Asukaslukuun suhteutetulla pk-yritysten määrällä mitattuna Varsinais-Suomi on yrittäjämäisimpiä alueita Suomessa. Yrittäjien osuus työikäisestä väestöstä on useissa kunnissa suhteellisen korkea, mutta toisaalta muutaman kunnan työllisyys perustuu vahvasti pendelöintiin naapurikuntiin, erityisesti Turkuun. Tämä selviää Varsinais-Suomen Yrittäjien toimeksiannosta tehdystä tutkimuksesta.
Pk-yritysten osuus kaikista työpaikoista maakunnassa on miltei 50 prosenttia ja yksityistä työpaikoista noin 65 prosenttia. Näin ollen maakunnan työllisyys on pitkälti pk-yritysten varassa. Suuryritysten osuus työllistäjänä on jatkuvasti hiipumassa koko maassa ja myös Varsinais-Suomessa.
Pk-yritysten osuus kaikista kunnan työllisistä vaihtelee suuresti. Joissakin kunnissa osuus on vain 16 prosenttia, toisissa jopa 60. Vaihtelua selittää yleinen työskentely yli kuntarajojen: Monista kunnista pendelöidään Turkuun, Uuteenkaupunkiin, Loimaalle, Laitilaan, Saloon ja Raumallekin.
– Pendelöintikunnissa, joiden työllisyys paljolti perustuu keskuskaupunkien työpaikkoihin, olisi erityisesti syytä pyrkiä oman pk-yrityskannan kasvattamiseen, koska suurten työnantajien rooli on hupenemassa, kuten Salon esimerkki osoittaa, toteaa selvityksen laatija professori Vesa Routamaa Vaasan Yliopistosta.
– Palkansaajakulttuurin muuttaminen yrittäjyyskulttuuriksi vie jopa kymmeniä vuosia yli sukupolvien.
Tutkimuksen tavoite on osoittaa, mikä osuus pk-yrityksillä ja niiden työntekijöillä suoranaisesti on kuntien verotuottoihin ja välillisesti ostovoiman kautta kuntien elinvoimaisuuteen. Samalla raportoidaan myös pk-yritysten tuottoa valtiontalouteen. Taloudellisten lukujen lisäksi pohditaan myös pk-sektorin tuottavuuden immateriaalisia vaikutuksia ja tarkastellaan alueen kehitysnäkymiä.
Varsinais-Suomessa 25 000 yritystä työllistää 94 000 henkilöä aikaansaaden yli 620 miljoonan kunnallisverotuotot alueen kuntiin ja lisäksi muutaman sata miljoonaan yhteisöveroina ja valtionosuuksina. Valtio hyötyy tuloveroina pk-yrityksistä tuloveroina vajaat 500 miljoonaa ja lisäksi mittavat yhteisöverot ja arvonlisäverotuotot. Lisäksi tulevat vajaan 50 miljoonan kiinteistöverotuotot. Pk-yritysten aikaansaamasta vajaan kolmen miljardin euron ostovoimasta merkittävä osaa palaa kiertoon myös omassa maakunnassa turvaten työllisyyttä ja julkisen sektorin rahoitusta.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi