Rakennusteollisuus pelkää lainakaton hyydyttävän entisestään asuntomarkkinoita, mikäli se otettaisiin käyttöön nykyisessä heikossa suhdannetilanteessa. Asuntokauppa on sujunut nihkeästi jo vuoden verran, mikä jarruttaa myös uusien asuntojen tuotantoa.
- Rakentaminen on ollut pakkasella pari vuotta eikä uudisrakentaminen kokonaisuudessaan ole ollut näin matalalla tasolla viiteentoista vuoteen. Nyt on poikkeuksellisen huono hetki tehdä päätöksiä, jotka heikentäisivät kysyntää ja veisivät töitä rakentajilta, toimitusjohtaja Tarmo Pipatti sanoo.
Pipatin mukaan asuntotuotannon edellytyksiä tulisi enemminkin pyrkiä parantamaan etenkin pääkaupunkiseudun asuntopulan helpottamiseksi. Viime keväänä voimaan tullut varainsiirtoveron muutos sekä jo toteutunut lainaehtojen tiukentuminen ovat heikentäneet ihmisten mahdollisuuksia asunnonostoon.
Myös arvonlisäveron korotus nostaa osaltaan uusien asuntojen hintoja. Kun asunnonvaihtoketju ei toimi, se estää työvoiman liikkuvuutta ja talouskasvua.
Finanssialan Keskusliitto on tammikuussa esittänyt oman ehdotuksensa lainakaton toteuttamistavasta. Valtiovarainministeriö ilmeisesti valmistelee lainakatosta uutta mallia osaksi luottolaitoslakia, josta annetaan esitys eduskunnalle maalis-huhtikuussa. Mikäli lainakattoa pidetään pitkällä aikavälillä perusteltuna kokonaistaloudellisen vakauden kannalta, Pipatti toivoo sen ajoitukseen viisautta ja vähintäänkin kolmen vuoden siirtymäaikaa.
Lisäksi ensiasunnonostajien asuntosäästämispalkkiojärjestelmää tulisi uudistaa kannustavammaksi ja alentaa säästämisen aloittamisen alaikärajaa viiteentoista vuoteen. Lainakatto vaikeuttaisi erityisesti nuorten asunnonostajien asemaa kasvukeskuksissa.
FK:n ehdotuksen mukaan kiinteä lainkatto määriteltäisiin suhteessa lainan vakuutena olevien reaalivakuuksien markkina-arvoon lainanmyöntöhetkellä. FK:n mallissa lainakatto tarkoittaisi ensiasunnonostajille 95 prosentin ja muille 90 prosentin enimmäisluototusta.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi