Nordean pääekonomisti Aki Kangasharjun mukaan vuoden 2011 eduskuntavaaleissa esitetyt lupaukset ettei eläkeikää nosteta ja "ikävä poliittinen peli" ovat viemässä Suomelta AAA-luokituksen.
Kangasharju ei mainitse mitään puoluetta nimeltä mutta kritiikki osuu suoraan sosiaalidemokraatteihin joiden keskeinen vaalilupaus vuonna 2011 oli että eläkeikää ei nosteta.
Nordean omilla nettisivuilla kysyttiin pankin pääekonomistilta estääkö tuore eläkeratkaisu luottoluokituksen laskun?
- Ei estä. Muutkin rakennepaketin uudistukset on saatava läpi. Sekään ei välttämättä riitä sillä kilpailukykymme on paljastumassa tähän asti ajateltuakin heikommaksi Kangasharju totesi.
Kangasharjun mukaan pelkona on että eläkepaketin pitkä jahkaaminen on heikentänyt Suomen mainetta luottoluokittajien silmissä mikä nopeuttaa luokituksen laskua.
- Taustalla on ikävä poliittinen peli ja vuoden 2011 eduskuntavaaleissa esitetyt lupaukset ettei eläkeikää nosteta. Menetimme tämän linjauksen vuoksi useita vuosia ja pääsemme nostamaan eläkeikää vasta 2017 alkaen. Toivottavasti yksikään puolue ei hirttäydy vastaaviin yksipuolisiin kantoihin nyt alkaneessa vaalitaistossa Kangasharju tylyttää.
Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemalla vuoden 2017 alusta voimaan tulevalla eläkeuudistuksella pyritään turvaamaan työeläkejärjestelmän rahoitus ja riittävä eläketurva. Työuria yritetään pidentää samalla merkittävästi.
- Tältä osin kestävyysvajetta saadaan kurottua umpeen tavoiteltu määrä eli noin yksi prosentti bruttokansantuotteesta. Eläkeikä nousee siirtymäajan jälkeen 65 vuoteen ja 2020-luvulta alkaen se nousee uuden automatiikan mukaan eliniän pitenemisen myötä. Tämä lisää työvoimaa ja vähentää julkisten menojen tarvetta Kangasharju arvioi.
Pääekonomistin mukaan eläkeratkaisu ei ole kuitenkaan riittävä sillä kaikki muutkin rakennepaketin uudistukset pitää saada läpiviedyiksi.
- Juuri tällä hetkellä näyttää siltä että rakennepaketin läpivientikään ei riittäisi. Kilpailukykymme on heikentynyt pitkään ja tämän vuoden aikana taloutemme näkymät ovat Venäjän kriisin myötä heikentyneet olennaisesti. Euro ei ole riittävästi devalvoitumassa joten tarvitsemme sisäistä delvalvaatiota mahdollisimman nopeasti esimerkiksi työvoiman sivukuluja leikkaamalla Kangasharju sanoo
Teppo Kuittinen