Venäjä näyttää lipsahtaneen useaksi vuodeksi hitaan tai jopa erittäin hitaan kasvun uralle, arvioi Lappeenrannan teknillisen yliopiston senior advisor Tuomo Summanen. Tälle vuodelle ennustetaan jopa alle prosentin talouskasvua, eikä paluuta nopeaan kasvuun ole näkyvissä.
- Jotta päästäisiin edes kahden prosentin kasvuun, tarvitaan valtion investointeja ja valtionyhtiöiden investointeja tai sitten julkisen kulutuksen lisäämistä, Summanen sanoo.
Venäjän hallitus on kuitenkin haluton ottamaan velkaa, vaikka maa on eurooppalaisella mittapuulla velaton. Valtion velka on vain kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.
Syynä kasvun taittumiseen on investointien laiminlyönti, sillä kuluttajien ja julkisen sektorin kysynnän luoman kasvun tie on nyt käyty loppuun.
- Pääomakanta, joka Neuvostoliitolta perittiin, oli samalla tasolla kuin vuonna 1975. Se on kulunut, sijaitsee väärissä paikoissa ja on tarkoitettu tuottamaan vääriä tavaroita. Kymmenen vuotta on tiedetty, että Venäjän pitää siirtyä investointien vetämään kasvuun. Kulutuksen vetämä kasvu on hiipunut ja investointien vetämää kasvua ei ole syntynyt, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professor of practice Pekka Sutela.
- Kun tässä tulee pysyvämpiä vahinkoja Venäjän ja muun maailman välille, ei voida kuvitella kovin helposti paluuta viime vuosikymmenen tilanteeseen jossa viidesosa investoinneista Venäjällä oli ulkomaisia suoria investointeja ja käyttörahaa oli Venäjälle saatavissa negatiivisella reaalisella hinnalla rajattomia määriä.
It-töitä tarjolla?
Hitaasti kasvavalta Venäjältä lähtee maailmalla todennäköisesti aiempaa vähemmän turisteja, joita kiusaa ruplan heikkeneminenkin. Samasta syystä maan tuonti luultavasti pienenee vuonna 2014. Suuresta maasta löytyy kuitenkin yrittäjälle tilaisuuksia, Tuomo Summanen kertoo. Esimerkiksi Venäjän verkkokauppa kasvaa noin 30 prosentin vuosivauhtia. Kaupan volyymi on noin 15 miljardia dollaria ja kasvunvaraa löytyy.
- Se on kasvamassa yhdeksi suurista eurooppalaisista verkkokauppamarkkinoista. Mielenkiintoista on se, että ala ei ole monopolisoitunut, vaan fragmentoitunut.
30 suurimman venäläisen verkkokauppayhtiön markkinaosuus on 44 prosenttia, ja suurimpien yritysten liikevaihto on noin puoli miljardia euroa.
- Entry tällaiselle markkinalle ei ole mahdoton taloudellisena sijoituksena, kun muistetaan, mitä hypermarketin rakentaminen maksaa. Venäjällä se on vielä Suomea kalliimpaa, sanoo Summanen.
Summasen mukaan Venäjällä on kysyntää myös esimerkiksi informaatioteknologiapalveluille, joiden kasvu on viime vuosina ollut kymmenen prosentin luokkaa.
- Suurissa valtionyhtiössä on isoja it-osastoja, jotka tekevät asioita talon sisällä. Nyt keskustellaan niiden ulkoistamisesta ja kilpailuttamisista, joka loisi ekosysteemejä palveluntarjoajille. Kun kasvu on hidasta ja raha tiukassa, yritykset joutuvat hakemaan Venäjällä tehokkuutta.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi