Työ- ja elinkeinoministeriö on koonnut yhteen arvioita keskeisten työllisyyskokeilujen vaikutuksista.
Merkittävimmät työllisyysvaikutukset on saatu kotitaloustyön verotuella, jonka ansiosta on syntynyt noin 4 600 työpaikkaa.
Koska kokeiluna alkanut kotitaloustuki on sittemmin vakinaistettu, ja koska arviot ovat jo vanhoja ja verotuen suuruutta on muutettu useasti, arviointi olisi perusteltua uusia.
- Kotitalousvähennys synnytti Suomeen aivan uudet kotisiivousalan markkinat, vahvistaa tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Kotitaloustukea leikattiin vuoden 2012 alussa hallituksen päätöksellä. Päätös aiheutti kovaa vastustusta alan yrittäjissä.
Osa kokeiluista on päättynyt, osaa on jatkettu ja osa vakinaistettu.
Räisänen nostaa esille myös starttirahan. Starttirahalle tehtiin vuosina 2005-2007 laajennuskokeilu, jossa rahaa olivat oikeutettuja saamaan muutkin kuin työttömät.
- Kokeilu vakinaistettiin, koska se sai hyvän vastaanoton. Starttiraha on ollut muutenkin vaikuttava ja toimiva väline työllisyyspolitiikassa, Räisänen kertoo.
TEMin raportissa on koottu ensimmäistä kertaa yhteen tutkimustietoa 1990- ja 2000-lukujen työllisyyskokeiluista eri hallinnonaloilla. Arvio sisältää yhteensä 12 työllisyyskokeilua.
Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi