Puolueet kyselyssä: Kukaan ei tiedä paljonko yrityksiä rajoittavaa sääntelyä on ja paljonko siitä on turhaa tai kenen pitäisi kantaa vastuu. Sääntely ja virkakoneisto ovat kasvaneet liian massiivisiksi mitata.
Yritysten toimintaa rajoittava turha sääntely on vallannut Suomen. Tilanne on niin paha että edes oikeusministeriö ei tiedä kuinka monta yrityksiä koskevaa lakia asetusta tai viranomaismääräystä on voimassa.
Poliittinen järjestelmä käsitteleekin uusia lakialoitteita ilman kokonaiskäsitystä voimassa olevan sääntelyn määrästä. Uutta sääntelyä tulee erityisesti EU:n toimesta. Viime aikoina julkisuuteen on tullut useita yleistä ihmetystä aiheuttanutta tapausta jossa yrittäjä on törmännyt järjettömään sääntelyyn.
Kysyimme kaikilta eduskuntapuolueilta turhasta sääntelystä. Vastaukset vahvistivat että sääntely on karannut käsistä. Koska kukaan ei tiedä paljonko yritystoimintaa rajoittavaa sääntelyä ylipäätään on niin kukaan ei myöskään tiedä paljonko turhaa sääntelyä on Suomessa. Eikä kukaan oikein osannut sanoa kenen pitäisi ottaa vastuu sääntelyn purkamisesta. Jokaisella puolueella sormi osoitti vähän eri suuntaan.
– Eri aloille on kertynyt vuosien saatossa turhiakin sääntöjä merkittävä määrä vähäsen kerrallaan. Turhaa sääntelyä on varmasti merkittävä määrä mutta pitää varoa leimaamasta jotain säädöstä liian helposti turhaksi tai tarpeettomaksi Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jouni Backman toteaa.
Backmanin mukaan osa säädöksistä on päällekkäisiä ja jopa ristiriitaisia ja siten turhia. Osa saattaa hänen mukaansa vaikuttaa jostakin näkökulmasta tarkastellen turhalta tai haitalliselta mutta olla kuitenkin hyvinkin perusteltu jostain toisesta näkökulmasta.
Keskustan Kimmo Tiilikainen ei pysty myöskään sanomaan turhan sääntelyn tarkkaa määrää.
– Keskustan saaman palautteen perusteella sääntely Suomessa on mennyt liian pitkälle Tiilikainen arvioi.
Kokoomuksen Arto Satosella on sentään jonkinlainen arvio turhan sääntelyn määrästä.
– Tarkkaa määrää on mahdotonta sanoa jo pelkästään määritelmän vaikeuden vuoksi. Se tiedetään että Suomessa on länsimaaksikin paljon sääntelyä. On esitetty arvioita että sääntelyn kustannus olisi noin kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta vuosittain eli jopa 20 miljardia euroa Satonen kirjoittaa.
Perussuomalaiset viittaa EK:n laskelmiin.
– EK:n arvion mukaan erilaisissa lupaprosesseissa seisoo tällä hetkellä yli 35 miljardin euron edestä investointeja. Luotamme tähän laskelmaan ja pidämme todella pöyristyttävänä ettei siihen ole puututtu Jari Lindström vastaa.
Pienpuolueilla ei ollut myöskään esittää arvioita turhan sääntelyn määrästä. (Kuvitus: Sakke Yrjölä)
Lisää aiheesta:
Sääntely: Puolueiden täydelliset vastaukset
Teppo Kuittinen