Ulkomaalaisten Suomeen kausityöhön saapuvien metsämarjanpoimijoiden työskentelyolosuhteita kartoittanut selvitysmies Markku Wallin esittää, että poimijoiden ja marjanostajayritysten välillä solmittaisiin työsopimukset ja työ tehtäisiin työsuhteessa.
Nykytilanteessa marjanpoimijoiden ei katsota työskentelevän työsuhteessa eikä myöskään yrittäjinä. Poimijoita tulee vuosittain Suomeen yli 4 000 henkilöä, valtaosa Thaimaasta.
- Poimijoiden oikeudellista asemaa on syytä selkeyttää, koska poimijoiden riskit ovat suuret ja asema heikko, Wallin arvioi.
Tilanteen muutokseen vaikuttaa kolme tekijää: tarve vähentää poimijoiden olosuhteissa esiintyneitä ongelmia, viime vuosina parantunut tieto poimijoiden olosuhteisiin vaikuttavista tekijöistä ja EU:n juuri hyväksymä kausityödirektiivi, joka kattaa sääntelyssä olleen aukon.
Jos marjanpoimintaa tehdään työsopimuksen perusteella, poimijoihin tulee sovellettavaksi koko Suomen työlainsäädäntö, ellei laissa säädetä soveltamispoikkeuksesta. Työsuhteisten poimijoiden tuloa verotetaan palkkatulona, kausityön alhaisen prosentin mukaan. Työsuhde toisi poimijat myös palkkaturvan piiriin.
- Työsuhteessa metsämarjanpoimijat rinnastuisivat puutarhoissa ja marjatiloilla työsuhteisina työskenteleviin poimijoihin, jotka voivat työskennellä usealle työnantajalle samanaikaisesti tai peräkkäin. Ruotsissa työsuhteisena teetetty poiminta on ollut marjanostajille edelleen kannattavaa, Wallin sanoo.
Toista oikeudellista keinoa, eli erillislakia selvitysmies pitää mahdollisena, mutta huonompana vaihtoehtona.
Selvitysmies kiinnittää lisäksi huomiota marja-alan alhaiseen jalostusasteeseen Suomessa.
- Suomalaisen metsämarjan kansainvälistä imagoa olisi parannettava markkinoinnilla ja kehittämällä uusia elintarvike- sekä terveys- ja kauneudenhoitoalan erikoistuotteita, Wallin sanoo.
Nykyisin marjoja myydään esimerkiksi Japaniin edelleen jalostettaviksi.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi