Vuonna 2009 Suomeen iski taantuma. Satakunnassa palvelualan yrityksillä meni kuitenkin lujaa.
Näin muistelee kuuden vuoden takaisia aikoja ruokaravintola Wanhan Rauman Kellarin omistaja Petri Lehtinen (kuvassa). Syykin oli selvä: Olkiluoto kolmosen työmaa oli tulvillaan ulkomaisia asiantuntijoita ja työntekijöitä. He toivat leivän satojen Rauman alueen pk-yrityksille. Uusille ja vanhoille.
– Totta kai se näkyi positiivisesti. Varsinkin ulkomaalaiset olivat selvä piristysruiske kaupalle ravintoloille partureille ja muillekin. Vasta parin viimeisen vuoden aikana on tullut selvä notkahdus. Tiedostimme kyllä että joskus se loppuu Lehtinen sanoo.
Olkiluoto on ollut miljardien eurojen hanke. Lehtisen mukaan kesti tovin ennen kuin kilpailu alkoi kiristyä. Uusia yrittäjiä tuli markkinoille.
– Rakennusprojektilla on mieletön vaikutus palvelualalle. Raumallakin oli parhaimmillaan 5 000 yöpyjää. Meillä on ollut kuitenkin jalat maassa. Emme ole laskeneet pelkästään Olkiluodon varaan Lehtinen kertoo.
Lehtistä uskoo myös Rauman kaupungin yrityspalvelupäällikkö Heikki M. Nurmi.
Hänen mukaansa uusia yrityksiä on tullut paljon ja yrittäjät ovat olleet hereillä investoinnin vaikutuksista. Olkiluodon jälkeen yrittäjiltä vaaditaan kykyä uudistua.
– Tällä on ollut pitkäjänteinen kerrannaisvaikutus. Yrittäjät ovat sisäistäneet että Olkiluoto ei ole jatkuva rahasampo Nurmi sanoo.
Seuraavaksi ydinvoimalan rakennustyömaalla mukana olleiden yrittäjien päät kääntyvät Pyhäjoen suuntaan. Niiden liiketoimintaan rakennustyömaalla on suorat vaikutukset.
– Pyhäjoen hankkeen ihmisiä on käynyt katsomassa täällä. Selvitystyötä on tehty muun muassa alihankkijoista. Yrityksetkin ovat olleet aktiivisia Nurmi kertoo.
Säteilee tuhansiin
Yrittäjäsanomien selvityksen mukaan Suomessa on suunnitteilla tai tekeillä ainakin 141 jätti-investointia joiden arvo on vähintään 40 miljoonaa euroa.
Investoinnit vaikuttavat suoraan ja välillisesti kymmeniin tuhansiin pk-yrityksiin.
Esimerkiksi jättimäiset infrahankkeet voivat siirtää liikennevirtoja niin että yksittäisellä kahvilalla ei välttämättä enää riitä asiakkaita.
Tai toisinpäin. Kahvila kannattaa siirtää uusien liikennevirtojen varteen.
Yksi esimerkki asiakasvirtojen muutoksesta on Helsinki–Turku-moottoritien rakentaminen joka oli monelle yritykselle kuolinisku. Samalla se oli myös uusi mahdollisuus.
Yksi selviytyjistä oli kuuluisaa Kasvihuoneilmiö-sekatavarakauppaa pyörittävä Diverssikauppa EP Ky. Kauppa jäi vanhan tien varteen.
Yrittäjä Elisa Palonen kertoo että erilaisuus pelasti yrityksen.
– Meillä on hallitun kaaoksen teema. Liikemiehetkin tulevat rentoutumaan palon tavaran joukkoon Palonen sanoo.
Hänen mukaansa kävijämäärät putosivat 40 prosenttia mutta kertaostos nousi 620 eurosta 950 euroon.
– Vessassa kävijät jäivät pois. Asiakkaamme haluavat että olemme olemassa. Siitä huolimatta yrityksillä on aika vaikea selvitä tällaisesta tilanteesta Palonen kertoo.
Lue alkuperäinen uutinen täältä.
Kimmo Koivikko