Huikea kaksoisvoitto tamperelaisille valokuvausyrittäjille.

Tamperelainen valokuvaajayrittäjä Sami Reivinen julistettiin tänään Kuva & kamera -messuilla Pasilan Messukeskuksessa Vuoden Muotokuvaajaksi. Kokonaiskilpailun toisen sijan nappasi niin ikään tamperelainen Peero Lakanen. Miehet ovat yhtiökumppaneita Valokuvaamo KLIK:ssä.

- Nyt on Suomen parhaat Tampereella, iloitsee Reivinen.

Rievisen ja Laakasen luotsaama Valokuvaamo KLIK on kuvannut Tampereella jo seitsemän vuotta. Aiempaa menestystä on tullut esimerkisi kansainvälisestä Loupe Awards kilpailusta.

- Yhteistyöstä on selvää apua, ja se näkyy nyt myös kummankin kuvaajan menestyksessä, myhäilee Lakanen.

Voittajakuvat ovat nähtävissä täällä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Naisyrittäjä on painaa pitkää työviikkoa, mutta kokee työn iloa joka päivä. Naistenpäiväkin menee monelta töissä.

Ilmarisen ja Suomen Yrittäjänaisten naisyrittäjille tekemän kyselytutkimuksen mukaan 83 prosenttia naisyrittäjistä kokee työn iloa päivittäin.

- Kysyttäessä, mitä naisyrittäjät ovat tehneet terveytensä ja jaksamisensa hyväksi, eniten mainintoja saivat myönteinen ajattelu, liikunta sekä ystävien ja läheisten tuki. Useasti mainittiin myös terveellinen ruokavalio ja kunnon uni, selvittää Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Heli Järvinen.

Tutkimuksen mukaan naisyrittäjät ovat uutteria ja tekevät pitkää päivää: keskimäärin he työskentelevät 48 tuntia viikossa. Suomen Yrittäjien Facebook-sivulla moni yrittäjänainen kertookin viettävänsä naistenpäivää töissä.

- Olen töissä, mutta muistan asiakkaita kukkasin ja herkuilla, kauneudenhoitoalan yrittäjä Jaile Sievers kertoo.

Myös lastenvaatekauppias Eveliina Iso-Koivistojuhlii naistenpäivää töissä.

- Ajattelin asiakkaita muistaa jollain pikkuherkulla, hän kumminkin lupaa.

Miesyrittäjätkin ovat aktivoituneet naistenpäivän juhlallisuuksissa.

- Ensin olen naistenpäivänä kampaamossani palvelemassa naisasiakkaitani. Iltapäivällä juonnan kirkkokonsertin, joka on järjestetty nimenomaan naistenpäiväksi. Konsertilla vastustetaan koulukiusaamista näkyvästi. Aamulla henkilökuntani saavat ruusun ja siniristilippu liehuu myös yrityksemme omassa pikku salossa naisten kunniaksi. Naistenpäivä on hieno päivä ja meille miehille loistava tilaisuus huomioida heitä, kertoo Oy Hairdepot Ltd:n toimitusjohtaja Ari Sandberg.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pk-yrittäjä, herää! Luottoriskien tarkastaminen säästää sinulta pitkän pennin.

Kaikki isommat yritykset katsastavat kauppakumppaneittensa luottotiedot säännöllisesti. Pk-yrityksissä systemaattinen tarkistaminen on vielä vähäisempää. Näin ei pitäisi olla, painottaa Suomen Asiakastieto Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Koivula.

- Suomalaiset pk-yritykset käyttävät luottoriskin arviointipalveluita hyvin vaihtelevasti. Kuitenkin kaikki yritykset hyötyisivät aktiivisesta luottoriskiseurannasta. Heikoissa kantimissa olevan yrityksen riski jättää lasku maksamatta on hyvin suuri. Luottotappiot heikentävät kuitenkin aina yrityksen tuloksentekokykyä, Koivula muistuttaa.

Heikki Koivulan mukaan riski luottotappioihin on suurempi mikäli yrityksen asiakkaat koostuvat enimmäkseen hyvin pienistä yrityksistä.

- Keskusliikkeen alihankkijana toimivilla tai suurten tunnettujen yritysten kanssa kauppaa tekevillä riskit eivät ole yhtä isoja. Tällaisessakin tapauksessa seuranta on toki hyödyllistä.

Taloudellisesti vaikeat ajat lisäävät myös luottoriskipalveluiden käyttöä.

- Huonoina aikoina yritykset ovat tarkempia näiden asioiden kanssa, sillä yksikin luottotappio voi viedä ison osan tuloksesta.

Luottoriskin arviointipalvelut ovat tarpeen jopa silloin, kun kauppakumppanit ovat vanhoja tuttuja.

- Jos haluaa hoitaa talousasiansa hyvin, niin kannattaa ottaa jo olemassa olevien kauppakumppaneittensakin osalta käyttöön seurantapalvelu, joka ilmoittaa heti, jos kyseiselle yritykselle tulee taloudellisia ongelmia. Tämä on ihan normaali käytäntö parhaitten toimijoitten kohdalla. Yritys ei saa tietää olevansa seurannassa, Heikki Koivula kertoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kuusamossa suhtautuminen kaivoksiin jakaa yrittäjät kahtia, kertoo Yle. Yrittäjistä 53 prosenttia vastustaa ja 47 prosenttia kannattaa kaivostoimintaa, selviää Kuusamon Yrittäjien tekemästä kyselystä. Kaivosten kannattavat etenkin rakennus- ja koneyrittäjät. Matkailuala vastustaa kaivostoimintaa rajusti.

Kuusamon Yrittäjät tiedusteli jäsenistönsä mielipidettä kaivostoimintaan sähköpostikyselyllä. Alkutalven aikana tehtyyn kyselyyn vastasi reilut 120 yrittäjää, kun kysely lähetettiin 270 yrittäjälle. Kuusamon Yrittäjät teetti kyselyn Juomasuun kultakaivoshankkeesta tekemänsä yritysvaikutusselvityslausunnon tueksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Koko teollisuuden työpäiväkorjattu tuotanto oli tammikuussa 7,5 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 tammikuussa, kertoo Tilastokeskus. Teollisuustuotanto on vähentynyt yhtäjaksoisesti toista vuotta.

Kausitasoitettu tuotanto väheni tammikuussa 3,5 prosenttia joulukuuhun verrattuna. Joulukuussa kausitasoitettu tuotanto oli 0,4 prosenttia pienempi kuin marraskuussa. Marraskuussa tuotanto kasvoi 0,1 prosenttia edelliseen kuukauteen verrattuna.

Teollisuustuotanto väheni tammikuussa lähes kaikilla päätoimialoilla. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa pudotus oli rajuin, peräti 22,8 prosenttia. Kaivostoiminnassa tuotanto oli tammikuussa 11,4 prosenttia pienempi kuin vuoden 2013 tammikuussa. Kemianteollisuuden tuotanto väheni 3,3 prosenttia vuoden takaisesta.

Tammikuussa päätoimialoista kasvua oli vain sähkön tuotannossa, jossa tuotanto kasvoi 1,7 prosenttia.

Myös teollisuuden uudet tilaukset vähenivät tammikuussa. Uusien tilausten arvo oli Tilastokeskuksen mukaan 3,6 prosenttia pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tavaroiden ja palveluiden verkkokauppa kasvoi Suomessa viime vuonna lähes yhdeksän prosenttia, selviää tuoreesta Verkkokauppatilastosta. Kolmessa vuodessa verkkokauppa on kasvanut liki viidenneksen.

TNS Gallupin, Kaupan liiton ja Asiakkuusmarkkinointiliiton Verkkokauppatilaston mukaan suomalaiskuluttajat ostivat vuonna 2013 verkosta tavaroita ja palveluita viime vuonna yhteensä 10,5 miljardilla eurolla. Yli puolet verkkokaupasta on erilaisia palveluja ja noin kolmasosa vähittäiskaupan tuotteita.

Koko verkkokauppapotti kasvoi edellisvuodesta yhdeksän prosenttia. Vähittäiskaupan tuotteiden verkko-ostokset kasvoivat hieman nopeammin, yli 11 prosenttia edellisvuodesta.

Suuria kasvulukuja viime vuonna nähtiin muun muassa alkoholin, lääkkeiden ja maksu-tv-palveluiden verkko-ostoissa, joissa myös tarjonta on kasvanut. Myös tietokone- ja konsolipelien ostokset kasvoivat reippaasti, yli 60 prosenttia, ja elokuvien latauksetkin lähes 40 prosenttia.

- Kansainvälisten mediakonseptien rantautuminen Suomeen on saanut suomalaiset innostumaan on-demand tv-palveluista, Digital-yksikön johtaja Ville Wikström TNS Gallupista kertoo.

Vuodesta 2010 lähtien kerätyn Verkkokauppatilaston mukaan suomalaisten verkkoon kuluttama summa on kolmessa vuodessa kasvanut 18 prosenttia. Vähittäiskaupan verkko-ostokset ovat vuodesta 2010 kasvaneet vielä koko verkkokauppaa nopeammin, 25 prosenttia 3,4 miljardiin euroon.

Remppahommiin ja hauvalle

Joidenkin tuoteryhmien kasvu verkossa on viimeisen kolmen vuoden aikana ollut erityisen nopeaa. Esimerkiksi rautakauppa on kasvanut verkossa 90 prosenttia, mikä johtuu pitkälti siitä, että verkkoon on tullut kotimaista tarjontaa. Elintarvikkeiden kasvuvauhtia taas ovat vauhdittaneet etenkin verkon kautta tehdyt alkoholitilaukset.

Kenkien verkko-ostot ovat lisääntyneet kolmessa vuodessa 60 prosenttia ja lemmikki- ja eläintarvikkeiden 90 prosenttia.

- Maailman johtavia verkkokauppoja yhdistää timantinkova asiakasymmärrys ja asiakaskokemuksen systemaattinen rakentaminen. Ilman niitä mikä tahansa verkkokauppa maasta riippumatta tarpoo jatkuvan uusasiakashinnan huutokilpailussa, jossa kyyti on kylmää, Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko kuvaa verkkokaupan kilpailutilannetta.

Vaikka verkko-ostaminen on meillä viime vuosina yleistynyt vauhdikkaasti, sen osuus koko vähittäiskaupasta on alle 8 prosenttia. Erikois- ja tavaratalokaupasta verkon osuus on kuitenkin suurempi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Ensi viikolla järjestettävässä OMA YRITYS 2014 -tapahtumassa sparrataan ja brändätään yrittäjät kasvuun. Tapahtuma pidetään 18.-19. maaliskuuta Helsingin Wanhassa Satamassa.

Kasvuhakuisille omistajayrittäjille, yrittämisen alkutaipaleella oleville ja yrittäjähenkisille suunnattu OMA YRITYS 2014 tarjoaa asiaa myynnistä, brändäyksestä ja kasvusta. Painopisteenä on tällä kertaa brändäys. Paikalle odotetaan yli 2000 yrittäjää eri puolilta maata.

- Yrittäjille brändääminen ei ole itsestään selvä asia. Usein luullaan että se tapahtuu itsestään. Tähän asiaan paneudutaan muun muassa Yritys Suomen omassa seminaarissa Matkalla brändin ytimeen, jossa tunnetut suomalaiset brändit kertovat omia kokemuksia, tapahtuman tuottaja Irina Liimatainen kertoo.

- Haluamme puheenvuorojen avulla ravistella yrittäjiä brändäyksen tärkeydestä.

Lisäksi brändäystä käsitellään useissa eri puheenvuoroissa tapahtuman Tehoa myyntiin ja markkinointiin -seminaarissa sekä Kasvun sokeat alueet -seminaarissa.

OMA YRITYS järjestetään jo 19. kerran Helsingin Wanhassa Satamassa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Northern Antibiotics on mukana kahdeksan yhtiön konsortiossa, joka kehittää uudenlaisia lääkkeitä antibiooteille erittäin vastustuskykyisiä bakteereja vastaan. Yrityksessä on vain kaksi työntekijää. Kauppalehden haastattelema toimitusjohtaja Martti Vaara kertoo, että yritys hankkii tutkimustietoa ja laboratoriopalveluita ympäri maailmaa. Vaara toimii myös HUS:n mikrobiologian laitoksen johtajana.

- Lääketutkimus on muuttunut rajusti viime vuosina. Isotkin yhtiöt ovat ulkoistaneet tutkimustyötä ja ulkoistetut työntekijät ovat perustaneet omia yhtiöitään. Puhutaan niin sanotuista rahtiyrityksistä (Contract Research Organisation), jotka tekevät esikliinisiä ja kliinisiä tutkimuksia varsinaisia lääkkeitä kehittäville yhtiöille.

EU on myöntänyt kuusivuotiselle antibioottihankkeelle 85 miljoonan euron rahoituksen. Ensimmäisen uudenlaisen antibiootin pitäisi olla valmis vuonna 2019.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Maanantaina julkaistu Verkkokauppatilasto 2013 kertoo lemmikki- ja eläintarvikkeiden verkkokaupan kasvaneen kolmen viime vuoden aikana 90 prosenttia. Taustalla on eläinten ruokien ja esimerkiksi kissanhiekan kaupan vauhdittuminen netissä.

-Nämä "maitotuotteet" ovat kasvussa auttava asia. Kun ihminen tilaa ruuat, käsiin tarttuu paljon muutakin tavaraa. Perinteisesti ne on käyty hakemassa lemmikkieläinliikkeestä, toteaa alalla maahantuojana toimivan Prima Pet Premiumin toimitusjohtaja Petri Tiitola.

Muutos on huomattava, Tiitola kertoo. Vielä muutama vuosi sitten verkosta ostettiin etupäässä tarvikkeita, joita kivijalkamyymälöistä ei hyllystä suoraan löytynyt, kuten esimerkiksi petejä ja häkkejä eläimille.

Lemmikki- ja eläintarvikkeista myydään verkossa tällä hetkellä noin 6-7 prosenttia, Tiitola arvioi.

- Viisi vuotta sitten verkkokaupan osuus oli vasta pari pinnaa, mutta vuosikymmenen lopussa se voi olla 20-25 prosenttia. Tässä on kivijalkakaupoille kova haaste.

Lemmikkieläinkauppiaat näyttävät heränneen murrokseen, Tiitola sanoo.

- Ja jos sinulla on useampia liikkeitä, verkkokauppa on melkein pakollinen tuote. Asiakkaan pitää pystyä noutamaan tilaus jostakin ketjun toimipisteestä.

Tiitola nostaa esimerkiksi Mustin ja Mirrin.

- Asiakkaan arkea helpottaa, kun tavaraa voi tilata kauppaan noudettavaksi. Samalla valikoima voi olla laajempi kuin kivijalkakaupassa tavallisesti tarjolla oleva.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kaikki isommat yritykset katsastavat kauppakumppaneittensa luottotiedot säännöllisesti. Pk-yrityksissä systemaattinen tarkistaminen on vielä vähäisempää. Näin ei pitäisi olla, painottaa Suomen Asiakastieto Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Koivula.

- Suomalaiset pk-yritykset käyttävät luottoriskin arviointipalveluita hyvin vaihtelevasti. Kuitenkin kaikki yritykset hyötyisivät aktiivisesta luottoriskiseurannasta. Heikoissa kantimissa olevan yrityksen riski jättää lasku maksamatta on hyvin suuri. Luottotappiot heikentävät kuitenkin aina yrityksen tuloksentekokykyä, Koivula muistuttaa.

Heikki Koivulan mukaan riski luottotappioihin on suurempi mikäli yrityksen asiakkaat koostuvat enimmäkseen hyvin pienistä yrityksistä.

- Keskusliikkeen alihankkijana toimivilla tai suurten tunnettujen yritysten kanssa kauppaa tekevillä riskit eivät ole yhtä isoja. Tällaisessakin tapauksessa seuranta on toki hyödyllistä.

Taloudellisesti vaikeat ajat lisäävät myös luottoriskipalveluiden käyttöä.

- Huonoina aikoina yritykset ovat tarkempia näiden asioiden kanssa, sillä yksikin luottotappio voi viedä ison osan tuloksesta.

Luottoriskin arviointipalvelut ovat tarpeen jopa silloin, kun kauppakumppanit ovat vanhoja tuttuja.

- Jos haluaa hoitaa talousasiansa hyvin, niin kannattaa ottaa jo olemassa olevien kauppakumppaneittensakin osalta käyttöön seurantapalvelu, joka ilmoittaa heti, jos kyseiselle yritykselle tulee taloudellisia ongelmia. Tämä on ihan normaali käytäntö parhaitten toimijoitten kohdalla. Yritys ei saa tietää olevansa seurannassa, Heikki Koivula kertoo.

Yrittäjäsanomattoimitus@yrittajat.fi

Leudon talven takia lumenpudotustyöt jäivät etelässä vähiin. Kattohuoltoja ja -remontteja tekeville yrityksille vähälumisuus oli ikävä yllätys. Talvella ei juuri tehdä rakennus -tai korjaustöitä katoilla, ja lumenpudotusvalmiuden ylläpito maksaa.

- Valmistautumiskuluja oli, sillä Resurssit pidettiin yllä eikä laitettu kioskia kiinni talveksi, kertoo helsinkiläisen Solvikin rKattohuolto Oy:n toimitusjohtaja Erik Ettala.

Ettalan mukaan yrityksen tekemien lumenpudotustöiden määrä jäi vähäiseksi. Kotkalaisen, myös pääkaupunkiseudulla toimivan Etelä-Suomen Suojakatteen osalta lumenlapioinnissa pidettiin välitalvi.

- Laivoja sulatimme höyryttämällä ja rakennuksilla oltiin höyryttämässä, kertoo toimitusjohtaja Martti Hänninen.

Hänninen näkee kattojen lumettomuudessa myönteisenkin puolen. Alalla talvella pidettäviä pitkiä vuosilomia ei ole tarvinnut tällä kertaa katkaista.

- Ensimmäinen kattourakka alkoi juuri, ja miehet ovat nyt hyvissä voimissa, Hänninen toteaa.

Molempien yritysten mukaan kattotöille näyttää olevan kysyntää vähemmän kuin viime keväänä.

- Talouden tilanne heijastuu tähänkin. Nyt ollaan varovaisia, Hänninen kertoo asiakkaista.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pohjanmaalainen perheleipomo Oy E. Boström Ab kaksinkertaistaa tuotantokapasiteettinsa rakentamalla uuden tuotantolinjan. Kasvaviin jäljitettävyys- ja tehokkuusvaatimuksiin yritys valmistautui uudella tuotannonohjausjärjestelmällä. Investointien kustannus on neljä miljoonaa euroa.

Yritys rakennuttaa nykyisen tuotantolaitoksen rinnalle toisen 2 000 neliömetrin hallin, johon pystytetään uusi tuotantolinja kakkupohjille, muffinsseille ja suolaisille tuotteille. Tuotantolinja valmistuu maaliskuussa 2014.

- Suomalaiset leipomot taistelevat paljon kannattavuuden kanssa, koska tuonti ulkomailta Suomeen kasvaa. Meillä vienti vetää hyvin ja investointien tekeminen on mahdollista, E. Boströmin toimitusjohtaja Annika Boström sanoo.

Leipomon liikevaihto on hieman yli viisi miljoonaa euroa, joten neljän miljoonan euron investointi on merkittävä. Yritys arvioi, että laajennuksen myötä sillä on mahdollisuus kaksinkertaistaa liikevaihtonsa seuraavien vuosien aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Salossa hammaslääkärikeskus Hammas-Syke on siirtynyt osaksi Med Groupia. Hammaslääkärit, hammashoitajat ja suuhygienistit jatkavat ammatinharjoittajina ja työntekijöinä Hammas-Sykkeessä.

- Med Group erottautui muista alan toimijoista siten, että he tuntevat alueen terveydenhuollon tarpeet ja meillä työssä olevia alan ammattilaisia jo entuudestaan. Paikallinen toimintatapa yhdistettynä isomman yrityksen tuomiin etuihin, ammattimaisuuteen hallinnossa ja johtamisessa muodostaa toimivan kokonaisuuden, sanoo hammaslääkäri Aija Karikoski.

Toiminta Hammas-Sykkeessa jatkuu entiseen tapaan, kertoo hammaslääkäri Hanna-Maija Saarimaa.

- Haluamme palvella potilaitamme parhaalla mahdollisella tavalla. Yritysjärjestely Med Groupin kanssa mahdollistaa myös tulevaisuudessa sen, että voimme pitää palvelutasomme korkeana ja palvelutarjontamme kattavana. Lisäksi hammaslääkärien rekrytointi on jatkossa helpompaa.

Yrityskaupan jälkeen Med Groupilla on kahdeksan yksityistä hammaslääkärikeskusta Helsingissä, Vantaalla, Kotkassa, Kouvolassa, Turussa ja Salossa.

- Kyseessä on toinen yrityskauppamme Varsinais-Suomessa lyhyen ajan sisällä. Tarkoituksenamme on rakentaa Varsinais-Suomesta vahva tukijalka suun terveydenhuollon toimialallemme. Lähellä olevat hammaslääkärikeskukset tukevat toisiaan useilla eri tavoilla aina erikoishammaslääkäripalveluiden tarjoamisesta sijaisjärjestelyihin, kertoo Med Groupin toimitusjohtaja Kustaa Piha.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Positiivisimmat työllistämisnäkymät löytyvät Pohjois-Suomesta, kertoo ManpowerGroupin globaali työmarkkinabarometri. Manpower Employment Outlook Surveyn mukaan työnantajat eri puolilla Suomea aikovat palkata uusia työntekijöitä huhti-kesäkuun 2014 aikana.

Positiivisimmat työllistämisnäkymät raportoidaan Pohjois-Suomessa, kun taas maltillisimpia henkilöstön palkkaamisen suhteen ovat työnantajat Etelä-Suomessa. Rakennussektorin työnantajat raportoivat rohkeimpia työllistämisaikeita, kun taas julkishallinnon, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla ennakoidaan henkilöstövähennyksiä.

ManpowerGroupin tiistaina julkistaman työmarkkinabarometrin mukaan 16 prosenttia suomalaisista työnantajista arvioi henkilöstötarpeensa kasvavan vuoden toisen neljänneksen aikana. Seitsemän prosenttia haastatelluista työnantajista puolestaan arvioi henkilöstömääränsä laskevan, ja 72 prosenttia uskoo henkilöstömääränsä pysyvän ennallaan. Suomen työmarkkinoita kuvaava työllistämisaikeiden indikaattori on huhtikuun ja kesäkuun välisellä ajanjaksolla +9 %. Tutkimuksessa haastateltiin 621:tä työnantajaa eri puolilla Suomea. Indikaattori on tähän mennessä vahvin sen jälkeen, kun Suomen ensimmäinen barometritulos julkistettiin syyskuussa 2012.

Työllistämisaikeet parantuivat 15 prosenttiyksikköä edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ja seitsemän prosenttiyksikköä edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

- Viime aikojen varovaisen optimistiset signaalit globaaleilta markkinoilta näyttävät vaikuttavan myös suomalaisten työnantajien odotuksiin, pohtii Iikka Lindroos, ManpowerGroupin toimitusjohtaja Suomessa.

