Suomalaiset kuntokeskukset eivät pysy kasvuvauhdissa mukana rahoitusvaikeuksien vuoksi sanoo toimialajärjestö.
Kunto- ja terveysliikunta-alan liikevaihto on kasvanut viime vuosina noin viiden prosentin vuosivauhtia. Pohjoismaiset ketjut valtaavat markkinoita siihen tahtiin että Suomen Kunto- ja Terveysliikuntakeskusten Yhdistys SKY ry:ssä ollaan huolissaan.
Toimialajärjestön mukaan alan pienet kotimaiset kilpailijat eivät pysty kasvamaan koska rahoitus on kiven alla.
– Kuntokeskusala on hyvin pääomasidonnainen ja aloituskustannukset ovat suuret. Pankit lainaavat usein vain reaalivakuutta vastaan eikä Finnvera juuri rahoita liikunta-alaa hallituksen puheenjohtaja P-C Nordensved sanoo.
– Ennen kuin toiminta alkaa on rahaa mennyt jo toimitiloihin niiden suurin vuokravakuuksiin tai suuriin remontointikuluihin. Lisäksi kassavirta on aluksi pitkään negatiivinen sillä kuntokeskuksen kustannukset ovat samat oli asiakkaita yksi tai tuhat Nordensved jatkaa.
Pohjoismaiset ketjut porskuttavat eteenpäin koska ne pystyvät usein kasvamaan suomalaisia nopeammin.
– Esimerkiksi Ruotsissa on yritysvero joka kannustaa investoimaan. Suomessa ei. Meillä on hyviä kotimaisia toimijoita joilla on hyvä konsepti ja halua kasvaa mutta mistään ei saa siihen rahaa. Tulorahoituksella se onnistuu mutta se on liian hidasta.
Nordensvedin mukaan hitaassa tahdissa uusi toimipiste avataan kolmen neljän vuoden välein kun hyviä synergiaetuja saavutettaisiin jos toimipisteitä avattaisiin useampia vuodessa.
Rahaston avulla korkeampi kotimaisuusaste
Noin puolet Suomessa toimivista kunto- ja terveysliikuntakeskuksista on yhden toimipisteen paikkoja. Ulkomaiset ketjut hallitsevat markkinoista noin 15 prosenttia Nordensved arvioi. Esimerkiksi norjalainen Sats Elixia ja ruotsalainen Fitness24Seven ovat onnistuneesti avanneet toimipisteitä ympäri Suomen.
– Pohjoismaiset tulevat tekemään tylyä jälkeä markkinoilla heillä on kovia kasvustrategioita. Alan kasvu tulee rauhoittumaan muutaman vuoden kuluessa mutta markkinoiden valtaamisessa kotimaisiin käsiin ollaan jo pikkaisen myöhässä. Rohkeaa ja pitkäjänteistä rahaa kotimaisille toimijoille olisi pitänyt saada jo muutamia vuosia sitten.
Nordensvedin mukaan pienille kotimaisille keskuksille käy huonosti jos viereen avaa suuri ketju.
– Heillä on edessään hidas kuolema koska yksittäisen yrittäjän on vaikeaa pärjätä kilpailussa.
Nordensved ehdottaa että alan kotimaisuusastetta nostettaisiin rahaston avulla.
– Muodostettaisiin rahasto joka keräisi rahaa esimerkiksi työeläkeyhtiöiltä ja Finnveralta ja joka investoisi kotimaisiin liikunta-alan yrityksiin ja loisi ketjuuntumista sekä tuotekehitystä. Taustalla olisi yksi omistuspohja ja merkittäviä synergiaetuja Nordensved ideoi.
Suomessa on SKY:n arvioiden mukaan noin 800 yksityistä kunto- ja terveysliikuntakeskusta joihin kuuluu noin 600 000 jäsenasiakasta. Alan vuosittainen liikevaihto on noin 350 miljoonaa euroa.
Katri Simola