Työ- ja elinkeinoministeriön luvut näyttävät erilaisilta kuin Finnveran.
Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimuksen mukaan neljännes pk-yrityksistä arvioi luottopolitiikan kiristyneen viime aikoina. Silti esimerkiksi valtion rahoituslaitos Finnvera kertoo myöntävänsä rahoitusta aiempaa enemmän.
Finnveran liiketoimintajohtaja Katja Keitaanniemen mukaan yritysten rahoitushakemukset ovatkin euromääräisesti nousussa viime vuoden vastaavaan ajankohtaan nähden.
– Euroissa nousua on 34 prosenttia kertoo ihan tuore tilasto. Yksittäiset hankkeet saattavat aina heiluttaa tilastoa mutta silti määrissä on selkeää nousua. Oikein hyvältä näyttää Keitaanniemi iloitsee Yrittäjäsanomille.
TEM:n mukaan erityisesti kansainväliset kasvuhakuiset ja digitaalisesti suuntautuneet yritykset kokivat yritykseen liittyvän luottopolitiikan kiristyneen selvästi muita pk-yrityksiä useammin. Finnverassa tilanne näyttää kuitenkin paremmalta.
– Esimerkiksi kasvu- ja kansainvälistymishankkeiden osalta näyttää tilanne meillä varsin hyvältä. Lisäksi siellä on hankkeita yhä putkessa ja neuvotteluja käydään koko ajan. Kasvu- ja kansainvälistymishankkeet ovat yksi meidän painopisteistämme ja kansantaloudellisestikin merkittävä asia Keitaanniemi sanoo.
Viime vuonna rahoitusta tarvinneista pk-yrityksistä noin kaksi kolmannesta haki pankkirahoitusta. Viidennes yrityksistä haki rahoitusta rahoitusyhtiöistä. Julkista rahoitusta pk-yritykset hakivat yleisimmin Finnverasta (14 %) ja selvästi harvemmin ELY-keskuksista tai Tekesistä (noin 5 %). Yksityisiltä pääomasijoittajilta rahoitusta haki viisi prosenttia yrityksistä.
Rahoitustarpeet vähenevät?
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan pk-yritykset ennakoivat rahoitustarpeensa vähenevän edellisvuodesta. Kaikilla toimialoilla yritykset aikoivat ottaa ulkopuolista rahoitusta vähemmän seuraavan vuoden aikana kuin mitä olivat ottaneet edellisen vuoden aikana.
Kaikista pk-yrityksistä noin 40 prosenttia oli hakenut rahoitusta käyttöpääomaksi. Kasvuhakuisten kansainvälisten ja digitaalisesti suuntautuneiden yritysten rahoitus painottuu erityisesti kehittämishankkeisiin ja kansainvälistymiseen joita rahoitettiin 2–3 kertaa yleisemmin kuin pk-yrityksissä keskimäärin.
Toimialoittain luottopolitiikan kiristyminen koettiin yleisimmin teollisuudessa jossa kiristymisestä raportoi noin kolmannes yrityksistä. Vajaassa viidenneksessä pk-yrityksistä suunniteltu hanke ei tästä syystä toteutunut toteutui osittain tai siirtyi myöhemmin toteutettavaksi.
Katja Keitaanniemen mukaan 80 prosenttia Finnveraan tulevista rahoitushakemuksista hyväksytään.
– Aina keskustellaan ettei Finnvera ole rahoittanut sitä tai tätä. Mutta jos ajatellaan että meille tulee päivässä 100 hakemusta ja hyväksymme niistä 80 niin se on mielestäni aika hyvin. Hyväksyttyjen osuutta ei tuosta juurikaan voi nostaa sillä silloin menemme jo harmaalle alueella ja alamme rahoittaa kannattamattomia hankkeita Katja Keitaanniemi sanoo Yrittäjäsanomille.
Valtiovalta paransi Finnveran rahoitusmahdollisuuksia tämän vuoden alusta alkaen. Muutoksien myötä Finnvera voi lisätä riskinottoa erityisesti alkavien kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten rahoituksessa. Esimerkiksi pienet yritykset ovat voineet vuoden alusta lähtien saada suurempaa luottoa koska pienrahoituksen määrä nousi 35 000 eurosta 50 000 euroon.
Lotta Tammelin