Vientiä edistettäessä edistetään mitä suurimmassa määrin myös kasvua ja työllisyyttä todetaan pk-yritysten kansainvälistymistä ja vientiä tarkastelevassa raportissa.
Noin viidennes pk-yrityksistä harjoittaa kansainvälistä toimintaa. Suomessa on noin 56 000 pientä ja keskisuurta yritystä jotka vievät tavaroita tai palveluja tai harjoittavat muuten liiketoimintaa ulkomailla.
Viennillä on selvä vaikutus pk-yritysten liikevaihtoon. Viennistä on tullut yhä keskeisempi liikevaihdon lähde reilulle kolmannekselle yrityksistä. Noin neljännekselle yrityksistä viennistä on muodostunut ensisijainen liikevaihdon lähde.
Noin 40 prosentilla yrityksistä viennin osuus liikevaihdosta jää alle 10 prosenttiin mutta viennin vaikutus voi olla merkittävämpi jos esimerkiksi vientialueen taloudessa tapahtuva kehitys on positiivisempaa kuin yrityksen päämarkkina-alueella.
Suoraa vientitoimintaa harjoittaa noin 12 prosenttia eli lähes 35 000 pk-yritystä. Määrä on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuodet. Suora vientitoiminta on selvästi yleisin kansainvälistymisen muoto.
Teollisuusyritykset ovat paljon kansainvälisempiä kuin rakentamisen kaupan tai palvelualan yritykset. Teollisuudessa toimivista pk-yrityksistä 43 prosenttia harjoittaa kansainvälistä toimintaa kun kaupan alalla luku on 24 prosenttia palvelualalla 18 prosenttia ja rakentamisessa ainoastaan yhdeksän prosenttia.
Muut EU-maat ovat ylivoimaisesti tavallisimmat vientikohteet pk-yrityksille. Vientikohteista yli 90 prosenttia on EU-maita. Kakkosena tulee Venäjä joka on vientikohde 32 prosentille vientiä harjoittavista pk-yrityksistä. Kolmanneksi eniten viedään muihin Euroopan maihin neljänneksi eniten Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Reilu kymmenes yrityksistä vie Kiinaan.
Koolla on merkitystä iällä ei
Suuremmat pk-yritykset vievät pieniä enemmän. Suurimmista vähintään 50 henkilöä työllistävistä yrityksistä joka toinen harjoittaa kansainvälistä toimintaa ja kolmannes 20 – 49 henkilöä työllistävistä toimii kansainvälisesti.
Suuremmista 5 – 9 henkilöä työllistävistä mikroyrityksistäkin reilu viidennes on laajentanut kansainväliseen toimintaan. Alle viiden henkilön mikroyrityksissä kansainvälistä toimintaa harjoittaa 15 prosenttia.
Koon sijaan yrityksen ikä ei juuri vaikuta vientiaktiivisuuteen. Hieman muita yleisemmin kansainvälistä toimintaa harjoittaa ennen vuotta 1990 perustetut pk-yritykset. Näistä yrityksistä 22 prosenttia on vientitoiminnassa mukana.
Kasvuhakuisuus ja vienti kulkevat käsi kädessä
Voimakkaimmin kasvuhakuisten yritysten joukossa kansainvälistyminen on kaikkein yleisintä. Niistä lähes puolet harjoittaa vientiä tai on muuten kansainvälistynyt.
Kasvuhakuisista yrityksistä hieman yli neljännes harjoittaa vientiä tai on muuten kansainvälistynyt. Sellaisilla pk-yrityksillä joilla ei ole kasvutavoitteita kansainvälistyneitä yrityksiä on vain joka kymmenes.
Vientiyritysten joukossa voimakkaasti kasvuhakuisia yrityksiä on lähes kolme kertaa enemmän kuin yrityksissä keskimäärin. Raportissa todetaankin että vientiä edistettäessä edistetään mitä suurimmassa määrin myös kasvua ja työllisyyttä.
Voimakkaasti kasvuhakuisilla vientiyrityksillä on muita optimistisemmat odotukset tulevaisuuden suhteen. Näistä yrityksistä yli puolet arvioi henkilökunnan määrän kasvavan. Vajaat 40 prosenttia arvioi sen pysyvän nykyisellä tasolla ja ainoastaan noin 5 prosenttia arvioi työntekijöiden määrän vähenevän.
Pk-yritysten keskimääräistä työllisyysodotusta kuvaava saldoluku on nolla kun taas voimakkaasti kasvuhakuisilla vientiyrityksillä saldoluku on +49.
Pk-yrityksissä joissa on tarvetta työllistää yleisimmäksi työllistämisen esteeksi nousee kysynnän epävakaus ja työn sivukulut. Sen sijaan työvoiman saatavuusongelma on helpottunut kun taas voimakkaasti kasvuhakuiset vientiyritykset törmäävät yhä tähän ongelmaan.
Pankki keskeinen rahoittaja
Pankkikeskeisyys on pk-yritysten rahoituksessa erittäin yleistä. Rahoitusta haetaan paljon myös Finnveralta mutta täydentävän rahoituksen kohdalla sen rooli on vähäisempi.
Voimakkaasti kasvuhakuisten suoraa vientiä harjoittavien pk-yritysten rahoituksen lähteet poikkeavat jossain määrin yleisestä kuvasta ja erilaisten henkilö- ja institutionaalisten sijoittajien merkitys on selvästi suurempi kuin keskimäärin.
Pk-yritysten kansainvälistymistä ja vientiä tarkastelevan raportin on laatinut ekonomisti Petri Malinen Suomen Yrittäjistä. Raportti liittyy suhdanneodotuksia selvittävään Pk-yritysbarometriin jonka Suomen Yrittäjät Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö julkistavat kaksi kertaa vuoressa.
Kevään 2015 pk-yritysbarometriin vastasi yli 4 400 yritystä kaikilta päätoimialoilta ja alueilta.
Katri Simola