Yritykset palkkaisivat huomattavasti enemmän vaikeasti työllistettäviä, jos se olisi helpompaa.
Työllistämistukien hakemista vaikeuttavat tukihakemusten jatkuva täyttäminen, hankalasti ymmärrettävä hallintokieli ja monimutkainen tukiviidakko.
Yrityksistä peräti 40 prosenttia voisi palkata nykyistä enemmän vaikeasti työllistettäviä, selviää kauppakamarien yritysjohtajille tehdystä kyselystä. Kuitenkin vain neljännes kyselyyn vastanneista yrityksistä on hyödyntänyt työllistämistukea vaikeasti työllistettävien palkkaamiseen.
Työvoimaviranomainen tarjoaa runsaasti työllistämis- ja asiantuntijapalveluja. Käytössä on palkkatuettu työ, työkokeilu, työvoimapoliittinen koulutus, työelämävalmennus, oppisopimuskoulutus, työharjoittelu, yhteishankintakoulutus ja nuorten yhteiskuntatakuu.
- Työllistämistukien selvittäminen on erityisesti pienelle yritykselle erittäin työlästä. Työvoimahallinnon työllistämispalvelut pitäisikin paketoida ja kirjoittaa selkokielelle, jotta yritykset ymmärtävä ne nykyistä paremmin ja nopeammin, sanoo asiamies Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista.
Työvoimahallinnon olisi otettava erityiskohteekseen rekrytointeja suunnittelevat pienet yritykset, sillä niissä piilee suurin työllistämispotentiaali.
Kuitenkin juuri pienillä yrityksillä on vähiten aikaa ja kykyä selvitä työllistämiseen liittyvästä paperisodasta. Yritykset joutuvat esimerkiksi hakemaan jokaiselle työllistämistukea saavalle tukea erikseen joka kuukausi.
- Palveluiden sähköistäminen ja yksinkertaistaminen sekä yritysten ja työnhakijoiden hakemis- ja raportointitaakan vähentäminen auttaisivat tukien tarjonnan ja kysynnän kohtaamista. Lisäksi TE-toimistojen pitäisi tehdä nykyistä enemmän konkreettisia yrityskäyntejä oman alueensa tarpeiden mukaan, Lahtinen esittää.
toimitus@yrittajat.fi