Laineet lyövät lujaa niin sanottujen nollatyösopimusten ympärillä kun Tilastokeskus julkaisi aamulla uusimmat lukunsa.
Tilastokeskuksen mukaan noin 83 000 palkansaajalla on nollatuntisopimus. Näistä tosin noin 30 000 on opiskelijoita jotka eivät kaipaa lisää töitä.
Esimerkiksi SAK ehti tuoreeltaan vaatia nollatyösopimusten käytön rajoittamista yrityksissä.
Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula huomauttaa että nollatuntisopimukset tuovat tarvittavaa joustoa niin työnantajille kuin työntekijöillekin. Toisille se sopii toisille ei.
– Osa-aikatyö on Suomessa selvästi vähäisempää kuin EU-maissa keskimäärin. Lisäksi on tärkeä huomata että enemmistö tekee osa-aikatyötä omasta tahdostaan jolloin kyse voi olla opiskelunaikaisesta tulojen hankkimisesta tai lyhyemmästä työajasta perhesyiden vuoksi Makkula sanoo.
Hänen mukaansa keskustelu nollatyösopimusten kieltämisestä tai rajoittamisesta tarkoittaa käytännössä sitä että työsopimuksissa vaadittaisiin ennalta määrittelemään jokin tietty minimityöaika.
– On selvää että aina tulee olemaan tehtäviä joissa työnantaja ei voi olla varma siitä kuinka paljon hänellä olisi tarjottavana työtunteja. Myöskään työntekijä ei aina voi sitoutua ennalta tiettyyn tuntimäärään. Nollatyösopimusten kieltäminen johtaisi vain siihen että yritysten käyttöön jäisi lähinnä turvautuminen vuokratyöhön ja alihankintaan.
Makkula kääntäisi keskustelun siihen miten työllistämisen kynnystä voitaisiin alentaa. Kiellot ja rajoitukset eivät lisää työllistämishalukuutta.
– Nyt työtön pysyy työttömänä kun yrittäjä ei uskalla rekrytoida. Lainsäädäntöä tulisi kehittää siihen suuntaan että työllistämisen kynnys laskee. Tämä tarkoittaa muun muassa yksilöperusteisen irtisanomiskynnyksen alentamista.
Kimmo Koivikko