Keksijä Heikki Kärnä alkoi ihmetellä miksei kirvestä ole kehitetty eteenpäin. Lopulta Vipukirves sai alkunsa.
Heikki Kärnän keksimää Vipukirvestä myydään tänä päivänä ympäri maailmaa.
– Oikeastaan sitä menee ihan joka puolelle. Kyllä Vipukirves nyt valloittaa maailmaa. Ei siitä mihinkään pääse. Tämä juna ei enää pysähdy Kärnä selvittää.
Kirveen idea piilee sen terässä joka lisää vipuvoiman avulla lyönnin voimaa kymmenkertaiseksi. Kirves on myös erittäin turvallinen selvittää keksijä Heikki Kärnä.
– Tämä on ollut kymmenen vuotta markkinoilla mutta yhtään onnettomuutta ei ole sattunut. Kirveen terä pysähtyy aina pilkottavan puun päälle tai jos se ei edes osu puuhun niin varsi ohjaa terän maahan. Ei ole mahdollista osua itseään jalkaan.
Miten tämä keksintö sitten sai alkunsa Heikki Kärnä?
– Kaikki alkoi siitä kun ostin nykyisen asuinpaikkani Sipoosta vuonna 1987. Tonttia piti raivata sillä kaikkialla oli puuta niin paljon ettei kulkemaan mahtunut. Pilkoin puita perinteisellä kirveellä mutta totesin pian että tämähän on ihan itsemurhahommaa näin. Perinteisessä kirveessä ei ole mitään turvatekijöitä Kärnä selvittää.
Niinpä Heikki Kärnä alkoi pohtia miksi kirvestä ei ole kehitetty tämän pidemmälle. Vanhanaikaisella kirveellä pölliä pitää lyödä ensiksi keskelle ja sitten taas keskelle.
– Se on keskiaikaista eikä se ole kivaa. Sitten tajusin että miksen se voi olla minä joka alkaa kehittää perinteistä kirvestä. Mietin pitkään kaikenlaisia ratkaisuja.
Ensin valmistui pomppukirves.
– Laitoin jääkiekot kirveen hamaran molemmin puolin ja pilkoin sillä. Sitä ei tarvinnut enää nostaa ylös vaan se pomppasi iskun voimasta takaisin ylöspäin. Se oli hyvin helppo käyttää eikä se enää läpäissyt puuta minkä ansiosta jalat olivat turvassa. Sillä sai kuitenkin vain helppoja ja kesyjä puita halki eikä se tyydyttänyt minua.
Aikaa kului ja Kärnä käänteli eräänä päivänä pihallaan kiveä rautakangella. Siinä hänelle syntyi ajatus vipuvoimasta.
– Siinä tajusin että tämä on saatava myös kirveeseen. Savu alkoi nousta päästäni ja aloin rakennella epäkeskoisia kirveitä. Otin pomppukirveestä kiekot pois ja laitoin toiselle puolella painoiksi muttereita ja prikkoja. Sain kirveen vipuamaan ja tajusin että tämä toimii hienosti.
Vaikeus valmistajien kanssa
Sitten keksijä alkoi pohtia keksintönsä designia.
– Valmistajia ei löytynyt mistään sillä tuota ei pysty takomalla valmistamaan. Kävin vaikka kuinka monta seppää läpi. Tein ensimmäisen prototyypin auton jousiteräksestä. Viimein minun tieni kulkeutui Sacotechille jossa he tekevät tarkkuusteräsvaluna erilaisia laivan ja lentokoneen osia.
– Siellä minun miettimäni kirveen terä mallinnettiin tietokoneella ja valmistettiin prototyyppejä. Sain ne testikäyttöön ja totesin että ne toimivat kuin unelma. Minun unelmani Kärnä muistelee.
Nyt kymmenen vuoden kuluttua valmis Vipukirves on käytössä maailman laajuisesti.
– Olen saanut maailmalta erittäin hyvää palautetta ja kivestä on kehuttu todella hienoksi keksinnöksi keksijä iloitsee.
Lotta Tammelin