Uudessa tilaajavastuulaissa voidaan nähdä yrittäjien näkökulmasta kolme hyvää ja kaksi huonoa puolta.
Tilaajavastuulakia yhdenmukaistetaan ja tiukennetaan kuluvan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien. Laki velvoittaa ulkopuolista työvoimaa käytettävän työn tilaajan selvittämään että hänen sopimuskumppaninsa hoitavat lainmukaiset velvoitteensa.
Työ- ja elinkeinoministeriö luonnehtii uudistusten parantavan velvoitteistaan huolehtivien yritysten kilpailunedellytyksiä sekä edistävän työntekijöiden työehtojen toteutumista ja työntekijöiden sosiaaliturvan asianmukaista järjestämistä.
Yrittäjien kannalta uudistuneessa tilaajavastuulaissa on kolme hyvää ja kaksi huonoa puolta arvioi johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.
Kolme myönteistä muutosta
1. Ei taloudellista vastuuta sopimuskumppanin töppäilystä
Laissa pitäydyttiin siinä että tilaaja selvittää sopimuskumppanista etukäteen vaadittavat tiedot. Tilaajan pitää muun muassa selvittää että yritys on merkitty ennakkoperintä- työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin.
Tilaaja on velvoitettu myös hankkimaan sopimuskumppanin kaupparekisteriote todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja eläkevakuutusmaksujen suorittamisesta sekä todistus verojen maksamisesta tai verovelkatodistus.
– On hyvä että pysyttiin etukäteisten tietojen selvittämisessä. Toinen mahdollisuus olisi ollut se että tilaajalle olisi tullut taloudellista vastuuta siitä että esimerkiksi rakennusalalla alihankkija ei hoida omien työntekijöidensä eläkevakuutuksia Vanhanen sanoo.
2. Selvitysvelvollisuus vasta 9 000 eurosta ylöspäin
Tilaajavastuun soveltamisalaa tarkastettiin niin että laki koskee jatkossa yli 9 000 euron sopimuksia kun aiemmin se koski yli 7 500 euron sopimuksia.
3. Sopimuskumppanin verovelka ei haittaa
Tilaaja voi jatkossa tehdä sopimuksen myös verovelkaisen yrityksen kanssa. Tilaajan on kuitenkin selvitettävä verovelan määrä ja arvioitava sopimuskumppanin kyky hoitaa maksuvelvoitteensa. Aiemmin tilaaja on joutunut maksamaan laiminlyöntimaksuja jos se on solminut sopimuksen sellaisen verovelkaisen yrityksen kanssa jolla ei ollut maksusuunnitelmaa veroveloista.
– Jos alihankkija ei kuitenkaan selviä veloistaan ja osoittautuu maksukyvyttömäksi tilaajalle voi tulla laiminlyöntimaksuja maksettavaksi Vanhanen kertoo.
Tilaaja voi jatkossa hyödyntää julkista verovelkarekisteriä selvittäessään sopimuskumppanista tarvittavia veronmaksutietoja. Jos ulkomaisella yrityksellä on Suomessa Y-tunnus tilaajan on varmistettava että kyseinen yritys on merkitty verotusta koskeviin rekistereihin Suomessa.
Kaksi kielteistä seikkaa
1. Tilaajan selvitettävä työterveyshuolto
Tilaajan selvitysvelvollisuus laajenee koskemaan työterveyshuoltoa. Jos potentiaalisella työnantajayrityksenä toimivalla sopimuskumppanilla ei ole työterveyshuoltoa ei tilaaja voi tehdä sopimusta.
– Suomen Yrittäjät vastusti tätä uutta selvitysvelvollisuutta koska yritykset eivät kaikissa tapauksissa pysty käytännössä edes hankkimaan työterveyshuollon palveluita Vanhanen sanoo.
2. Laiminlyöntimaksuja korotetaan
Laiminlyöntimaksua ja korotettua laiminlyöntimaksua nostetaan ja korotettua maksua sovelletaan jatkossa kaikkiin tilaajavastuulain alaisiin sopimuksiin. Jatkossa laiminlyöntimaksu on 2 000 – 20 000 euroa ja korotettu laiminlyöntimaksu 20 000 – 65 000 euroa. Sanktioiden suuruudessa huomioidaan muun muassa laiminlyöntien vakavuus.
– Laiminlyöntimaksujen korotus on ymmärrettävää kun rahan arvo heikkenee Vanhanen toteaa.
Katri Simola