Helsinki ei ehkä pärjää enää kilpailussa pitää yrittäjät veronmaksajana ja työllistäjänä kaupungissa, jos yrityksille ei löydy tarpeita vastaavia toimitiloja.
Näin toteaa Helsingin Yrittäjien maankäytön työryhmä.
- Yritysten koko on pienentynyt. Tämän pitäisi näkyä kaupungin elinkeinopolitiikassa. Tarjolla on runsaasti isoja toimistotiloja, kun kysyntää olisi nyt erityisesti mpk-yrittäjien käyttöön soveltuville tiloille. Voiko kaupunki tehdä jotain tarjonnan lisäämiseksi? kysyy työryhmän puheenjohtaja Kalle Toiskallio.
Hänen mukaansa julkisuutta saavat kulttuuri- tai designalan työyhteenliittymät, jotka talkootyönä ehostavat vanhat tilat ja jopa niiden katuympäristön houkuttelevan näköisiksi. Ajan oloon se nostaa vuokrat pilviin ja lopulta talkooväen pihalle. Sen sijaan suurta massaa palvelisivat ratkaisut, joissa vaatimattomat tilat kunnostetaan kohtuullisiksi työtiloiksi ja vuokratasokin pysyy kohtuullisena.
- Lihakaupat, pullapuodit, kahvilat, optikot ja kampaamot elävöittävät asuinalueita ja tuovat palvelut lähelle, ja asumismukavuus kasvaa. Miksi siis pienet, palvelua tarjoavat liikkeet katoavat Helsingin katukuvasta? Onko kivijalkatilojen kustannusrakenne yrittäjän kannalta mahdoton, kun taloyhtiö odottaa että kivijalkaliike pitää yllä taloyhtiön taloutta ja asiakkaat päivittelevät hintoja, sanoo puolestaan Kanta-Helsingin Yrittäjien puheenjohtaja Taina Schorin-Keltto.
Hyvien yritysideoiden jarruna ovat usein aikaa vievät lupaprosessit. Yrittäjät odottavat kaupungilta tasapuolista kohtelua ja selkeyttä, mitä esimerkiksi kaupunkitilan käyttö maksaa.
toimitus@yrittajat.fi