Julkisten hankintojen kansallisten kynnysarvojen nostaminen iskee kipeästi pk-yrittäjiin ja romahduttaa samalla myös kilpailun.
Suomen Yrittäjien johtajan Antti Neimalan mukaan lainmuutostyö kynnysarvojen korottamiseksi alkaa työ- ja elinkeinoministeriössä vielä tämän vuoden puolella.
- Aikataulua sanelee EU-direktiivin valmistelu. Kansallisen tason ja EU-tason muutosten valmistelu lyödään yhteen. Uskon, että laki on voimassa kesällä 2015, Neimala sanoo.
Kynnysarvojen korotuksista on olemassa myös hallitusohjelman kirjaus.
Kun tavaroiden ja palveluiden kynnysarvot tuplaantuivat 30 000 euroon vajaat kolme vuotta sitten, laski tarjouspyyntöjen määrä virallisessa ilmoituskanavassa eli Hilmassa yli 20 prosenttia. Seuraava tuplaus pudottaisi ilmoituksia yli 30 prosenttia.
- Pk-yrityksillä ei ole rahkeita lähteä isoihin kilpailutuksiin mukaan. Yritykset eivät saa mitenkään tietoa pienemmistäkään hankkeista, eivätkä pääse avoimesti edes niihin mukaan. Valta on silloin täysin hankintayksiköillä.
Kyse ei ole mistään nappikaupasta, sillä Hilmassa ilmoitettujen kansallisten hankintojen arvo oli vuonna 2011 vajaat kuusi miljardia euroa. Näistä suurin osa on tavara- ja palvelupyyntöjä.
Neimala aikoo viedä ministeriöön mallin, jossa julkisten hankintojen kansalliset kynnysarvot kokevat totaalisen muodonmuutoksen.
- Pienhankinnat olisi uusi luokka 5 000-50 000 euron hankinnoille. Niistä pitäisi olla velvollisuus ilmoittaa yhteiseen ilmoituskanavaan Hilmaan. Sääntely olisi kuitenkin hyvin kevyttä, Neimala ehdottaa.
Lue aiheesta lisää torstaina ilmestyneestä Yrittäjäsanomista.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi