Suomen Hammaslääkäriasemat ry:n mukaan verottaja ei pyri oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan.
Verohallinto on antanut ohjeen plastiikkakirurgisten toimenpiteiden sekä psykologisen työnohjauksen muuttumisesta arvonlisäverolliseksi 1. toukokuuta alkaen. Arvonlisäverollisuuden keskeinen peruste on hoidon arvioiminen kosmeettiseksi ja ei välttämättömäksi hoidoksi. Suomen Hammaslääkäriasemat ry vastustaa ohjetta ja vaatii sen peruuttamista.
Suomen Hammaslääkäriasemat ry:n puheenjohtajan Juha Lindgrenin mukaan asian taustalla on EU-tuomioistuimen päätös jossa käsiteltiin vain yhtä erikseen mainittua yhtiötä PFC Clinic AB:tä ja siinä harjoitettavaa toimintaa.
– Verottaja on täysin tietoinen siitä että tämä päätös on vain yhden yksittäisen Euroopassa sijaitsevan yrityksen olosuhteisiin sovitettu päätös. Se ei ole suomalaisen lainsäädännön alaisen yhtiön olosuhteisin soveltuva vaan kyse on muussa EU-maassa toimivasta yhtiöstä jossa kansallinen lainsäädäntö toimii toisin Silti tämä päätös päätettiin ottaa koko toimialaa koskevaksi yleisohjeeksi. Laadukas lainlaadinta edellyttäisi selkeästi useamman yksittäistapauksen Juha Lindgren linjaa.
Tuomion mukaan ainoastaan palvelut joiden tarkoituksena on sairauksien tai terveydellisten poikkeavuuksien diagnosointi hoitaminen ja parantaminen tai henkilöiden terveyden suojelu ylläpitäminen tai palauttaminen ovat arvonlisäverottomia.
– Jos palvelun tarkoituksena on hoitaa henkilöitä jotka tarvitsevat sairauden vamman tai synnynnäisen fyysisen vajavaisuuden vuoksi esteettisiä plastiikkakirurgisia toimenpiteitä on toiminta arvonlisäverotonta. Jos palvelun tarkoitus on sen sijaan puhtaasti kosmeettinen palvelu on arvonlisäverollinen Lindgren selvittää.
Verohallinnon uusi ohje linjaa kuitenkin että esteettisen kirurgiankin palvelut voivat olla arvonlisäverottomia jos niiden suorittaminen on lääketieteellisesti perusteltua. Nämä arvonlisäverottomat korjaavan ja esteettisen kirurgian palvelut ovat sellaisia joista Kansaneläkelaitos myöntää sairausvakuutuskorvauksen.
– Validiksi arvonlisäverollisuuteen johtavaksi argumentiksi on siis asetettu Kansaneläkelaitoksen korvauskäytäntö. Kaikesta Suomessa annettavasta terveyden- ja sairaudenhoidosta Kela ei ole koskaan myöntänyt sairausvakuutuskorvausta. Silti ne kuuluvat Suomessa arvonlisäverolain tarkoittamaan terveyden- ja sairaudenhoitoon ja ovat hoitona arvonlisäverosta vapaita Lindgren sanoo.
– Tulkitessaan tätä EU-tuomioistuimen päätöstä yllä kuvatulla tavalla verottaja tekee selkeän tarkoitushakuista verotuspolitiikkaa. Nyt nähdään että verottajan tavoitteena ei ole pyrkiä oikeudenmukaiseen veropolitiikkaan vaan ainoastaan maksimoimaan laskennallisesti saavutettavissa olevat verotuotot. On ajan kysymys milloin arvonlisävero päätetään lisätä kaikkeen yksityiseen terveydenhuoltoon Suomessa Juha Lindgren epäilee.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi