Professori Matti Wiberg hyökkää rajusti valtionhallinnon korkeaa virkamiesjohtoa kohtaan. Hänen mukaansa virkaeliitti halveksii maan hallitusta ja poliittista johtoa.
Wiberg ottaa hampaisiinsa suomalaisen yhteiskunnan virkamiesjohdon joka on kriitikoiden mukaan saanut poikkeuksellisen suuren määrän valtaa ilman että johtavia virkamiehisiä olisi valittu tehtäväänsä vaalien kautta. Monessa muussa maassa korkea virkamiesjohto vaihtuu samalla kun poliittinen johto vaihtuu.
Suomessa on ennenkin kritisoitu ylimielistä virkaeliittiä joka kriitikoiden mukaan halveksii hallinnonalansa ministereitä ja koko poliittista päätöksentekoprosessia.
Kunnilla on ainakin 535 lakisääteistä tehtävää ja lähes tuhat oikeudellista velvoitetta. Jyrki Kataisen (kok.) hallitus päätti budjettiriihessään elokuussa 2013 vaatia kuntien tehtävien ja velvoitteiden karsimista miljardilla eurolla.
Valtiovarainministeriö pyysi ministeriöiltä ehdotukset kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi. Ministeriöitä pyydettiin tarkastelemaan kuntien tehtäviä oman hallinnonalansa säädösvastuun mukaisesti.
Huomiota herättävästi neljä ministeriötä ei vastannut: valtioneuvoston kanslia ulkoasiainministeriö oikeusministeriö puolustusministeriö – eivätkä ne vastanneet oikeusministeriötä lukuun ottamatta myöhemminkään.
Vastanneiden ministeriöiden ehdotukset eivät tyydyttäneet maan hallitusta sillä ne eivät vastanneet varsinaiseen kysymykseen. Ehdotuksissa ei esitetty merkittäviä tehtävien poistamisia vaan niissä keskityttiin keskustelemaan asiasta hyvin abstraktilla tasolla ja väistelemään varsinaisen tehtävänannon toteuttamista.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan julkaisemassa pamfletissa professori Wiberg kirjoittaa että ministeriöiden vastaukset eivät yksinkertaisesti täyttäneet ministeriöille annettua selkeää tehtävää. Muistiot olivat hänen mukaansa ylimalkaisia ja suorastaan ”hyvää päivää – kirvesvartta -tyyppisiä”.
– Ministeriöiden irvokas passiivis-aggressiivinen strategia on puhutteleva esimerkki siitä millaisen koskemattomuuden ministeriöiden virkaeliitti on itselleen omaksunut. Yleisvaikutelmaksi jää että ministeriöt kerta kaikkiaan voivat jättää hallituksen vaatimukset toteuttamatta – seurauksitta Wiberg toteaa.
- Omituista on että hallitus alistui näin ylimieliseen käytökseen. Kansanvallan komentoketju ei toiminut oikeaan suuntaan. Hallitus sopeutuu byrokratian oikutteluun vaikka ministeriöiden pitäisi totella hallitusta.
Wiberg muistuttaa että Britannian pääministeri Margaret Thatcher toimi toisin aikoinaan samantyyppisessä tilanteessa. Hän edellytti Britannian johtavilta virkamiehiltä ehdotuksia julkiseen sektoriin työllistettyjen virkamiesten määrän radikaaliksi supistamiseksi. Brittieliitti kauhisteli etteivät suuret supistukset mitenkään voisi tulla kyseeseen.
- Pääministeri Thatcher ilmoitti kauhistelijoille viileästi ettei johtavien virkamiesten tarvitsisi tulla seuraavana maanantaina töihin. Tämä merkillisesti lisäsi virkamiesjohdon luovuutta. Pyydetyt ehdotukset saatiin aikaiseksi Wiberg kirjoittaa.
Professori Wibergin pamfletti EVAn sivuilla
Teppo Kuittinen