Entinen pääministeri ja Perheyritysten liiton toimitusjohtaja Matti Vanhanen tylyttää. Suomi mokasi euroon liittymisen.
- Suomessa pitäisi aidosti tunnustaa se että yhteisvaluuttaan liittyvien etujen rinnalla järjestelmämme jäi 1990-luvulla kehittämättä yhteisvaluutan oloihin. Luovuimme devalvaatiokeinosta ja omasta korkopolitiikasta mutta emme hankkineet näiden tilalle mitään kriisinhoitovälineitä Vanhanen totesi Alihankinta-messuilla Tampereella.
Vanhasen mukaan nyt Suomen kädet ovat sidotut kilpailukyvyn heikennyttyä.
- Kilpailukyvyn eteen on toimittava monella rintamalla mutta emme voi sulkea silmiämme myöskään siltä että joko kykenemme tekemään järjestäytyneesti sisäisen devalvaation tai ainakin annamme yritystasolle aikaisempaa suuremmat mahdollisuudet päättää voitetaanko tarjouskilpailut Suomeen vai nostammeko kädet pystyyn. Kyse on työmarkkinoiden toimintakyvystä.
Vanhanen viittasi puheessaan Björn Wahlroosin sunnuntaiseen Helsingin Sanomien haastatteluun jossa Wahlroos arvioi Suomella olevan peräti 30 prosentin devalvaatiopaine mikäli Suomella olisi oma valuutta.
- En osaa arvioida onko tuo prosenttiluku kohdallaan mutta suunnan se varmasti näyttää Vanhanen totesi.
Euroon liittymisen ongelmat nousivat esille jo kesällä Suomen Yrittäjien puheenjohtajan Mikko Simolinnan toimesta.
- Jäsenyys rahaliitossa vaatii merkittävää palkkojen ja hintojen joustavuutta jotta maa voi mukautua ulkopuolelta tuleviin talouden häiriöihin kuten vuonna 2008 alkaneeseen finanssikriisiin Simolinna huomautti SuomiAreena-tapahtumassa Porissa heinäkuussa.
Simolinnan mukaan 1990-luvun lopulla ymmärrettiin kyllä että devalvaation jääminen pois keinovalikoimasta on korvattava paljon joustavammilla työmarkkinoilla. Mitään ei kuitenkaan tehty.
- Kun yhteisvaluuttaan siirryttiin poliitikot eivät varmistaneet millään tavalla sitä että työmarkkinoiden tarvittava joustavuus todella toteutuu. Poliitikkojen olisi pitänyt osana EMU-ratkaisua tehdä tarvittavat muutokset työmarkkinoiden pelisääntöihin.
Simolinna arveli poliitikkojen luottaneen siihen että työmarkkinajärjestöt huolehtivat joustavuuden lisäämisestä.
- Niin ei ole käynyt. Työehdoista ei voi vieläkään sopia laajasti työpaikoilla.
Teppo Kuittinen