Piikkiöläinen Helsitar on muutamassa vuodessa muuttunut vientiyritykseksi. Yritys suunnittelee ja ompelee koirille ja koirien omistajille tarkoitettuja vaatteita. Se sai vuonna 2006 alkunsa harrastuksesta: Tarja Helsi-Ojaranta halusi tehdä takin Pinja-dalmatialaiskoiralleen.
– Silloin ihmiset nauroivat että miksi pistän takin koiran päälle. Nythän se on kääntynyt toisin päin Helsi-Ojaranta sanoo.
Viime vuonna viennin osuus liikevaihdosta nousi jo 30 prosenttiin ja yritys työllistää pariskunnan lisäksi neljä freelance-ompelijaa. Vientiä on erityisesti Ruotsiin mutta myös muihin EU-maihin ja EU:n ulkopuolellekin.
Avain vientimarkkinoille oli erottuvat tuotteet. Helsi-Ojaranta suunnitteli koirien kouluttajille tarkoitetun treenitaskun joka teki läpimurron Suomessa kesällä 2010.
Viennistä yrityksessä vastaa Helsi-Ojarannan aviomies Pekka Ojaranta. Heidän mukaansa vienti voi olla kannattavaa myös pienelle yritykselle.
– Kate jää vähän pienemmäksi kuin kotimaan myynnissä. Sitä voimme kuitenkin tasoittaa isommilla tilausmäärillä. Ulkomaisten jälleenmyyjien pitää aina tilata meiltä tietty määrä Ojaranta sanoo.
Ojarannan mukaan tärkein tietopaketti vientiin oli muutama vuosi sitten käyty kurssi vientikaupan verotuksesta ja kirjanpidosta.
– Monikaan ei osaa tai tiedä miten arvonlisäverot kuuluu laskea viennissä Ojaranta sanoo.
Pk-yritysten vienti tuplattava
30 prosenttia 150 000 euron liikevaihdosta on pieni pisara Suomen viennistä viime vuonna.
Silti Helsitarin pisara on tärkeä koska suomalaisten pk-yritysten vientiä halutaan kasvattaa. Tuoreen Pk-barometrin mukaan pk-yrityksistä vain 20 prosentilla on vientiä tai liiketoimintaa ulkomailla. Tullin tilastojen mukaan pk-yritykset veivät vuoden 2014 heinä-syyskuussa yhteensä 18 miljardin arvosta.
Tämä ei riitä.
Innovaatiorahoittaja Tekesin tavoitteena on tuplata viennin arvo 2020-luvun loppuun mennessä.
– Viime lamasta moni yrittäjä on sanonut että se oli paras kansainvälistymiskonsultti. Vienti on hyvää riskien hajauttamista sanoo Tekesin kasvuyrityksistä vastaava johtaja Reijo Kangas.
Julkinen Suomi pyrkii silottamaan pk-yritysten vientiä rahoituspolulla. Ely-keskukset ja Tekes rahoittavat viennin selvitystyötä usealla instrumentilla. Isompiin hankkeisiin joissa tavoitteena on saada toimitus ulkomaille on tarjolla lainaa.
Finnvera tarjoaa esimerkiksi vientiluottoja ja viime vuonna tiivistetty Finpro kartoituksia markkinamahdollisuuksista.
Jos rahoitusta löytyy kymmenien tuhansien avustuksista miljoonalainoihin miksi vienti ei vielä vedä toivotulla tavalla?
Tekesin Kankaan mukaan kansainvälistyvä yritys tarvitsee uutta osaamista.
– Haasteet liittyvät kansainvälisen liiketoiminnan osaamiseen. Se vaatii erilaista otetta. Yrityksessä pitäisi olla tätä Kangas sanoo.
Lisäksi yrityksien pitäisi panostaa digiosaamiseen. Kangas muistuttaa että digitalisaation myötä myös perinteiset toimialat mullistuvat. Se voi tarkoittaa uutta kilpailukykyä tai kelkasta putoamista.
– On ristiriitaista että yritykset eivät palkkaa digiosaajia sillä Nokian takia niitä löytyy kyllä Suomesta.
Joukkoistamalla vientiin
Suomen viennin rakenne on murroksessa. Elektroniikkateollisuuden osuus on romahtanut. Riittääkö Suomessa vielä vietävää?
Suomessa on vaikka mitä vietävää pohti Petri Tuomela ja perusti yrityksen joka pyrkii auttamaan suomalaisia yrityksiä vientiin uudella tavalla. Usko yhdistettynä ajatukseen joukkoistamisesta ja Suomessa opiskeleviin ulkomaalaisiin synnytti liikeidean. Miksi emme käyttäisi Suomessa opiskelleita korkeakouluopiskelijoita viennin avaajina?
Me2We on nyt koonnut 30 yliopiston verkoston kahdeksaan eri maahan joiden kursseille ja opiskelijoille yritykset voivat syöttää projektejaan. Tähän mennessä Me2We on auttanut 15 yritystä omissa projekteissaan.
– Ajatellaan että vaikka Pohjanmaalla yrittäjä saa idean uudesta tuotteesta. Sitä hiotaan esimerkiksi Vaasan yliopiston kurssilla. Mikäli tuotteella nähdään mahdollisuuksia Saksassa voidaan sama projekti lähettää myös saksalaiseen yliopistoon jossa paikalliset opiskelijat hyödyntävät omaa verkostoaan ja osaamistaan etsimällä potentiaaliset asiakkaat ja ostajat Tuomela tiivistää.
Tuomelalla on selitys miksi hienot tuotteet eivät ylitä rajoja.
– Suomesta löytyy useita Pelle Pelottomia jotka ovat keksineet hienon tuotteen mutta heillä ei aina ole riittävää osaamista tuotteen kaupallistamiseen ja kansainvälistymiseen.
Kaasu vai jarru?
Palataan vielä Piikkiöön.
Helsitar tähtää tänä vuonnakin viennin kasvuun. Sitten alkaa tulla kynnykset vastaan. Ulkopuolista työvoimaa pitäisi jo palkata jotta kasvu olisi tämän vuodenkin jälkeen mahdollista.
Täytyy päättää poljetaanko kaasua.
– Olen itse se jarru koska olen luonteeltani varovainen Helsi-Ojaranta tunnustaa.
Huolet ovat tuttuja.
– Aviomies olisi valmis isompiinkin muutoksiin ja valmis kasvattamaan ulkomaanmyyntiä reilusti. Haaveilen että kasvaisimme enemmän mutta pelkään että yritys kasvaa niin isoksi että en enää pysty hallitsemaan kaikkea. Näihin ongelmiin tarvittaisiin neuvoja ja apuja.
Lue lisää suomalaisten pk-yritysten viennistä tuoreesta Yrittäjäsanomista.
Josi Tikkanen