CEE-innovaatiokeskus aktivoi Oulun alueen pk-yritysten yhteyksiä suurteollisuuteen.

CEE (Centre for Environment and Energy), tukee Oulun alueen ympäristö- ja energia-alan pk-yrityksiä tuotekehityksessä ja suurteollisuutta palvelevan uuden liiketoimintapotentiaalin löytämisessä. 

CEE voi auttaa hankkeissa, joissa tähdätään suoraan kansainvälisille markkinoille. Keskus myös etsii rahoituksen hyville ideoille.
- Uutta liiketoimintaa uskomme jatkossa syntyvän etenkin viidellä osa-alueella, joita ovat biotalous, vesihuolto, energiatehokkuus, vähähiilisyys sekä sivutuotteiden ja jätteiden hyötykäyttö. Näitä kaikkia yhdistää mittaustekniikan vahva osaaminen Oulun seudulla ja resurssitehokkuuden lisääminen mm. automaatiolla, CEE:n johtaja Pekka Tervonen sanoo.

Uusia menestystarinoita

CEE:n toimintaan perustuen Oulun yliopistossa on syntynyt runsaan vuoden aikana useita uusia spin-off-yrityksiä, ja niiden kaikkien tavoitteena on saavuttaa merkittävää kansainvälistä liiketoimintaa. 
- Yrityksemme on syntynyt Oulun yliopiston prosessimetallurgian tutkimuksen ja CEE:n aktiivisen toiminnan tuloksena, kertoo Mikko Jokinen, vastaperustetun Luxmet Oy:n toimitusjohtaja. 

- Tarjoamme asiakkaillemme kokonaan uusia ratkaisuja tai vaihtoehtoisesti uuden työkalun, jolla tehostaa teollisuudessa perinteisesti käytettyjä menetelmiä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Kolmasosa kunnista ei ole päättänyt, mitä palveluita se tuottaa itse ja mitä ostaa. 

Tieto selviää Suomen Yrittäjien tekemästä kyselystä. Kunnat ovat perinteisesti järjestäneet ja tuottaneet julkiset palvelunsa pääosin itse tai yhdessä naapurikuntien kanssa. 

Suomessa vanhusväestön määrän kasvu ja samalla työikäisten väheneminen edellyttävät palvelutuotannon uudistamista, jotta palveluita riittää kaikille ja kaikkialla Suomessa. 

SY:n kysely paljasti, että uudistus tökkii: yrittäjäjärjestö kysyi kaupungin- ja kunnanjohtajilta, onko kunnassa päätetty, mitä palveluita kunta tuottaa itse ja mitä se ostaa. 67 prosenttia kunnan- ja kaupunginjohtajista ovat päättäneet palveluiden tuottamisesta ja ostamisesta. Kolmasosa vastaajista myönsi, että palveluiden tuottamis- ja ostolinjauksia ei ole tehty. 

Suomen Yrittäjien varatoimitusjohtaja Anssi Kujalan mielestä suunta on kuitenkin hyvä. 
- Useat kunnat ovat jo pohtineet palveluiden järjestämistä ja haluavat mukaan myös yritysten ja järjestöjen tarjoamat palvelut. Nyt viimeistään sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa jokaisen kunnan pitää päättää, millaisia ja kenen tuottamia palveluita se tarjoaa asukkailleen. 

Kujala muistuttaa, että yritysten pitää tietää kunnan aikeet, jotta ne voivat suunnitella omaa toimintaansa. 

Yrittäjät jakaisivat palvelutuotannon puoliksi 

Kunnanjohtajista peräti 78 prosenttia halusi, että kunta tuottaa itse valtaosan palveluista. Vain vajaa viidennes olisi valmis siihen, että noin puolet julkisista palvelusta olisi kunnan omaa tuotantoa ja toinen puoli ulkoistettua palvelutuotantoa. 

Yrittäjät suhtautuvat ulkoistettuun palvelutuotantoon selvästi myönteisemmin kuin kunnanjohtajat: 38 prosenttia yrittäjävastaajista olisi valmis kunnan oman tuotannon ja ostopalveluiden tasajakoon. 
- Sote-menot ovat jo nyt 52 % kuntien kaikista käyttömenoista. Kunnissa pitää parantaa palveluiden tuottavuutta ja siksi etsiä uusia palvelutapoja ja kumppaneita palvelutuotantoon. 

Suomen Yrittäjät toteutti keväällä 2014 Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyn, johon vastasi 4356 yrittäjää eri puolilta Suomea. Kyselyn raportti julkaistiin 24.4.2014. Osana Elinkeinopoliittinen mittaristo -kyselyä yrittäjiltä kysyttiin näkemyksiä kuntien palvelutuotannosta. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Iron Sky -elokuvan tekijöiden osakeanti ylittyi kolminkertaisesti jo ensimmäisen vuorokauden aikana.

Iron Sky -elokuvien tekijät hakevat yhtiölleen osakepohjaista joukkorahoitusta Invesdor-palvelun kautta. Yhtiön tavoitteena on laajentaa Iron Sky -brändiä yhteistyössä yleisönsä kanssa.

Kauppalehden mukaan yrityksen osakkeista maksettiin yli 150 000 euroa ensimmäisen vuorokauden aikana.
Sijoittajista tulee Iron Sky Universe Oy:n täysivaltaisia osakkeenomistajia. Yhtiön tavoite on kehittää Iron Sky -franchisesta yleisön kanssa yhteistyössä tuotettu, monikanavallinen tieteissaaga. Yritys jatkaa osakeantia ensi tiistain puoleenyöhön saakka. 

Iron Sky Universen ydintiimiin kuuluvat Iron Sky -elokuvien tuottaja Tero Kaukomaa, ohjaaja Timo Vuorensola ja yhteisöpäällikkö Jarmo Puskala.

Ensimmäisestä Iron Sky -elokuvasta noin kymmenys rahoitettiin joukkorahoituksella, kun taas tekeillä oleva jatko-osa on tähän mennessä kerännyt joukoilta yli 180 000 dollaria käsikirjoituksen valmistamiseen ja promovideon tuottamiseen. 
Nyt avatulla osakepohjaisella joukkorahoituskierroksella haetaan pääomaa joukkoistamistyökalujen tekniseen toteutukseen. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen Yrittäjienkin esittämä niin sanottu nuorten koulutussopimusmalli sai yksimielisen tuen EU-vaaliehdokkailta Seinäjoella keskiviikkona.

Kunnallisjohdon seminaarin yhteydessä pidetty EU-paneeli keräsi paikalle suurten puolueiden kärkiehdokkaat.

- Sanon kyllä mestari-kisälli-mallille. Se on jatkojalostusta oppisopimukselle, sanoi Sdp:n Miapetra Kumpula-Natri.

Kumpula-Natri on kansanedustaja ja suuren valiokunnan puheenjohtaja.

Myös EU-komissaarina toiminut keskustan Olli Rehn, perussuomalainen europarlamentaarikko Sampo Terho ja kokoomusministeri Henna Virkkunen liputtivat kouluttussopimuksen puolesta.

- Keski-Euroopasta on otettava oppia. Siellä nuoret on saatu töihin, Rehn kommentoi.

Terhon mukaan työssäoppiminen on todella arvokasta, sillä se antaa hyvät valmiudet työelämään.

Virkkunen arvioi, että työelämän pelisääntöjen pitää olla mahdollisimman joustavat.

- Se koskee rekrytointia, irtisanomisia ja työaikapankkia, Virkkunen luetteli.

Koulutussopimuksen positiivisista vaikutuksista kertoi alun perin Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna jo kolme vuotta sitten.

Koulutussopimuksessa nuori olisi ammatillisen oppilaitoksen kirjoilla, mutta opiskelisi pääasiassa työpaikalla. Yrityksen ja opiskelijan välille ei syntyisi työsuhdetta. Nuori saisi opintotukea, ja yrittäjä maksaisi opiskelijalle kannusterahaa opintojen etenemisestä.

Koulutussopimuksen etu oppisopimukseen verrattuna on siinä, että yrittäjät kokevat nykyisen oppisopimuskoulutuksen useimmissa tapauksissa taloudellisesti mahdottomaksi ja liian byrokraattiseksi. Siksi se on jäänyt hyvin pieneen osaan nuorten koulutuksessa.

Koulutussopimus on yrittäjälle riskittömämpi vaihtoehto.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tänään torstaina 15.5. iltapäivällä jysähtää Ylen Isolla Pajalla. Avoin joukkorahoitustapahtuma lupaa viedä kivikaudesta eteenpäin.

Crwd-puisto kerää yhteen joukkorahoituksesta kiinnostuneet henkilöt, yritykset ja
yhteisöt. Paikalla on asiantuntijoita, jotka keskustelevat alan nykyhetkestä ja tulevaisuudesta ja jakavat kokemuksia rahoituskampanjoista sekä joukkovoiman hyödyntämisestä
sisällöntuotannossa ja liiketoiminnassa.

Kansainvälinen asiantuntija Oliver Gajda European Crowdfunding Network (ECN) -
organisaatiosta on paikalla kertomassa alan globaalikehityksestä.

Startup-yrittäjät pitävät pitchauspuheita omasta liikeideastaan. Tuomaristo on luvannut hiillostaa pitchaajien hissipuheita armottomasti.

FundedByMe pitää kampanjaklinikkaa, josta saa tietoa joukkorahoituksen soveltuvuudesta oman idean toteutukselle. Tapahtumatilassa on myös esillä Helsingin kaupungin Kokeilupiste, jossa on mahdollista testata erilaisia keksintöjä ja äänestää omasta mielestään parasta innovaatiota.

Pääyhteistyökumppaneina joukkorahoitustapahtumassa ovat Helsingin kaupungin elinkeino-osasto ja Yleisradio yhteishankkeensa LoftHelsingin kautta. Lisäksi mukana ovat Castrén & Snellman, Dingle, Fixura, FundedByMe, Holvi, Invesdor, Lexia, Luz Creative Collective, PocketVenture, PuskaPromotion ja Suomen Asiakastieto.
Julkisista toimijoista mukana myös Sitra, Tekes, Valtiovarainministeriö, eri puolueiden kansanedustajia sekä elinkeinopolitiikan toimijoita. Onnistuneita joukkorahoituskampanjoita edustavat mukana tapahtumassa esimerkiksi Iron Sky ja Beibamboo,

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lama ei lopeta kaupan alan kesätöitä. Tulevana kesänä  ainakin 20 000 nuorta hankkii tienestejä ja työelämän kokemusta kaupan ala kesäduuneissa.

Kaupan ala on nuorten suurin työllistäjä. Pelkästään kesätöitä ala tarjoaa tänäkin vuonna noin  20 000 nuorelle. Näin tapahtuu, vaikka taloustilanne on heikompi kuin viime vuonna.
Ei siis ole ihme, että Kaupan Liitosta toivotaan valtionhallinnon pitävän mielessä ihmisten ostovoiman säilyttämisen tärkeys. Talouspolitiikalla ei saisi leikata ostovoimaa tai muuten nostaa työllistämisen kustannuksia.

Tarjoamalla työtä kauppa antaa nuorille ensimmäisen kokemuksen työelämästä ja on mukana tukemassa nuorten kiinnittymistä yhteiskuntaan ja ehkäisemässä syrjäytymistä.
Kesätyöntekijöiden lisäksi kauppa työllistää ympärivuotisesti nuoria kaikista toimialoista eniten. Noin viidennes alle 25-vuotiaista työssäkäyvistä nuorista työskentelee kaupan alalla. Kaikkiaan ala työllistää noin 300 000 henkilöä, mikä tekee siitä elinkeinoelämän suurimman työllistäjän.

- Kaupan ala uskoo, että päättäjät ymmärtävät kaupan ja palveluiden merkityksen nuorten työllistämisessä ja pitävät huolta siitä, että alan toimintaedellytyksiä ei enää heikennetä, Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lähes 80 prosenttia liiketoimintajohtajista uskoo tekevänsä teknologiapäätökset paremmin ja nopeammin ilman tietohallintoa, jolta vaaditaan uusia suuntauksia.

Teknologiabudjettien hallinta ja päätöksenteko ovat siirtymässä tietohallinnolta yritysten muihin liiketoimintayksiköihin. Toisaalta tietohallinnolta vaaditaan yhä konsultoivampaa roolia ja kykyä ymmärtää yritysten sisäiset sekä kumppanien ja toimittajien toimintaperiaatteet entistä paremmin.

Tämä ilmenee liiketoimintaa tukevien teknologiaratkaisujen ja -palvelujen tarjoajan Avanaden toteuttamasta tutkimuksesta, johon haastateltiin 1003:a johtajatason asiantuntijaa 19 maassa.

Uusi rooli tietohallinnolle

Muualle karkaavien määrärahojen ja päätöksenteon keskellä tietohallinnolle on kuitenkin muotoutumassa uusi palvelujen välittäjän rooli. Tässä roolissa IT-osastot tarjoavat muille liiketoimintayksiköille konsultointia tietohallinnon parhaista käytännöistä ja teknologian käyttötavoista sekä välittävät yksiköille niiden tarpeita vastaavia IT-palveluita. Globaalisti yli kolmannes, 35 prosenttia, vastanneista johtajista kertoi IT-osastojensa toimivan ensisijaisesti palvelujen välittäjinä. Pohjoismaissa vastaava luku oli huomattavasti korkeampi: keskimäärin lähes puolet, 47 prosenttia, vastanneista luokitteli IT-osastonsa palvelujen välittäjäksi.

Avanaden tutkimuksessa mukana olleista yrityksistä 58 prosenttia kertoi aikovansa laajentaa IT-osastonsa roolia palvelujen välittäjänä seuraavien 12 kuukauden aikana. Pohjoismaissa puolestaan kehitys on tasoittumassa: vain reilu kolmannes, 37 prosenttia, yrityksistä aikoo laajentaa IT-osaston roolia. Lisäksi Pohjoismaissa ainoastaan 43 prosenttia vastanneista sanoi IT-osastonsa auttavan nyt enemmän liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa kuin kolme vuotta sitten, kun globaalisti tätä mieltä oli yli kaksi kolmannesta, 68 prosenttia, vastaajista.

- Teknologisen päätäntävallan ja budjettien uusjako on saanut aikaan jännitteitä yritysten tietohallinnon ja muiden liiketoimintayksikköjen välille. Tietohallinnon täytyy etsiä uusia toimintatapoja, omaksua uusia taitoja sekä kehittää vaikutustapoja, kertoo Petri Ketola, Avanaden maajohtaja Suomessa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pirkanmaalainen yrityskiihdyttämö East Wings on kerännyt yli miljoonan euron rahaston, ja aikoo sijoittaa nuoriin suomalaisiin teknologia-alan kasvuyrityksiin.

Sijoituksia kohdennetaan nimenomaan startupeihin, jotka tähtäävät kansainvälisille markkinoille ja etupäässä Aasiaan. East Wings on Työ- ja elinkeinoministeriön perustamaan Vigo-ohjelmaan kuuluva kiihdyttämö.

Rahaston takana on joukko suomalaisia ja aasialaisia yksityissijoittajia sekä FinnMedi Oy, Vincit Oy, Vanaja Capital Oy ja Finnvera Oyj. Tavoitteena on tehdä 30 sijoitusta lupaaviin yrityksiin hyvin varhaisessa vaiheessa, usein kun liikeideaa vasta työstetään tuotteeksi tai palveluksi ensimmäisille asiakkaille.

East Wings tuntee erityisen hyvin Aasian markkinat ja nuorille yrityksille yritetäänkin avata ovia juuri idän suunnalla. Vahvana yhteistyökumppanina on singaporelainen kiihdyttämö, joka on myös sijoittajana East Wings -rahastossa.

- Aasian markkinoilla asuu kaksi kolmasosaa maailman väestöstä ja siellä on paljon keskenään erilaisia markkinaympäristöjä. Yksinkertaistaen voidaan sanoa, että Japanissa arvostetaan korkeaa laatua ja Kiinassa alhaista hintaa, mutta todellisuudessa tilanne on monimutkaisempi, toteaa Mika Jokela, joka työskentelee East Wingsin asiantuntijana Kaakkois-Aasiasta käsin.

