Hallituksen kehysriihi poiki pitkän listan veronkorotuksia ja leikkauksia, joista Yrittäjäsanomat poimi yrittäjän kannalta tärkeimmät. Kokonaisuudessaan hallituksen päättämät sopeutustoimet vähentävät valtion menoja ja lisäävät tuloja 2,3 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Hallituksen finanssi- ja talouspolitiikan tavoitteena on talouden kasvun edellytysten ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjan vahvistaminen siten, että julkinen talous on kestävällä pohjalla.
Veroja kiristetään
Pääomatuloverotukseen tehtävillä muutoksilla lisätään veron tuottoa 28 miljoonalla eurolla ja samalla kavennetaan tuloeroja. Pääomatulojen verotusta kiristetään siten, että ylemmän verokannan tulorajaa alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään korottamalla asteikkojen kaikkia rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä. Sen lisäksi aiemmin määräaikaiseksi säädetty yli 1 000 000 euron lahja- ja perintöosuuksien veroluokka muutettaisiin pysyväksi vuodesta 2016 alkaen.
Hallitus ohjaa ratkaisuillaan verotusta ja tukia ympäristön kannalta merkittävästi kestävänpään suuntaan. Energiaverotusta kiristetään 120 miljoonalla eurolla korottamalla yleisen sähköveroluokka I:n veroa. Myös lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveroa korotetaan 90 miljoonalla eurolla. Liikenteen polttonesteiden veroa korotetaan 42 miljoonalla eurolla. Aiemmin päätetty turpeen vuoden 2015 veronkorotus peruutetaan. Ratkaisut lisäävät kotimaisen metsähakkeen kilpailukykyä. Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla eurolla.
Henkilö- ja pakettiautojen vuotuista ajoneuvoveroa korotetaan 150 miljoonalla eurolla niin, että korkeampaa veroa kannetaan vuoden 2016 alusta.
Leikkauksia ja säästöjä tehdään
Verotulojen lisäämiseksi myös verotukia karsitaan. Kaivostoiminnan energiaverotuet poistetaan ja aiemmin verovapaa nestekaasu säädetään verolliseksi. Taksien (pl. erityisvarustellut taksit) ja muuttotavarana tuotujen autojen autoveroalennuksesta luovutaan.
Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukemiseen tarkoitettua määrärahavaltuutta alennetaan 17 milj. eurolla. Lisäksi EU:n rakennerahasto-, ulkorajayhteistyö- ja muihin koheesiopolitiikan ohjelmiin liittyvää kansallisen osuuden määrärahavaltuutta alennetaan 50 milj. eurolla.
Liikenteen väylärahoituksesta säästetään 100 milj. euroa. Avustuksia korjaustoimintaan ja rakennusperinnön hoitoon vähennetään 15 milj. eurolla. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei kohdisteta enää valtionrahoitusta.
Mutta myös kasvupanoksia luvassa
Osana valtion varallisuuden uudelleenkohdentamista hallitus päätti myös merkittävistä kasvupanostuksista vuosille 2014 ja 2015, joiden määrä molempina vuosina on noin 300 milj. euroa. Keskeisimmät panostukset liittyvät uutta kasvua ja tulevaisuutta luoviin osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikennehankkeisiin.
Teollisten kasvuvaiheen yritysten pääomasijoituksiin (TESI) sekä biotalousyritysten pääomasijoituksiin kohdennetaan 50 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015.
Teollisen kasvuvaiheen T&K&I toimintaan tehdään 20 milj. euron valtuuslisäys.
Finnveran rahoitusvaltuuksia lisätään. Team Finlandin toimintaan kohdennetaan 10 milj. euroa vuosina 2014 ja 2015. Digitalouden uusia innovaatioita tuetaan korottamalla valtuutta. Finpron avustuksia korotetaan 20 milj. eurolla.
Lue koko listaus täältä.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi