Rikkidirektiivin aiheuttamat kustannukset ovat pelättyä pienemmät.
Vuoden alusta voimaan tulleesta rikkidirektiivistä ei ole aiheutunut yrityksille niin paljon kustannuksia kuin alun perin pelättiin. Tieto selviää työ- ja elinkeino- sekä liikenne- ja viestintäministeriön teettämästä selvityksestä joka toteutettiin verkkokyselynä sekä täydentävinä haastatteluina.
Ennakoitua pienempiin kustannuksiin on vaikuttanut ennen kaikkea öljyn alhainen hinta. Polttoöljyjen raju hinnan aleneminen on muuttanut kustannuspainetta merkittävästi.
Absoluuttiset polttoainekustannukset Itämeren ja Pohjanmeren liikenteessä eivät selvityksen tekoaikana ole oleellisesti nousseet mutta raskaan ja kevyen polttoaineen suhteellinen hintaero on tarkastelujaksona säilynyt samana.
Tämä vaikuttaa suomalaisen teollisuuden kilpailukykyyn verrattuna niihin maihin joilla niin sanottu rikkilisä on pienempi ministeriöiden tiedotteessa arvioidaan.
Monet laivat ovat jo siirtyneet käyttämään vähärikkistä polttoainetta ja moneen suureen laivaan on asennettu tai asennetaan rikkipesureita mikä alentaa kustannuksia.
Lisäkustannukset 300 miljoonaa
Elinkeinoelämälle vuotuiset suhteelliset lisäkustannukset ovat selvitysajankohdan mukaisilla polttoaineen hinnoilla arviolta 300 miljoonaa euroa josta metsäteollisuuden osuus on 65 – 90 miljoonaa euroa.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori ja liikenneministeri Paula Risikko arvioivat ministeriöiden tiedotteessa että rikkidirektiivin todellinen vaikutus tulee näkyviin vasta myöhemmin kun saadaan tarkempi kuva rikkisääntelyn vaikutuksesta muun muassa yritysten ja varustamojen pitkäaikaisiin rahtaussopimuksiin.
Kustannuksia on saatu alas myös hallituksen toimilla joihin lukeutuvat muun muassa väylämaksun puolittaminen ratamaksun poisto vuosina 2015 – 2017 alusten ympäristöystävällisten investointien tuki nesteytetyn maakaasun eli LNG:n terminaalien investointiohjelma sekä useat muutokset lainsäädännössä Risikko sanoo.
– Positiivista on että rikkidirektiivi on käynnistänyt uutta kehitystyötä ja liiketoimintaa johon yritykset ovat tarttuneet kiitettävästi. Uusilla ympäristöteknologian innovaatiolla on kysyntää globaalisti ja Suomella on tässä tärkeä rooli sanoo Vapaavuori tiedotteessa.
Katri Simola