East Wings tukee yrityksiä tarjoamalla kiihdyttämönsä asiantuntemusta tuotteistuksessa, markkinoinnissa, jatkorahoituksen hankkimisessa sekä yhteistyöverkoston rakentamisessa.

- Kaksivuotisen kiihdyttämöjakson ajan työskentelemme keskimäärin 10 tuntia viikossa kunkin yrityksen hyväksi, kertoo East Wingsin johdossa toimiva Arto Lehtonen.

East Wingsin ensimmäinen sijoituskohde on tamperelainen pelifirma Traplight Oy. Yritys viimeistelee parhaillaan mobiilituotetta, jossa käyttäjä pääsee itse luomaan ja jakamaan omia minipelejään.
Rahaston toinen sijoituskohde on Mobile Means Oy, jonka tekemä mobiilituote on nyt esimerkiksi Suomen Punaisen Ristin käytössä.

Jatkossa rahastosta on tarkoitus tehdä uusia 25¬¬¬-50 tuhannen euron sijoituksia kuukausittain lupaaviin startup-yrityksiin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Lähes kaikki patentit haetaan tänä päivänä netissä. Se on näppärää ja se on halpaa.

Tavaramerkkihakemusten tekeminen netissä on yleistynyt. Alkuvuonna keskimäärin 78 prosenttia kansallisista tavaramerkkihakemuksista on tehty netissä tavaramerkin sähköistä jättämisjärjestelmää käyttäen. Viime vuonna sähköisiä hakemuksia oli noin 55 prosenttia kaikista hakemuksista.
 
Patentti- ja rekisterihallitus otti kesällä 2013 käyttöön uuden sähköisen tavaramerkkihakemuksen. Hakemus kehitettiin OHIMin eli Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston vetämässä kansainvälisessä hankkeessa, jossa Suomi oli pilottina.

Tämän vuoden alusta alkaen tavaramerkkihakemuksen jättäminen sähköistä järjestelmää käyttäen on ollut edullisempaa kuin perinteisellä paperilomakkeella jätetty hakemus.

Sähköisen hakemuksen perusmaksu on 215 euroa kun taas vastaava paperinen hakemus maksaa 250 euroa. Hintaeron syynä on osittain se, että sähköisen jättämisjärjestelmän välityksellä jätetyn hakemuksen tiedot siirtyvät automaattisesti tavaramerkkien uuteen hakemusten käsittelyjärjestelmään. Tämä vähentää muiden muassa tietojen tallentamiseen ja tarkastamiseen tarvittavaa työmäärää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

"Viimeinen muistutus" voi napata henkilötiedot ja tyhjentää pankkitilin.

Poliisi on varoittanut liikkeellä olevasta huijaussähköpostista, joka on kirjoitettu perintäkirjeen muotoon. Otsikolla "Viimeinen muistutus" varustetussa kirjeessä pyydetään maksamaan pienehkö summa sähköpostin mukana tulevalla linkillä tai muuten lähettäjä tekee rästisaatavasta maksuhäiriömerkinnän.

Suomen Asiakastieto Oy ei kuitenkaan rekisteröi maksuhäiriömerkintöjä kyseisen, olemattoman saatavan perusteella. Huijaussähköpostin linkkejä ei missään tapauksessa kannata klikata eikä niihin antaa pankkitunnuksia, koska samalla ohjelma poliisin mukaan tyhjentää henkilön pankkitilin.

- Rikolliset tavoittelevat tässäkin yhteydessä luultavasti myös henkilötietoja, joten huijaukseen sortuneen henkilön kannattaa ottaa yhteyttä poliisin sekä pankin lisäksi myös Asiakastiedon Omatieto.fi-neuvontaan. Henkilökuntamme osaa auttaa uhria tällaisessa tilanteessa", kertoo liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen Asiakastiedosta.

- Yleisenä neuvona toteaisin, että henkilön kannattaa heti asettaa itselleen Oma luottokielto -turvamerkintä. Tämä merkintä pysäyttää tehokkaasti varastetuilla henkilötiedoilla tehtävät petokset, koska valtaosa kuluttajiin kohdistuvista luottotietokyselyistä tehdään Asiakastiedon rekisteristä, Muhonen jatkaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Paluu perhevapailta takaisin töihin sujuu ilman suuria ongelmia, kunhan kuvio vain ennakoidaan ja suunnitellaan hyvin. Uusia lakeja ei tarvita.

Tähän päätyi työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä. Se ei innostunut työntekijäjärjestöjen esittämästä lisälainsäädännöstä.

- Sellaisia ongelmia, joiden ratkaisemiseen tarvitaan lainsäädäntötoimia, ei ole tiedossa. Perhevapaita käyttäneisiin ei kohdistu muita enemmän irtisanomisia tai tehtävien muutoksia, työryhmän jäsen ja Suomen Yrittäjien lainopillinen asiamies Atte Rytkönen sanoo. 
Hän korostaa, että nykyinenkin lainsäädäntö mahdollistaa työaikajoustot työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseksi.

- Työsuhdeturva on Suomessa ennestäänkin korkealla tasolla. Paluusuojan osalta se jopa ylittää EU:n vaatimukset.

Ennakointia lisää

Työryhmän mielestä työpaikoilla pitää kiinnittää aiempaa enemmän huomiota työhön paluuseen. Sitä pitää ennakoida ja suunnitella. Lainsäädäntö on yritysten työkalu näissä asioissa.
Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän ja työntekijän asettamisen epäedullisempaan asemaan raskauden, synnytyksen tai vanhemmuuden perusteella.

Työsopimuslaki velvoittaa työnantajan huolehtimaan siitä, että työntekijä pääsee palaamaan vanhaan työhönsä. Laissa on määrätty sanktiotkin, ellei näitä velvoitteita noudateta.

Pelisäännöt ovat olemassa ja hyvien käytäntöjen kautta asiat saadaan sujumaan.
Työryhmä kannustaa isiä lisäämään perhevapaiden käyttöä. Perhevapaita koskevat säännökset ovat sukupuolineutraaleja. Tällä hetkellä niillä on kuitenkin enemmän vaikutusta naisten työmarkkina-asemaan, koska perhevapaiden käyttäjistä suurin osa on äitejä.
 
Yhden lapsen osalta kotona ollaan keskimäärin siihen asti, kunnes lapsi täyttää puolitoista vuotta. Pisimpään kotona ovat ne, joilla ei ole ammatillista koulutusta tai työpaikkaa ennen lasten hankkimista. Aikaisemmin työhön palaavat ne, joilla on koulutusta, työkokemusta ja työpaikka, johon palata.
Perhevapaalla on vuosittain noin 46 600 alle 3-vuotiaiden lasten äitiä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Matkailualalla alamäki jatkuu. Taustalla ovat taloustilanne, Ukrainan kriisi ja kotikutoiset veropäätökset.

Matkailu- ja ravintolapalvelujen kysynnän lasku on voimistunut selvästi viime vuoteen verrattuna. Verojen korotusten aiheuttama kuluttajien ostovoiman väheneminen näkyy selvästi alan palvelujen kysynnässä.
Yritykset ovat vähentäneet alan palvelujen käyttöä. Keskeinen syy tähän on edustuskulujen verovähennysoikeuden poistaminen.

Ukrainan kriisi ja ruplan heikentyminen ovat vähentäneet venäläisten matkailijoiden määrää merkittävästi. Kriisin pitkittymisellä on dramaattiset vaikutukset venäläisten matkailuun Suomessa.
Lisäksi heikot lentoyhteydet Helsinki-Vantaalta ovat vaivanneet Lappiin suuntautuvaa matkailua.

Matkailu- ja ravintola-alan tilastot näyttävät huolestuttavilta. Yöpymiset ovat ovat vähentyneet kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 2,4 prosenttia. Huolestuttavinta on, että lasku on alamäen jatkumo. Maaliskuussa miinusta kertyi 6,3 prosenttia. Suomalaiset ovat vähentäneet kotimaan matkailua. Kolmena ensimmäisenä kuukautena miinusta kertyi 2,8 prosenttia, mutta maaliskuussa peräti 7,7 prosenttia. Venäläisten majoitusvuorokausien määrä väheni kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 5,5 prosenttia, maaliskuussa yli 14 prosenttia. Hotelleissa väheneminen oli vielä selvempää, peräti 19 prosenttia.

Ravintolaruuan myynti väheni kolmen ensimmäisen kuukauden aikana 2 % ja anniskellun alkoholin määrä noin 6 %.
Maltilliset palkkojen korotukset alkavat näkyä kuluttajien ostovoiman heikkenemisenä.

Matkailu- ja ravintola-ala on erittäin työvoimavaltainen. Työvoimakustannusten osuus liikevaihdosta on keskimäärin 30 prosenttia. Alle 26-vuotiaiden osuus on 30 prosenttia. Heikko palvelujen kysyntä kasvattaa vääjäämättä alan työttömyyttä, erityisesti nuorten työttömyyttä.

- Hallitus on korottanut kulutusveroja viime vuosina useita kertoja. Kokonaisverorasitus on sietämättömällä tasolla. Tämä näkyy toimialamme palvelujen kysynnän heikkenemisenä. Seurauksena on, että valtion budjetoimat verotulot matkailu- ja ravintola-alalla eivät toteudu. Tämän lisäksi työttömyyden hoidosta aiheutuvat kustannukset kasvavat. Hallituksen tulisi pikaisesti keventää kotimarkkinapalvelujen verotaakkaa, toteaa Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Yritykset ottavat kyllä huomioon ympäristövaikutukset toiminnassaan, mutta eivät käytä niitä kilpailuvalttina. Miksi ihmeessä?

Yrityksissä sijoitetaan toimenpiteisiin, jotka säästävät sekä ympäristöä että energiaa. Lähes kaikki yritykset ottavat tätä kautta huomioon ympäristöasiat.
Yritykset pyrkivät säästämään energiaa ja pienentävät energialaskujaan, mutta kilpailuvaltiksi ympäristöystävällisyys vain harvoin yltää.

Tämä kävi selväksi varsinaissuomalaisille yrittäjille tehdyssä kyselyssä. Kuitenkin peräti noin 40 % vastaajista toteaa asiakkaidensa olevan kiinnostuneita ympäristöasioista.

- On kuitenkin odotettavissa, että ympäristöystävällisyys jatkossa tulee olemaan entistä suurempi kilpailuvaltti, toimitusjohtaja Henri Wibom Varsinais-Suomen Yrittäjistä toteaa.
 
75 % tuntee lainsäädännön

Varsinais-Suomen Yrittäjät tekivät kyselyn, jonka tulosten perusteella saatiin selville, että 75 % yrittäjistä kokee olevansa selvillä lainsäädännöstä, joka velvoittaa ottamaan huomioon ympäristövaikutuksia. Kuitenkin ympäristövaikutuksia huomioidaan lähes kaikissa yrityksissä arjen tasolla.

Kyselyyn vastanneista kaksi kolmasosaa kertoo, että yrityksissä on toteutettu investointeja tai toimenpiteitä, joilla on pyritty säästämään energiaa ja ympäristöä.
Eniten toimenpiteitä on kohdistunut lämmitykseen, koneisiin ja laitteisiin, valaistukseen ja kuljetuksiin.

Toisaalta neljäsosa yrityksistä kertoo, ettei seuraa energiakustannuksia lainkaan.
- Tämä saattaa osaltaan johtua siitä, että valtaosalle vastaajista energiakustannukset muodostavat vain hyvin pienen osan yrityksen kokonaiskustannuksista, Henri Wibom toteaa.

Noin 60 % vastaajista tahtoo parantaa energiatehokkuuttaan. Tietoa energian säästöstä he odottavat saavansa eniten internetistä, neuvontapalveluista sekä koneiden ja laitteiden sekä niiden myyjien opastuksesta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Teolliset symbioosit tökkivät ja uudet mahdollisuudet kilpailukyvyn kasvattamiseen sen myötä. Kehityksen jarruna on lupakäytäntöjen hitaus.