- Viime kvartaalin melko pessimistinen ilmapiiri on muuttunut positiivisempaan suuntaan, ainakin lähitulevaisuuden osalta. Pidämme erityisen suotuisana, että työnantajat kaikkialla Suomessa ja seitsemällä kymmenestä toimialasta arvioivat lisäävänsä työvoimaa jossain määrin ensi neljänneksellä.

Työnantajat Pohjois-Suomessa raportoivat myönteisimmät työllistämisaikeet +19 prosentin indikaattorilla. Optimistisia työvoiman lisäämisen suhteen olivat myös työnantajat Itä-Suomessa (+11 prosentin indikaattori) ja Länsi-Suomessa, jossa indikaattori oli +9 prosenttia. Maltillisimmat rekrytointiaikeet raportoitiin Etelä-Suomessa (+1 prosenttia).

- Henkilöstön määrää on useimmissa organisaatioissa vähennetty niin paljon, että markkinoiden piristymiseen on varauduttava lisäämällä resursseja, Lindroos toteaa.

Tutkituista kymmenestä toimialasta suurin lisätyövoiman tarve raportoitiin rakennussektorilla, jossa työllistämisaikeiden indikaattori oli +34 prosenttia. Maa-, metsä- ja kalataloudessa sekä kaivos- ja louhinta-aloilla indikaattori oli +16 prosenttia, hotelli- ja ravintola-alalla +11 prosenttia ja +5 prosenttia tukku- ja vähittäiskaupan alalla. Synkimmät työllistämisnäkymät raportoitiin julkishallinnon, koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen aloilla, joissa indikaattori oli -5 prosenttia.

- Kaivosteollisuudessa vallinnut kriittinen tilanne on ainakin toistaiseksi rauhoittunut. Alalla aletaan taas uskoa henkilöstötarpeen lisääntymiseen, Lindroos sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yritysrekisteri.comin omistavan Suomen Rekisteripalvelu Oy:n huijauspuhelinpalvelu taas toiminnassa.

Suomen Rekisteripalvelu Oy on lähettänyt yrityksille aiheettomia laskuja ja siten houkutellut yrittäjät soittamaan 25 euroa minuutilta maksavaan palvelunumeroon.

Välillä yrityksen puhelinnumero 0600-94449 oli suljettuna, mutta nyt yhtiö on avannut uuden huijausnumeron.

- Yritys on nyt vaihtanut puhelinnumeroaan, koska aikaisempi suljettiin operaattorin toimesta. Uudenkin puhelinnumeron 0600-95559 minuuttihinta on 25 euroa minuutilta, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula kertoo.

Eräs Suomen Yrittäjiin yhteydessä ollut yrittäjä kertoi saaneensa yli 600 euron laskun puheluista Yritysrekisteri.comiin. Yhteydenottoja yhtiön toiminnasta on tullut Suomen Yrittäjien lakineuvontaan satoja.

- Ohjeistamme yrittäjiä tekemään asiasta tutkintapyynnön poliisille.

Suomen Yrittäjät on informoinut asiasta huijausten vastaista verkostoa, jossa on mukana poliisi ja muita viranomaisia sekä elinkeinoelämän toimijoita. Perusteettomista laskuista kannattaa reklamoida Suomen Rekisteripalveluille sähköpostitse.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Seikkailuhuvipuistoyritys Flowpark avaa puistot Vierumäelle ja Ähtäriin. Nyt yrityksellä on puistot Turussa ja Lappeenrannassa.

Yrityksen tavoitteena on alusta asti ollut laajentua valtakunnalliseksi ketjuksi. Uudet puistot toimivat franchising-mallilla. Turun puisto säilyy suurimpana.

- Turussa on Flowparkin koti. Kehitämme konseptia edelleen omien puistojen kokemuksella. Uusien puistoyrittäjien paikallistuntemuksen avulla Flowpark voi kasvaa vauhdilla joka puolella Suomea, kertoo Flowparkin "King of Monkeys" Janne Kalhama.

Flowparkit suunnitellaan niin, että ne ovat helposti saavutettavissa valmiin infrastruktuurin lähellä.

- Flowpark on seikkailupuistojen uranuurtaja Suomessa. Sen etuja ovat toimiva konsepti, kotimaisuus, vastuullisuus ja ekologisuus. Flowpark lisää Ähtärin vetovoimaa matkailukohteena, Ähtärin puiston toimitusjohtaja Juho Ylitalo kertoo.

Ähtärin Flowparkiin odotetaan ensimmäisenä kautena 5 000 ja seuraavaa kautena 8 000 kävijää. Puistoon tulee kuuden radan kokonaisuus ja kaksi erillistä pitkää liukua. Jokaisen puiston suunnittelussa huomioidaan ympäristön ominaispiirteet. Ähtärin puisto rakennetaan aivan eläinpuiston viereen mäenharjalle, josta aukeaa maisema järvelle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Uudessakaupungissa viime syksynsä toimintansa aloittanut Finnprotein Oy kärsii laittomien lakkojen kierteessä.Kauppalehti kertoo, että soijaproteiinitehtaan työntekijät ovat lyhyen ajan sisällä jo kolmatta kertaa laittomassa lakossa. Tuorein oleva lakko alkoi maanantaina ja sen on ilmoitettu päättyvän perjantaina.

Käytännössä lakot ovat jo keskeyttäneet tehtaan tuotannon kahdelta viikolta. Työnantajan mukaan lakko on laiton. Elintarviketeollisuusliitto on jättänyt lakoista kanteet työtuomioistuimeen.

Työntekijät vaativat 30 prosentin palkankorotusta ansioihinsa, vaikka yrityksen johdon mukaan nykyinen työntekijöille maksettava palkka noudattaa työehtosopimusta ja jopa ylittää sen.

- Tämä on hämmästyttävä vaatimus, jota on vaikea ymmärtää, sanoo Finnproteinin toimitusjohtaja Esa Mäki.

Yritys työllistää hänen mukaansa yhteensä 70 henkilöä, joista lakossa on 35 tuotannon ja prosessipuolen työntekijää. Mäen mukaan lakkoilu haittaa tehtaan toimintaa huomattavasti.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Alkuvuoden kauhu-uutiset venäläisturistien määrästä ja ostoksista voivat saada jatkoa, sillä Krimin kriisi ei ainakaan paranna Venäjän taloustilannetta. Alkuvuonna venäläisturistien rajanylitysten määrä laski yhdeksän prosenttia, tax free -kauppa tammi-helmikuussa 28 prosenttia ja invoice-kauppa neljä prosenttia.

- Olemme ensimmäistä kertaa tilanteessa, jossa kaikki matkailun indikaattorit kääntyivät laskuun, kertoo kansainvälisen liiketoiminnan professori Juha Väätänen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Aiemmin venäläisturismissa on koettu vain kasvuvauhdin hidastumisia. Nyt vaikuttaa siltä, että itäturismin kymmenen vuotta jatkunut rivakan kasvun kausi on päättynyt.

Väätäsen mukaan on lisäksi merkkejä siitä, että turistijoukon harvenemisen lisäksi käsillä on myös toinen ongelma.

- Venäläisten keskiostokset ovat kääntyneet laskuun.

Venäläiset tekevät vuodessa noin 24 miljoonaa matkaa, joista 3,6 miljoonaa kohdistuu Suomeen. Rahaa itäturistit jättävät noin 1,2 miljardia euroa. Jos Venäjän talouskasvu pysyy vaatimattomana ja palkkojen kasvu hitaana sekä rupla entisestään heikkenee, merkinnee tämä venäläisten ulkomaanmatkailuinnon ja -kyvyn vähenemistä. Venäjän talouskasvun ennustetaan tänä vuonna jäävän jopa alle prosenttiin.

Kurjistuva taloustilanne voi kuitenkin myös auttaa Suomea, sillä lähialuematkailun osuus yleensä kasvaa rahan ollessa tiukassa.

- Kun venäläisiä matkailijoita haastatellaan, suurin etumme on läheisyys. Kysyntä ei jousta niin paljoa kuin kaukomatkoissa, Väätänen arvioi.

Ehkä tärkein piristysruiske olisi kuitenkin viisumivapaus.

- Se on tällä hetkellä pöydällä, Väänänen viittaa Krimin tilanteeseen.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat kysyi legendaarisen avokadopastan keksijöiden menestyksen salaisuutta.

1. Hanna ja Alexander Gullichsen, kirjanne Safkaa - maanantaista sunnuntaihin on helmikuun myydyin tietokirja. Myös aiempi julkaisunne Safkaa - Parempaa arkiruokaa on kolmanneksi myydyin. Urheilutermein, miltä nyt tuntuu?

Tuntuu siltä, että tavoitteita on jälleen saavutettu, kirja on löytänyt paikkansa kotikeittiöistä ja olemme siitä kovin iloisia! Tiesimme kirjan olevan yhtä hyödyllinen kuin edeltäjänsä.

2. Miten kirjat on otettu vastaan?

Positiivista palautetta on tullut vähintään yhtä paljon kuin esikoisesta. Kotikokit kiittelevät helppoutta ja ruokien onnistumisprosenttia, joka tuntuu olevan ei vähempää kuin sata.

3. Avokadopastanne on maankuulu, onko uudessa kirjassa sen suosiolle potentiaalista haastajaa?

Sen päättävät kuluttajat, itse sitä ei voi arvioida. Karitsalootaa tehdään paljon, Instagramissa voi seurata hästägillä #safkaa2 kokkailuja, kyllä siellä muutama ohje tuntuu jälleen nousevat ylitse muiden. Käykää tsekkaamassa!

4. Tv-sarjanne Meidän safkaa pyörii nyt myös Avalla. Lisäävätkö kirjat ja tv-ohjelma kävijöiden määrää myös ravintoloissanne Maxillissa ja Raflassa?

Hyvä sutina paikoissa on, vaikea arvioida josko osa asiakkaista on tullut tutustumaan tv-sarjan myötä.

5. Kirja-, media- ja ravintolabisnes on teillä jo vahvasti hallussa, mitä seuraavaksi?

Se jää nähtäväksi, unelmia on paljon - katsotaan minkä kimppuun hyökkäämme seuraavaksi. Safkaa ja vinkkua -viiniopas on työn alla, teemme sen yhdessä Arto "Viinipiru" Koskelon kanssa. Opuksessa on kaikille Safkaa-kirjojen ruoille viinisuositukset kansankielellä, uskomme siitä tulevan tarpeellinen kamu kaikille viininystäville!

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Venäjä näyttää lipsahtaneen useaksi vuodeksi hitaan tai jopa erittäin hitaan kasvun uralle, arvioi Lappeenrannan teknillisen yliopiston senior advisor Tuomo Summanen. Tälle vuodelle ennustetaan jopa alle prosentin talouskasvua, eikä paluuta nopeaan kasvuun ole näkyvissä.

- Jotta päästäisiin edes kahden prosentin kasvuun, tarvitaan valtion investointeja ja valtionyhtiöiden investointeja tai sitten julkisen kulutuksen lisäämistä, Summanen sanoo.

Venäjän hallitus on kuitenkin haluton ottamaan velkaa, vaikka maa on eurooppalaisella mittapuulla velaton. Valtion velka on vain kymmenen prosenttia bruttokansantuotteesta.

Syynä kasvun taittumiseen on investointien laiminlyönti, sillä kuluttajien ja julkisen sektorin kysynnän luoman kasvun tie on nyt käyty loppuun.

- Pääomakanta, joka Neuvostoliitolta perittiin, oli samalla tasolla kuin vuonna 1975. Se on kulunut, sijaitsee väärissä paikoissa ja on tarkoitettu tuottamaan vääriä tavaroita. Kymmenen vuotta on tiedetty, että Venäjän pitää siirtyä investointien vetämään kasvuun. Kulutuksen vetämä kasvu on hiipunut ja investointien vetämää kasvua ei ole syntynyt, toteaa Lappeenrannan teknillisen yliopiston professor of practice Pekka Sutela.

- Kun tässä tulee pysyvämpiä vahinkoja Venäjän ja muun maailman välille, ei voida kuvitella kovin helposti paluuta viime vuosikymmenen tilanteeseen jossa viidesosa investoinneista Venäjällä oli ulkomaisia suoria investointeja ja käyttörahaa oli Venäjälle saatavissa negatiivisella reaalisella hinnalla rajattomia määriä.

It-töitä tarjolla?

Hitaasti kasvavalta Venäjältä lähtee maailmalla todennäköisesti aiempaa vähemmän turisteja, joita kiusaa ruplan heikkeneminenkin. Samasta syystä maan tuonti luultavasti pienenee vuonna 2014. Suuresta maasta löytyy kuitenkin yrittäjälle tilaisuuksia, Tuomo Summanen kertoo. Esimerkiksi Venäjän verkkokauppa kasvaa noin 30 prosentin vuosivauhtia. Kaupan volyymi on noin 15 miljardia dollaria ja kasvunvaraa löytyy.

- Se on kasvamassa yhdeksi suurista eurooppalaisista verkkokauppamarkkinoista. Mielenkiintoista on se, että ala ei ole monopolisoitunut, vaan fragmentoitunut.

30 suurimman venäläisen verkkokauppayhtiön markkinaosuus on 44 prosenttia, ja suurimpien yritysten liikevaihto on noin puoli miljardia euroa.

- Entry tällaiselle markkinalle ei ole mahdoton taloudellisena sijoituksena, kun muistetaan, mitä hypermarketin rakentaminen maksaa. Venäjällä se on vielä Suomea kalliimpaa, sanoo Summanen.

Summasen mukaan Venäjällä on kysyntää myös esimerkiksi informaatioteknologiapalveluille, joiden kasvu on viime vuosina ollut kymmenen prosentin luokkaa.

- Suurissa valtionyhtiössä on isoja it-osastoja, jotka tekevät asioita talon sisällä. Nyt keskustellaan niiden ulkoistamisesta ja kilpailuttamisista, joka loisi ekosysteemejä palveluntarjoajille. Kun kasvu on hidasta ja raha tiukassa, yritykset joutuvat hakemaan Venäjällä tehokkuutta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi