EK esittää raamisopimuksen yhteydessä sovittujen koulutusvapaiden tilalle mallia, joka kehitettäisiin nykyisten lakien pohjalta. Suomen Yrittäjät vaatii, että yritys voi vastedeskin päättää opintovapaalain mukaisen koulutuksen ajankohdasta.
Suomi on OECD:n ja EU:n terävintä kärkeä työn yhteydessä tapahtuvassa kouluttamisessa, meillä ei tosiasiassa ole suuria tarpeita muuttaa aikuisten kouluttamista, toteaa johtaja Rauno Vanhanen Suomen Yrittäjistä.
– Elinkeinoelämän keskusliiton malli koulutuspäiväkiistan ratkaisemiseksi näyttää siedettävältä. Vaikuttavin tekijä koulutuksen lisäämiseksi on yritysten kannustaminen siihen verotuksella. Verokannusteen sisältö on aiemmasta yksinkertaistunut hyvään suuntaan EK:n ehdotuksessa.
EK ehdottaa, että uudessa mallissa ei säädettäisi uutta lakia, vaan ratkaisu rakentuisi voimassa olevien yt-lain, opintovapaalain, koulutusrahastolain ja verolainsäädännön pohjalle.
Esitetyssä mallissa työnantajalle maksetaan verokannuste henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämisestä, joka on toteutettu koulutussuunnitelman mukaisesti. Kannuste koskisi myös niitä yrityksiä, jotka tekevät suunnitelman siitä huolimatta, etteivät kuulu yt-lain piiriin.
– Lisäksi työnantajien veroetuus kattaisi myös työpaikalla tapahtuvan koulutuksen, EK:n johtaja Lasse Laatunen kertoo.
Korvausta rahastosta
EK esittää, että lyhyen, opintovapaalakiin nojautuvan ammatillisen koulutuksen ajalta voitaisiin rajatuin edellytyksin maksaa Koulutusrahastosta koulutustukea.
– Se, että työntekijä voisi saada Koulutusrahastolta ansiosidonnaisen korvauksen jäädessään lyhyelle opintovapaalle, tuntuu järkevältä kompromissilta, Vanhanen arvioi.
Nykyisin työntekijän koulutusmenot ovat työnantajayritykselle aina vähennyskelpoisia joko koulutusmenona tai palkkamenona. Jos koulutus ylläpitää ja kehittää työntekijän ammattitaitoa, eikä ole peruskoulutusta, työnantajan kustantama koulutus on työntekijälle verovapaa etu, ja menot vähennyskelpoisia.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi