Ostopalvelujen määrä on vahvassa kasvussa lähes kaikilla kuntatoiminnan sektoreilla.
Suurimmissa kaupungeissa lähes kolmasosa palveluista ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Helsingin seudun kauppakamari selvitti ostopalvelujen käyttöä Suomen 30:ssa suurimmassa kaupungissa.
Kuntien asukkailleen yksityiseltä sektorilta ostamien palveluiden arvo kasvoi 23 prosenttia vuosina 2009-2012. Kunnat siis ostavat yhä enemmän ulkoa ja tekevät omana työnään vähemmän.
- Tällä on suuri merkitys julkisen sektorin kestävyysvajeen pienentämisessä, sillä kunnat käyttävät lähes 70 prosenttia julkisista menoista. Kuntien ja yksityisen sektorin jatkuvasti kasvava yhteistyö onkin tärkeää julkisen sektorin toiminnan tehostamisessa ja siten veroasteen kurissa pitämiseksi, sanoo johtaja Marko Silen Helsingin seudun kauppakamarista.
Kunnat ostivat 2009-2012 sosiaalipalveluja yksityiseltä sektorilta yli kahdella miljardilla eurolla. Eniten kunnat hankkivat palvelukoti- ja asumispalveluita, myös lastensuojelun laitos- ja perhehuolto hoidetaan pitkälti ostopalveluina.
- Tuottajien kohdalla tapahtui mielenkiintoinen muutos, sillä sosiaalialan yritysten tuotanto nousi järjestöjen palveluja suuremmiksi, Silen kertoo.
Terveydenhuollossa ostopalvelutoiminta on edelleen vähäistä, sen menoista ostoihin kuluu vain nelisen prosenttia. Koko terveydenhuollon palvelujen tuotannosta yksityisen toiminnan osuus on kuitenkin neljäsosa. Alan työpaikat ovat kasvaneen nelinkertaisesti verrattuna julkiseen sektoriin 2009-2010.
- Tämä tarkoittaa, että yksityisen terveydenhuollon merkitys koko toimialan tuotannosta on lisääntynyt erityisen nopeasti viime vuosina. Kuntalaiset siis ostavat terveydenhuollon palveluja yhä enemmän omalla rahalla", Silen sanoo.
Palveluseteleistä valinnanvapautta
Vuonna 2009 tuli voimaan palvelusetelilaki, joka lähes vapautti palvelusetelien käytön palvelujen järjestämisessä. Palvelusetelien käyttö kunnissa on yleistynyt jonkin verran odotettua hitaammin, tällä hetkellä palveluseteliä käyttää 166 kuntaa.
Vuonna 2012 palveluseteleihin käytettiin yli 80 miljoonaa euroa, ja kuntien palveluseteleihin käyttämä rahamäärä kolminkertaistui vuosina 2009-2012.
- Palvelusetelien kasvava käyttö mahdollistaa kuntalaisten valinnanvapauden lisäämisen ja siten laadun huomioimisen entistä paremmin, Silen uskoo.
Helsingin seudun kauppakamarin selvitys osoittaa myös, että kunnat järjestävät yhä suuremman osan palveluistaan liikelaitosten tai kuntayhtiöiden kautta. Vuosina 2006-2012 sekä liikelaitosten että kuntayhtiöiden liikevaihdot yli kaksinkertaistuivat yhteensä yli 12 miljardiin euroon.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi