Tuotannnon ulkoistaminen kaukomaihin ei aina kannata. Se todettiin jo Helkamassa, joka veti Jopojen valmistuksen takaisin Suomeen.
Tanskalainen yliopistotutkimus osoittaa, että tuotannon ulkoistaminen usein kannattaa. Sen sijaan ulkoistaminen halpamaihin, kuten Kiinaan tai Intiaan, ei aina olekaan tuottoisaa. Näin kertoo Science Nordic.
Yritys saattaa tuottaa enemmän voittoa, jos se ulkoistaa tuotantonsa kalliina pidettyihin, mutta lähellä sijaitseviin, maihin kuten Saksaan, Ruotsiin tai Britanniaan.
Aarhusin yliopiston tutkimus perustuu tanskalaisten yritysten tekemiin ulkoistuksiin vuosina 1995-2006. Tutkimus osoittaa, että ulkoistuksista on yritykselle usein taloudellista hyötyä.
Kuitenkin ne yritykset, jotka olivat siirtäneet tuotantonsa OECD-maiden ulkopuolisiin maihin, eivät hyötyneet. Vain rikkaisiin maihin tehdyt sijoitukset tuottivat tulosta.
Rikkaisiin maihin ulkoistaneiden yritysten tuottavuus oli kaksi prosenttia köyhiin maihin ulkoistaneita parempi. Tuotekehitys oli 15 prosenttia ja viennin osuus 20 prosenttia suurempi.
Apulaisprofessori Roger Bandick talouden ja kaupan tiedekunnasta Aarhusin yliopistosta yrittää selittää havaintoja laadulla, kuljetuksella ja kommunikaatiolla.
Kalliissa maissa tehdyt tuotteet ovat usein parempilaatuisia kuin halvoissa maissa tehdyt. Tuotteiden kulkemat matkat ovat lyhyitä, ja kuljetus on halpaa.
Suomalaisen Helkaman toimitusjohtaja Jari Elamo on todennut saman Työsuojelurahaston ja Työturvallisuuskeskuksen Telma-lehdessä, missä hän kertoi syistä Jopon valmistuksen siirtämiseen takaisin Suomeen.
-Kun pyöriä tilataan Kaukoidästä, toimitusaika on 5-6 kuukautta. Kun tuotanto on omissa käsissämme, voimme reagoida kysynnän muutoksiin muutamassa päivässä, Elamo on todennut.
Helkama on poikkeuksellinen esimerkki siitä, miten globalisaatio ja työelämän muutos heittelee tuotantoa nopeasti eri puolille maailmaa. Työn ja talouden murros ei sinänsä ole uutta, vaan ainutlaatuista on muutoksen nopeus ja laajuus.
-Aikoinaan kesti tuhat vuotta, että tuotanto siirtyi idästä länteen, nyt vastakkainen liike on tapahtunut parissa vuosikymmenessä Aasian nousun myötä, Aalto-yliopiston professori Matti Pohjola selvitti samassa yhteydessä.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi