Yrityskohtainen sopiminen käyttöön, rakennemuutos verotukseen ja koulutussopimus nuorten työllistymisen parantamiseksi.
Siinä lyhykäisyydessään Suomen Yrittäjien lääkkeet yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi. Vaatimukset on esitetty myös hallitukselle.
Uusien työpaikkojen luominen on Suomessa pitkälti pienten ja keskisuurten yritysten harteilla. Jotta pk-yritykset voivat kasvaa, investoida ja jatkaa työllistämistä, hallituksen kannattaa Suomen Yrittäjien mukaan toteuttaa puoliväliriihessään kolme järeää toimenpidettä.
Tärkein ehdotus koskettaa työn tekemisen ehtoja niin palkkauksessa kuin työajoissakin.
— Lainsäädännöstä on purettava esteet, jotka jarruttavat tuottavuuskehitystä ja ovat selvästi haitallisia työllisyyden kannalta, vaatii Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus.
Tämä edellyttää lainsäädännön muuttamista niin, että yrityksissä voitaisiin sopien poiketa työehtosopimuksista.
— Kaikki poikkeamat työehtosopimuksista edellyttäisivät yhteisymmärrystä työnantajien ja työntekijöiden kesken, Järventaus muistuttaa.
— Muutos olisi työntekijöiden etu, kun se auttaisi turvaamaan työpaikat, hän jatkaa.
Suomen Yrittäjien mielestä hallituksen pitää käynnistää myös valmistelu verorakenteen muuttamiseksi siten, että yritykseen jäävän tulon verotusta myöhennetään. Samalla tulee päättää myös osakeyhtiöille palkkasummaan sidotusta työllisyysvarauksesta, jonka määrä on 30 prosenttia maksetuista palkoista.
— Päätös olisi askel kohti verotuksen rakennemuutosta. Molemmissa on kyse tulon jaksotuksesta, joka ei pysyvästi vähennä verokertymää, huomauttaa Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna.
Kolmantena lääkkeenä Suomen Yrittäjät saatii nuorille uutta kouluttautumisväylää eli koulutussopimuksen käyttöönottoa.
— Se torjuisi niiden nuorten syrjäytymistä, jotka ovat käyneet vain peruskoulun tai lukion, ja joille oppilaitosmuotoinen opiskelu ei sovi, Simolinna sanoo.
Uudessa mallissa opiskelija, yritys ja oppilaitos solmisivat koulutussopimuksen, jonka mukaan pääosa ammattiin oppimisesta tapahtuisi työpaikoilla.
Opiskelijalle maksettaisiin korvausta opintojen ajalta. Korvaus rahoitettaisiin yritysten opiskelijalle maksamasta rahoitusosuudesta yrityksen saaman työsuoritteen perusteella ja ammatillisten oppilaitosten saamasta valtion osuudesta. Opiskelijalla olisi oikeus opintorahaan ja muihin opintososiaalisiin etuuksiin. Yrityksille ei tässä mallissa maksettaisi nykymuotoista koulutuskorvausta.
toimitus@yrittajat.fi