Hallitus pääsi torstaina sopuun vuoden 2015 budjettiesityksestä.
Samalla valtiovarainministeriö ruuvasi alaspäin ennustetta Suomen bruttokansantuotteesta. Uuden ennusteen mukaan talous ei kasva tänä vuonna. Myöskään yksityinen kulutus ei lisäänny viime vuodesta.
Yksityiset investoinnit laskevat ja työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Inflaatio pysyy hitaana.
Ennusteessa todetaan että vuonna 2015 kasvu pysyy edelleen vaimeana. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Teollisuuden tuotanto kääntyy lievään kasvuun mikä kohentaa myös sitä palvelevan palvelutuotannon näkymiä.
Vuoden 2015 talousarvioesityksen määrärahoiksi ehdotetaan 537 miljardia euroa. Lisää velkaa valtio ottaa lähes viisi miljardia euroa. Vuoden 2015 lopussa valtionvelan arvioidaan olevan noin 102 miljardia euroa mikä on noin 485 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Budjettiesityksen merkittävimmät veromuutokset koskevat valmisteveroja ja muita välillisiä veroja.
Tuloverotukseen ehdotetaan muutoksia jotka ylläpitävät kuluttajien ostovoimaa erityisesti matalilla ja keskitulotasoilla. Veropohjia laajennetaan eri verolajien osalta karsimalla tai rajaamalla verotukia.
Lista talousarviosta:
Työllisyys kasvu ja ostovoiman tukeminen
• Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan (Tekes) ehdotetaan 20 miljoonaa euroa.
• Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksiksi ehdotetaan 167 miljoonaa euroa jossa on kasvua 60 miljoonaa euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon nähden. Lisäpanostus kohdistuu pääosin digi- ja biotalouteen sekä cleantech-alalle.
• Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 80 miljoonaa euroa josta 30 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II:n toimintaan ja 50 miljoonaa euroa erityisesti teollisten yritysten uudistumiseen monipuolistamiseen ja kasvuun sekä biotalous- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.
• Finnveran mahdollisuuksia rahoittaa keskisuurten yritysten kasvua ja kansainvälistymistä laajennetaan.
• TE-toimistoille osoitetaan varoja palvelukyvyn turvaamiseen.
Infrastruktuuripanostuksia
• Asuntorakentamisessa otetaan käyttöön uusi 20-vuotinen korkotukimalli.
• Pääkaupunkiseudulle kohdennetaan enintään 2 miljoonaa euroa määräaikaisiin käyttötarkoituksen muutosavustuksiin joilla pyritään edistämään toimisto- ja teollisuusrakennusten muuttamista vuokra-asuntokäyttöön.
• Valtion asuntorahastosta kohdennetaan korjausavustuksiin yhteensä 35 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
• Asunto-osakeyhtiöiden vuokratalojen ja asumisoikeustalojen perusparannuksiin tarkoitetun määräaikaisen käynnistysavustuksen myöntämisvaltuutta lisätään 40 milj. eurolla 140 milj. euroon vuonna 2014. Avustuksen määrä voi olla enintään 10 prosenttia hyväksytyistä perusparannuskustannuksista. Vuonna 2015 perusparannuksia tuetaan käyttöön otettavalla valtion täytetakauksella
• Helsingin Olympiastadionin perusparannukseen myönnetään 40 miljoonaa euroa vuonna 2015.
• Useita uusia väyläinvestointeja käynnistetään. Vuonna 2015 aloitetaan Riihimäen kolmioraiteen rakentaminen Helsinki—Riihimäki-rataosan kapasiteetin lisääminen valtatie 3 Tampere—Vaasa Laihian kohdalla Oulu-Kajaani-Vartius -altatie 22:n kunnostushanke Pännäinen-Pietarsaari-Alholma-radan sähköistäminen ja Saimaan syväväylän siirto Savonlinnan kohdalla. Lisäksi Pohjanmaan radan valtuuksia korotetaan. Jatketaan vuodelle 2014 päätettyjä uusia hankkeita Rauman meriväylän syventäminen maantie 148:n parantaminen Keravan tien kohdalla valtatie 3:lle rakennettava Arolammin eritasoliittymä sekä kantatie 77 Viitasaari–Keitele-osuuden perusparannus.
• Perusväylänpitoon lisätään 30 miljoonaa euroa verrattuna kevään kehyspäätökseen.
• Haja-asutusalueiden/maaseudun tietoliikenneyhteyksiä parantavan Laajakaista kaikille -hankkeen loppuun saattamiseen varataan 55 miljoonaa euroa.
• Hallitus tukee uuden lastensairaalan rakentamista ensi vuonna 15 miljoonalla eurolla.
Koulutus
• Työurien pidentämistavoitteen saavuttamiseksi toteutetaan korkeakoulujen hakijasuman purku kasvattamalla määräaikaisesti korkeakoulujen sisäänottoa noin 3 000 vuosina 2014–2015 tulevaisuuden työvoimatarpeen kannalta oleellisilla aloilla.
• Vuonna 2015 valtio on varautunut pääomittamaan ammattikorkeakouluja 50 miljoonalla eurolla ja sitoutuu myöhemmin pääomittamaan yliopistoja kolminkertaisesti niiden hankkimia yksityisiä lahjoituksia vastaavasti kuitenkin enintään 150 miljoonalla eurolla.
