Teolliset symbioosit tökkivät ja uudet mahdollisuudet kilpailukyvyn kasvattamiseen sen myötä. Kehityksen jarruna on lupakäytäntöjen hitaus.
Yhä useammat suomalaisyritykset toimivat teollisissa symbiooseissa, eli vaihtavat keskenään muun muassa tuotannon ylijäämämateriaaleja ja jätteitä. Yrityksille symbioosit tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
Yritysten mielestä viranomaislupiin liittyvät prosessit eivät tue uusien teollisten symbioosien syntyä. Tätä mieltä on 60 prosenttia Sitran selvitykseen vastanneista yli sadasta yrityksestä. Nykyisiä lupakäytäntöjä pidetään liian hitaina ja byrokratiaa raskaana. Suhteellisesti eniten lupaprosessien takkuaminen haittaa jätehuollon ja biotalouden yrityksiä.
Merkittävänä pullonkaulana pidetään myös jätelakia ja jätemäärityksiä, jotka hidastavat muun muassa jätteiden jatkokäsittelyä ja symbioosituotteiden valmistusta.
Ympäristöministeriö on jo käynnistänyt Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa yhteistyöhankkeen, jossa yhdistetään ympäristönsuojelun korkeaa laatua ja tehokkaita lupakäytäntöjä. Ympäristöministeri Ville Niinistö lupaa karsia esteitä.
- Teollisten symbioosien potentiaali tulee saada täyteen käyttöön mahdollisimman pian. Esteet tulee poistaa ja teollisuuspolitiikka sekä julkinen sektori valjastaa tässä asiassa yritysten avuksi, painottaa Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen.
Jätelaitoksissa toimii
Pelkkää synkkyyttä ei symbioosikuvioon kuitenkaan kuulu. Jätelaitospäivillä todettiin, että monissa jätelaitoksissa teollinen symbioosi jo toimii.
Johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta painotti uutta cleantech-ajattelumallia. Osaoptimoinnin sijasta tulisi panostaa kokonaisvaltaiseen ja toimialat ylittävään suunnitteluun.
- Teollisessa symbioosissa toisen hukkamateriaali on toiselle arvokas raaka-aine. Äärimmäisen hyviä esimerkkejä on muun muassa Kujalan jätekeskus Lahdessa ja pääkaupunkiseudun Ämmässuolle suunniteltu ekoteollisuuspuisto. Niissä toteutuu julkisen ja yksityisen yritystoiminnan yhteistyö mallikkaasti.
Jotta homma toimisi, tarvitaan teollisuus mukaan. Ilman sen imua ja markkinoita kierrätyksen kehittäminen on aivan turhaa Pantsar-Kallio korosti.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi