Kehysriihi antoi kylmää kyytiä tiehankkeille.
Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Timo Ruhasen mukaan liikenneväylien huolestuttavan suureksi paisunutta korjausvelkaa ei tunnuta vieläkään otettavan todesta.
- Jokainen näkee itse liikkuessaan, miten huonossa kunnossa tiet ovat. Myös siltojen huono kunto vaikeuttaa liikkumista ja painavan tavaran kuten puun, hakkeen ja turpeen kuljettamista. Siltojen painorajoitukset estävät monesti esimerkiksi metsäkoneiden tai muiden työkoneiden viennin sillan ylitse tai siltojen mataluus estää niiden alituksen, mikä on valitettavan tuttua koneyrittäjille, Etelä-Savon Koneyrittäjien puheenjohtaja Timo Ruhanen harmittelee.
Nyt kun Mikkelissä korjataan valtatie 5:tä, tulee Ruhasen mukaan samalla varmistaa sen siltoihin riittävä alikulkukorkeus.
- Nykyisellään nämä sillat aiheuttavat sen, että jopa asuntokatuja joudutaan käyttämään korkeampia työkoneita siirroissa, Ruhanen toteaa.
Eduskunta linjasi liikennepoliittisessa selonteossa 2012, että tieinvestoinneista siirrettäisiin vuodesta 2016 alkaen 100 miljoonaa teiden kunnossapitoon.
- Kehysriihessä tälle linjaukselle viitattiin kintaalla. Tuntuu, että säästöissä ei ole osattu erottaa toisistaan syömävelan taittamista ja tuottavaa investointia elinkeinoelämämme perusedellytyksiin. Elinkeino- ja yritystoiminnalla aikaansaatavilla tuloilla kuitenkin rahoitamme viime kädessä kaikki hyvinvointipalvelummekin.
Ruhasen mukaan oleellista valtion teiden rahoituksessa on se, että kunnossa- ja ylläpitoon käytetyt rahat hyödyttävät elinkeinoelämää ja helpottavat ihmisten liikkumista.
- Ei tule unohtaa alempiasteista tieverkkoakaan, joka on elintärkeä muun muassa elintarviketuotannolle, metsätaloudelle, puunkorjuulle ja bioenergian tuotannolle. Jatkossa yhä useamman suomalaisen kaukolämpö tuotetaan metsähakkeella, joka lähtee liikkeelle juuri tältä pientieverkolta.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi