Yrityssaneerausohjelman onnistumiseen vaikuttavat yrittäjän kannustimet ja riskiasenne.
Kun saneerausohjelman loppuun suorittaneet yrittäjät saavat maltillisen palkkion, ohjelmia keskeytetään vähän. Jos taas palkkio on liian suuri tai liian pieni, ohjelma jää useammin kesken.
Tämä käy ilmi FK Tapio Laakson Aalto-yliopiston kauppakorkeakouluun tekemästä väitöstutkimuksesta. Tuloksia voi soveltaa saneeraustutkimukseen ja -käytäntöön, mutta myös laajemmin pienten yritysten tutkimukseen ja toimintaedellytysten kehittämiseen, jopa pk-yritysten rahoitukseen.
Laakson mukaan maltillinen palkkio ohjelman onnistumisesta edistää tervettä harkintaa riskiottoon ja siivittää parhaaseen menestykseen. Pieni palkkio ruokkii riskihakuista asennetta, joka kasvattaa ohjelman keskeytymisriskiä. Sen sijaan suuri palkkio houkuttelee liikaan varovaisuuteen, jolla taas ei saada riittävää kannattavuutta.
Yrityksen arvo ohjelman päättymishetkellä on yrittäjän palkkio ja toimii kannustimena, jonka takia osa yrittäjistä toimii riskihakuisesti ja osa riskipakoisesti. Riskeihin neutraalisti ja harkinnalla suhtautuvat pärjäävät parhaiten.
Yrityssaneerauslain mukaisesti vahvistettavista ohjelmista noin puolet keskeytyy ja lähes aina konkurssiin. Keskeytymiset painottuvat saneeraukseen hakeutuneista pieniin ja suuriin yrityksiin. Keskikokoiset saneerausyritykset selviävät parhaiten ohjelmasta. Lähes kaikki suomalaiset saneerausyritykset ovat yrittäjävetoisia yrityksiä.
Laakson tutkimus lähestyy ohjelman onnistumista aiemmasta poikkeavalla oletuksella rinnastaen vahvistetun saneerausohjelman aloittavaan yritykseen. Aloittavilla yrityksillä ja ”fresh start”-yrityksillä on esimerkiksi samanlainen elinaikaodotus, ne ovat tyypillisesti Suomessa yrittäjävetoisia, ja yrittäjäaines on samaa.
Tutkimuksen mukaan syy saneerausohjelmien keskeytymiselle on löytynyt kun lisäksi huomioidaan vaihtoehtoiskustannukset, esimerkiksi yrittäjän muut ansaintamahdollisuudet.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi