Sovellusten lataaminen älypuhelimiin on vähentynyt merkittävästi vaikka älypuhelinten ja tablettien määrä on voimakkaassa kasvussa.
Usea suomalainen peliyritys on tehnyt miljoonia älylaitteiden sovelluskauppojen kautta erilaisilla ansaintamalleilla.
Erityisesti peliyritykset ovat menestyneet sovelluskaupoissa. Rovio kasvoi isoksi yritykseksi Angry Birds -pelien mainostuloilla ja latausmaksuilla. Supercell on tehnyt loistavaa tulosta freemium-mallilla jossa pelin lataaminen on ilmaista mutta pelaaja voi nopeuttaa edistymistään ostoilla. Pienempää mutta silti loistavaa tulosta on tehnyt Fingersoft Hill Climb Racing -pelillään jonka tuotto perustuu vain mainosmyyntiin.
Nyt kaikki nämä liiketoimintamallit ovat vaikeutumassa sillä kuluttajien sovellusten käyttö on muuttumassa. Tähän on tuoreen tutkimuksen mukaan ainakin kaksi syytä. Kuluttajat ovat vähentäneet sovellusten lataamista ja rahankäyttöä sovelluksissa.
Sovellusten lataaminen on vähentynyt merkittävästi viime vuodesta. Keskimäärin kuukaudessa yli 40 prosenttia kuluttajista ei lataa yhtään uutta sovellusta. Viime vuonna vastaava luku oli 28 prosenttia. Vain 4 prosenttia suomalaisista lataa yli neljä sovellusta kuukaudessa. Varttuneempien keskuudessa sovellusten lataaminen on vielä harvinaisempaa: neljännes yli 55-vuotiaista ei ole koskaan ladannut sovellusta puhelimeensa.
Maksullisten sovellusten hankkiminen on vielä vähäisempää suomalaisten kuluttajien keskuudessa sillä 53 prosenttia ei ole koskaan ostanut maksullista sovellusta.
Peleihin ei laiteta rahaa
Vaikka pelaaminen on yleistä maksulliset pelit tai pelien muut maksulliset lisäpalvelut eivät ole suosittuja suomalaisten keskuudessa. Vaikka melkein puolet 18–24-vuotiaista suomalaisista pelaa puhelimellaan pelejä ainakin kerran viikossa vain 12 prosenttia heistä maksaa peleistä kuukausittain ja ainoastaan 7 prosenttia ostaa kuukausittain peleihin virtuaalisia tarvikkeita. Paljon pelaavat myös 35–44-vuotiaat mutta heistäkin vain 5 prosenttia laittaa kuukausittain rahaa maksullisiin peleihin.
– Sovellusmarkkinat ovat muuttuneet: alkuinnostus on nyt mennyt ohi ja kilpailu kiristyy entisestään. Kuluttajat käyttävät sovelluksia jotka palvelevat juuri heidän tarpeitaan ja joista he saavat helposti tiedon. Tästä syystä vain parhaimmat ja tunnetuimmat sovellukset selviävät. Sama trendi on nähtävissä myös globaalisti. Tämä aiheuttaa sovellusvalmistajille paineita tuoda innovatiivisia sovelluksia nopeasti ja näkyvästi markkinoille. Sovelluskehityksessä pitkään kestävä kilpailuetu on haastavaa saavuttaa muistuttaa Deloitten teknologia media ja telekommunikaatio -toimialan vetäjä Jukka-Petteri Suortti.
Sovelluksilla on periaatteessa otollinen alusta koska älypuhelimien ja tablettien määrä kasvaa entisestään. Noin kaksi kolmesta suomalaisesta omistaa älypuhelimen. Asukaslukuun suhteutettuna Suomi on saavuttanut Iso-Britannian älypuhelinten määrässä mutta Euroopan keskiarvoon verrattuna Suomi tulee vielä perässä.
Asiantuntijaorganisaatio Deloitten kansainvälinen Global Mobile Consumer Survey tarjoaa katsauksen lähes 40 000 kuluttajan mobiilikäyttäytymiseen 20 eri maassa. Suomesta tutkimukseen vastasi 1 000 kuluttajaa.
Josi Tikkanen