• Kevään 2014 kehyspäätökseen säästötoimena sisältyvän yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen valtionrahoituksen indeksikorotuksen puolittamisen vaikutus kompensoidaan molemmille korkeakoulusektoreille kertaluonteisella määrärahalisäyksellä vuonna 2015.
• Aalto-yliopiston 70 miljoonan euron lisärahoitusta siirretään tasaerissä kaikkien yliopistojen kilpailtuun rahoitukseen v. 2020 mennessä. Vuosittain siirrettävä summa on 117 miljoonaa euroa.
• Aikuisten osaamisperustaa vahvistetaan osoittamalla vuosina 2014–2015 kohdennettuun aikuiskoulutukseen 10 miljoonaa euroa/v.
• Oppisopimuspaikkojen tason säilyttämiseksi vuoden 2014 tasolla kohdennetaan tähän tarkoitukseen 75 miljoonaa euroa.
• Erityisopetukseen liittyvään koulunkäyntiavustajien palkkaamiseen lisätään 10 miljoonaa euroa.
• Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseen kohdennetaan 73 miljoonaa euroa.
• Kielikylpykoulujen perustamiseen ja laajentamisen varataan 3 miljoonaa euroa.
Verotus
• Tupakkaveron makeisveron ja energiaverojen korotusten arvioidaan lisäävän valtion verotuloja yhteensä noin 370 miljoonaa euroa.
• Ajoneuvoveroa korotetaan 180 miljoonaa euroa.
• Perus- ja työtulovähennystä korotetaan ja lisäksi hallitus esittää myös lapsivähennyksen käyttöönottoa. Eläketulosta tehtävää eläketulovähennystä korotetaan kunnallisverotuksessa.
• Valtion tuloveroasteikkoon tehdään myös inflaatiokehitystä vastaava tarkistus asteikon kolmeen alimpaan rajaveroluokan tulorajoihin vuonna 2015. Lisäksi veroasteikon määräaikaisen ylimmän rajaveroluokan tulorajaa alennetaan.
• Pääomatuloverotusta kiristetään siten että ylempään verokantaan ehdotetaan korotusta ja ylemmän kannan tulorajaa alennetaan.
• Perintö- ja lahjaveroasteikkojen veroprosentteja korotetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
• Vuoden 2014 alusta voimaantullut voimalaitosvero perutaan.
• Asuntolainan korkomenojen vähennysoikeutta rajataan edelleen ja työmatkakuluvähennyksen omavastuuta korotetaan.
• Opintovelan korkovähennys poistetaan.
• Veropohjaa laajennetaan myös yrityksille suunnattuja verotukia poistamalla ja rajoittamalla. Kuitenkin yritysten edustuskulujen osittainen vähennyskelpoisuus palautetaan.
Muuta
• Poliisin toimintamenoihin osoitetaan 65 miljoonan euron lisämääräraha.
• Tuomioistuimille syyttäjälaitokseen ja Rikosseuraamuslaitokseen osoitetaan yhteensä 3 miljoonaa euroa lisämäärärahoja.
• Merentutkimusalus Arandan peruskorjauksen suunnitteluun varataan 06 miljoonaa euroa vuodelle 2015 ja toteutukseen 11 miljoonan euron valtuus vuosille 2016–2017.
• Työttömyysturvan rahoitusvastuuta siirretään kunnille pitkäaikaistyöttömien työllistämisen tukemiseksi. Jatkossa kunnat rahoittavat 50 % yli 300 päivää työmarkkinatukea saaneiden työmarkkinatuesta (nykyinen raja on 500 päivää). Uudistuksella tavoitellaan nopeampia ja vaikuttavampia toimenpiteitä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseksi. Hallitus kompensoi siirrosta aiheutuvia kustannuksia kunnille korottamalla yhteisöveron kuntien jako-osuutta 75 miljoonalla eurolla.
• Ulkoasiainhallinnon lähetystöverkon toiminnan takaava rahoituspohja turvataan.
• Hallitus varautuu antamaan eduskunnalle syksyllä esityksen uudeksi kriisinratkaisulaiksi. Tässä yhteydessä pankkiverolla kerätyistä tuotoista 100 miljoonaa euroa siirretään valtion talousarvioon.
• Taiteelle tieteelle liikunnalle ja nuorisotyölle kohdennetaan Veikkauksen jakamattomien voittovarojen rahastosta ylimääräisenä irrotuksena 7 miljoonaa euroa. Näin panostetaan nuorten työllistämiseen teattereiden museoiden ja orkestereiden työllisyyteen ja lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen.
• YTHS:lle ja opiskelija-asuntosäätiöille vuokrakustannusten korvaamiseen maksettavan avustuksen säästöä puretaan 21 miljoonaa euroa.
Lisätalousarvioesitys hyväksytään valtioneuvoston istunnossa 4. syyskuuta jonka jälkeen se julkaistaan kokonaisuudessaan valtiovarainministeriön verkkosivuilla.
Katso kommentit budjetista täältä.
Mihin unohtuivat Soklin rahat?
Kimmo Koivikko