Suomi sijoittui kolmanneksi Euroopan unionin innovaatiosuorituskykyä mittaavassa vertailussa.
Tänäkin vuonna kärjessä olivat Ruotsi Tanska Suomi ja Saksa. Suomi nousi yhden sijan ylöspäin viime vuoteen verrattuna. Nämä neljä maat muodostavat innovaatiojohtajien ryhmän joiden innovaatiosuorituskyky on reilusti EU-maiden keskiarvon yläpuolella.
Kun vertailuun otetaan mukaan kehittyneet ja suuret nousevat taloudet EU:n ulkopuolelta Suomi on seitsemäs. Suomen ohitse menevät Ruotsin ja Tanskan lisäksi Sveitsi Etelä-Korea Yhdysvallat ja Japani.
Vaikka Suomi on noussut yhden sijan viime vuoden vertailusta viime kahdeksan vuoden aikana suorituskykymme kehitys on ollut innovaatiojohtajien ryhmän hitainta. Kun asiaa katsotaan koko EU:n näkökulmasta Suomen suoritustason kehitys on ollut viidenneksi heikointa: vain Romania Espanja Kypros ja Luxemburg ovat maamme alapuolella.
– Suomen rakenteellisten kilpailukykytekijöiden kehitys on ollut viime vuosina heikkoa ja tämä suunta on käännettävä. Toimintaympäristöä on kehitettävä siten että se kannustaa yrityksiä nykyistä enemmän innovoimaan kasvamaan ja kansainvälistymään sanoo työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtaja Petri Peltonen.
Suomi on parantanut tahtiaan kahdella alueella: korkeatasoisissa ja houkuttelevissa tutkimusympäristöissä sekä aineettomassa pääomassa. Eniten laskua on tapahtunutsiinä miten ei-t&k-perustainen innovaatiotoiminta ja innovatiivisten pk-yritysten yhteistyöalttius ovat kehittyneet. Myös henkisten voimavarojen kasvu on pysähtynyt.
Kimmo Koivikko