1990-luvun lama ja pankkikriisi kaipaisivat vielä perusteellista ruumiinavausta, arvioi oikeushistorian professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta.
Kekkonen oli mukana vetämässä työryhmää, joka yritti käynnistää 2005-luvun puolivälissä laajaa monitieteellistä hanketta aiheen penkomiseksi Sotasurmat-projektin malliin.
Ajatuksena oli esimerkiksi laatia perusteellinen laman aikajana ja tutkia, oliko oikeudenkäynneissä pk-yritysten ja pankkien tai suuryritysten välillä epätasapainoa. Rahoitusta ei kuitenkaan löytynyt.
- Laman tutkiminen voi helpottua, kun sukupolvet vaihtuvat. Tutkimukset tuovat aina välillisesti esiin vastuussa olevia henkilöitä, Kekkonen sanoo.
Yrittäjien kokemukset epäoikeudenmukaisista oikeudenkäynneistä Kekkonen ottaa vakavasti. Lama ajoi yli 20 000 yrittäjää konkurssiin. Pinnan alla kuohuu yhä: yrittäjät eivät ole unohtaneet 20 vuoden takaisia tapahtumia.
- Ei savua ilman tulta. Oikeutta ei välttämättä jaeta samalla mitalla köyhälle ja rikkaalle yhteiskunnallisten tai taloudellisten kriisien aikana.
Kekkosen mukaan on selvää, että suomalainen oikeuslaitos joutui laman aikana koetukselle. Oikeusistuinten suoriutumisesta tarvittaisiin enemmän tietoa oikeudenkäyntien tasolla.
- Meillä on epäilyksiä ja tietoa siitä, että suuria tasa-arvoon liittyviä epäoikeudenmukaisuuksia tapahtui.
Miten laman murjomia yrittäjiä voitaisiin auttaa? Menneisyydenhallintaa on tehty maailmalla taloudellisin ja symbolisin elein.
- Joskus valtionjohdon puheenvuoro on ollut riittävä, Kekkonen pohtii.
Yrittäjä Sulo Schroderus toteaa, että anteeksipyyntö olisi parempi kuin ei mitään. Hän pitää Tapiola-ryhmää aiemmin johtaneen Asmo Kalpalan vaatimusta laman uhrien kunnianpalautuksesta hyvänä.
- Se rohkaisisi yrittäjiksi nuoria, joita vanhojen yrittäjien katkeruus nyt uralta karkoittaa. Anteeksipyyntö antaisi uskoa tuleville yrittäjille.
Lue alkuperäinen uutinen täältä.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi