Elintarvikevalvonnan Oiva-järjestelmä laajenee makeistehtaisiin leipomoihin myllyihin sekä lihaa kalaa maitoa ja munia käsitteleviin laitoksiin.
Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hymynaamoja käyttävä Oiva-järjestelmä laajenee alkuvuodesta elintarviketeollisuuteen.
Tammikuussa aloitetaan tarkastukset ilmoitetuissa elintarvikehuoneistoissa eli leipomoissa myllyissä ja yrityksissä joissa työskennellään esimerkiksi kasvisten makeisten tai juomien kanssa. Toukokuussa tarkastukset aloitetaan hyväksytyissä elintarvikehuoneistoissa eli laitoksissa joissa käsitellään eläimistä saatavia elintarvikkeita ennen myyntiä.
Mukaan on tulossa noin 7 600 elintarvikealan yritystä kun niitä nyt on Oivassa mukana jo 37 500.
Eviran ylitarkastaja Marina Häggman mukaan Oivan laajennus on sujunut hyvässä yhteistyössä yritysten kanssa. Muutenkin yrittäjiltä on kantautunut Häggmanin korviin vain myönteistä palautetta Oivasta.
– He pitävät systeemistä eivätkä ole sitä vastaan. Tulosten julkaiseminen kuluttajille on ok mutta yrittäjiä jännittää oma raportti ja mitä se merkitsee omalle yritykselle Häggman kertoo Yrittäjäsanomille.
Yrittäjä voi Häggmanin mukaan valmistua tulevaan Oiva-arviointiin tutustumalla arviointiohjeisiin.
– Voi katsoa että mihin asioihin kiinnitetään huomiota. Siellä on esimerkkejä siitä missä asioissa mennään surunaaman puolelle. Mutta yhtään yritystä ei ole Oiva-raportin myötä vedetty lokaan. Ei sitä kannata pelätä kun asiat ovat kunnossa Häggman sanoo.
"Oiva itsessään ei lisää byrokratiaa"
Oiva-järjestelmän kautta elintarvikealalle on saatu yhteiset arviointiohjeet siitä miten lakia tulkitaan.
– Moni yritys tekee huomattavasti enemmän kuin lain vaatima taso vaatii mutta kun kaikki eivät tee niin ei kuitenkaan voida arvioida vain keskiarvoa. Se ei ole vaihtoehto. Lakia ei voi noudattaa keskimääräisesti Häggman selvittää.
Häggman sanoo ymmärtävänsä byrokratian kanssa painivia yrittäjiä mutta jatkaa ilouutisella.
– Oiva itsessään ei lisää byrokratiaa. Siinä ei ole yhtään mitään sellaista mitä ei olisi jo laissa mutta se tuo kaiken tiiviissä paketissa yrittäjän näkyville Häggman sanoo.
Oivan laajuutta ei Häggmanin mukaan kannata säikähtää sillä terveystarkastajat tarkastavat vain yrityksen toimintaan kuuluvat asiat. Jos yritys ei esimerkiksi pakkaa elintarvikkeita ei pakkausmerkintöjä tarkasteta.
Elintarvikehuoneistojen tarkastusten tulokset julkistetaan viimeistään 1. tammikuuta 2016. Tarkastusten lomassa terveystarkastajat ja Evira keräävät yrityksiltä tietoa ja kokemuksia Oiva-järjestelmän soveltuvuudesta. Samankaltainen pilotti tehtiin myymälöihin ja ravintoloihin vuonna 2011.
– Mutta tämä on huomattavasti laajempi koska mittakaava on eri Häggman sanoo.
Kuntien elintarvikevalvojat ovat tarkastaneet noin puolentoista vuoden ajan elintarvikemyymälöiden ravintoloiden ja suurkeittiöiden elintarviketurvallisuutta koko maassa. Eviran mukaan tulokset ovat olleet pääosin hyviä ja järjestelmän on todettu yhtenäistävän tarkastuksia.
Elintarvikevalvojat tarkastavat muun muassa yrityksen yleistä hygieniatasoa elintarvikkeiden lämpötiloja ja pakkausmerkintöjä. Valvontatietojen julkistamisella on tarkoitus lisätä valvonnan läpinäkyvyyttä ja tarkastusten vaikuttavuutta sekä tarjota kuluttajille tietoa.
Yrittäjä näin valmistaudut Oivaan:
– Tutustu Oiva-järjestelmän arviointiohjeisiin.
– Kunnallinen elintarvikevalvonta kirjoittaa raportit ja on oikeudellisesti vastuussa julkaistavan Oiva-raportin sisällöstä.
– Tarkista postitse lähetetyt Oiva-raportti ja tarkastuskertomus että ne vastaavat yritykseesi tehdyn tarkastuksen sisältöä. Jos havaitset raportissa virheen ota yhteyttä suoraan tarkastuksen tehneeseen elintarvikevalvontaviranomaiseen jonka yhteystiedot löytyvät postitse lähetetystä tarkastuskertomuksesta.
– Jos tarkastaja havaitsee yrityksessäsi epäkohtia hänen tulee kertoa sinulle mitä asioita pitää korjata. Tarvittaessa tarkastaja voi myös antaa ohjeita ja neuvoja asioiden korjaamiseen. Oiva-raportissa näkyy arvosana "korjattavaa" tai "huono" kunnes epäkohta on todettu korjatuksi.
– Tarkastajan tulee annetuista korjattavaa-arvosanoista sopia määräaika johon mennessä epäkohdat kuuluu korjata. Tarkista tarkastuskertomuksesta että määräaika on annettu. Jos epäkohdan korjaaminen vaatii ensin korjaussuunnitelman laatimisen tarkastuksessa sovitaan määräaika korjaussuunnitelman tekemiselle.
– Jos arvosanaksi tulee "huono" tarkastajan pitää epäkohdan korjaamiseksi aloittaa elintarvikelain mukaiset pakkotoimet. Tarkastuskertomuksessa pitää olla maininta siitä että pakkotoimet on aloitettu.
– Oiva-raportin julkaistavassa osassa oleva Oiva-huomio on kuluttajalle tarkoitettu lyhyt selitys siitä miksi tarkastuksella tarkastettu asia ei ole ollut oivallinen. Sen tarkoitus ei ole olla yksityiskohtainen selvitys tehdyistä havainnoista.
– Tarkastuksella esiin tulevat yksityiskohtaiset asiat ja epäkohdat kirjataan ei-julkaistavaan vain toimijalle lähetettävään tarkastuskertomukseen. Jos julkiseen Oiva-raporttiin on kirjattu tarkastuskertomukseen kuuluvaa asiaa ota yhteyttä tarkastuksen tehneeseen elintarvikevalvontaviranomaiseen tai hänen valvontayksikköönsä.
Lähde: Evira
Katri Simola