivat positiivisesti yrittäjyyden arvostus kohdemaassa ja kohdemaan parempi institutionaalinen infrastruktuuri suhteessa Venäjään. Esimerkiksi ne yritykset, joilla on kumppaneita muissa Itä-Euroopan maissa, eivät ole hyötyneet kansainvälistymisestä yhtä paljon kuin esimerkiksi Suomeen, Länsi-Eurooppaan tai muualle maailmaan suunnanneet yritykset, eikä niiden taloudellisessa tuloksessa näy yhtä suurta kasvua.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi