Osuuskauppa on hautausalallakin iso toimija.
Suomessa toimii noin 500 hautaustoimistoa ja kilpailu alalla on kovaa.
– Hautaustoimistoja on vähän liikaa. Suomessa kuolee vuosittain 50 000 ihmistä. Olemmekin laskeneet yrityksellä pitäisi olla noin 100 toimeksiantoa vuodessa jotta sen toimittava olisi kannattavaa. Äkkiseltään voi ajatella että toimistoja on juuri sopivasti kuolleisiin verrattuna mutta alalla on yksi niin suuri toimija että se hautaa yksin jo noin 3500 vainajaa vuodessa kertoo Suomen Hautaustoimistojen Liitto ry:n puheenjohtaja Kyllikki Forsius.
Tuo alan jätti on Hok-Elanto. Syy osuuskaupan suosioon on yksinkertainen.
– Tässähän on taustalla tämä perinteinen bonus-ajattelu. Ihmiset menevät aika pitkälti sellaiseen paikkaan josta he saavat ostohyvityksen. Tällaisella toimijallahan on etunaan myös voimakas markkinointi. Heillä on oma lehti joka menee jokaiselle asiakasomistajalle Forsius kertoo Yrittäjäsanomille.
Hautausalalla on käytössään omat eettiset säännöt jotka koskevat myös markkinointia.
– Hautaustoimiston markkinointi ei ole kiellettyä mutta säännöissä puhutaan pidättyvyydestä ja hillitystä markkinoinnista. Hautaustoimistot eivät ota yhteyttä kuolinpesään tai omaisiin. Onkin kyse enemmän tiedottavasta markkinoinnista jossa kerrotaan että olemme olemassa ja mitä palveluita yrityksistä saa.
Se että sopiiko bonus-ajattelumalli hautausalalle on Forsiuksen mielestä hyvä kysymys.
– Miten se nyt sitten tulkitaan milläkin alalla. On sillä aika suuri merkitys yksityisyrittäjän elämään Kyllikki Forsius pohtii Yrittäjäsanomille.
– Useimmilla yrittäjillä on pitkä kokemus ja vankka ammattitaito alalta. He palvelevat yleensä itse omissa yrityksissään mutta nämä asiat eivät aina tule esille kun hautaustoimistoa valitaan hän jatkaa.
Suurista ikäluokista ei ole apua
Suurten ikäluokkien vanheneminen ei ole tuomassa hautaustoimistoille lisäasiakkaita.
– Tämä on merkillinen asia sillä meillä Suomessa kuoli sodassa paljon ihmisiä jotka olisivat nyt ikänsä puolesta elämänkaarensa päässä. He siis puuttuvat tästä hetkestä mutta vastapainoksi 1940-luvulla syntyneitä kuolee paljon. Kuolleita on yhtä paljon kuin muulloinkin.
Syy ilmiöön on erilaisissa sairauksissa.
– Terveydenhuolto heidän lapsuudessa on ollut erilainen kuin nyt. Tietoisuutta erilaisista kemikaaleista kuten vaikkapa asbestista ei myöskään ollut samoissa määrin kuin nykyään ja 1940-luvulla syntyneillä on aika paljon syöpiä.
– Olen ollut alalla 24 vuotta ja seurannut tätä asiaa. Nythän esimerkiksi kuolee 1920-luvulla syntyneitä mutta kaikkien näiden vuosien ajan olen kohdannut myös paljon 1940-luvulla syntyneitä vainajia Forsius jatkaa.
Polttohautaus yleistyy vauhdilla
Hautausalan suurin muutos viime vuosina on ollut polttohautauksen yleistyminen. Forsiuksen mu-kaan pääkaupunkiseudulla vainajista tuhkataan jopa 80 prosenttia.
– Muualla maassa luku on hiukan alle 50 prosenttia. Hautaustavan valintaan vaikuttaa myös se että kuinka kaukana lähin krematorio sijaitsee. Suomen pohjoisin krematorio on esimerkiksi Oulussa.
Hautaustavan valinta vaikuttaa myös hautaustoimistoihin.
– Arkkuhan on ihan yhtä kauan esillä molemmissa hautaustavoissa mutta valitettavasti yleinen keskustelu on kuitenkin se ettei arkulla olisi niin väliä kun se kumminkin tuhkataan. Todellisuudessa arkulla on suuri merkitys myös polttoprosessissa. Jalopuinen tai tamminen arkku ylläpitää tuhkausta sillä se palaa puhtaammin kuin muut materiaalit.
Kustannukset kummassakin hautatavassa on kuitenkin Forsiuksen mukaan loppujen lopuksi melko samat.
– Hirveän suuria kustannuseroja eri hautaustapojen välille ei tule hautaustoimiston osalta. Kuluerot tulevat vasta seurakunnan puolelta sillä uurnapaikka on arkkupaikkaa edullisempi hän selvittää.
Lotta Tammelin