Yhä useammat suomalaisyritykset toimivat teollisissa symbiooseissa, eli vaihtavat keskenään muun muassa tuotannon ylijäämämateriaaleja ja jätteitä. Yrityksille symbioosit tarjoavat uudenlaisia mahdollisuuksia liiketoimintaan ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.

Yritysten mielestä viranomaislupiin liittyvät prosessit eivät tue uusien teollisten symbioosien syntyä. Tätä mieltä on 60 prosenttia Sitran selvitykseen vastanneista yli sadasta yrityksestä. Nykyisiä lupakäytäntöjä pidetään liian hitaina ja byrokratiaa raskaana. Suhteellisesti eniten lupaprosessien takkuaminen haittaa jätehuollon ja biotalouden yrityksiä.
Merkittävänä pullonkaulana pidetään myös jätelakia ja jätemäärityksiä, jotka hidastavat muun muassa jätteiden jatkokäsittelyä ja symbioosituotteiden valmistusta.

Ympäristöministeriö on jo käynnistänyt Elinkeinoelämän Keskusliiton kanssa yhteistyöhankkeen, jossa yhdistetään ympäristönsuojelun korkeaa laatua ja tehokkaita lupakäytäntöjä. Ympäristöministeri Ville Niinistö lupaa karsia esteitä.

- Teollisten symbioosien potentiaali tulee saada täyteen käyttöön mahdollisimman pian. Esteet tulee poistaa ja teollisuuspolitiikka sekä julkinen sektori valjastaa tässä asiassa yritysten avuksi, painottaa Sitran johtava asiantuntija Jyri Arponen.

Jätelaitoksissa toimii

Pelkkää synkkyyttä ei symbioosikuvioon kuitenkaan kuulu. Jätelaitospäivillä todettiin, että monissa jätelaitoksissa teollinen symbioosi jo toimii.
Johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta painotti uutta cleantech-ajattelumallia. Osaoptimoinnin sijasta tulisi panostaa kokonaisvaltaiseen ja toimialat ylittävään suunnitteluun.

- Teollisessa symbioosissa toisen hukkamateriaali on toiselle arvokas raaka-aine. Äärimmäisen hyviä esimerkkejä on muun muassa Kujalan jätekeskus Lahdessa ja pääkaupunkiseudun Ämmässuolle suunniteltu ekoteollisuuspuisto. Niissä toteutuu julkisen ja yksityisen yritystoiminnan yhteistyö mallikkaasti.

Jotta homma toimisi, tarvitaan teollisuus mukaan. Ilman sen imua ja markkinoita kierrätyksen kehittäminen on aivan turhaa Pantsar-Kallio korosti.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomalaisissa yrityksissä eletään hetkessä. Tulevaisuuteen ei juurikaan ole varauduttu.

Tähän päädyttiin laajassa TrendIT-tutkimushankkeessa. Samassa tutkimuksessa selviää, että kaikenikäiset suomalaiset tahtoisivat oppia ohjelmoimaan ja sähköpostitulvaan hukkuminen on myytti.

Tutkimuksessa selvitettiin työhön, informaatioteknologiaan ja niiden tulevaisuuteen liittyviä tekijöitä.
Tietoinen tulevaisuuteen varautuminen on suomalaisilla työpaikoilla melko vähäistä.

- Vain kolmannes suomalaisista työntekijöistä kokee, että omalla työpaikalla on varauduttu tulevaisuuteen. Johtoasemassa olevien osuus oli hieman suurempi. Silti heistäkin vain alle puolet kokee, että tulevaisuuteen on varauduttu. Tämä on huolestuttavaa nopeasti muuttuvassa, epävarmassa maailmassa, sanoo tutkija ja toimitusjohtaja Markus Keränen 15/30 Researchista.

Ohjelmointia oppimaan

Suomalaiset ovat kiinnostuneita teknologiasta, ja pitävät itseään näppärinä teknologian käyttäjinä. Suurin osa haluaisi oppia ohjelmointia. Sama halu on yhtä lailla nuorilla kuin vanhemmilla työntekijöillä.
Muita usein toivottuja taitoja ovat toimisto-ohjelmien, kuvankäsittelyohjelmien ja mobiililaitteiden käyttötaidot sekä sosiaalisen median käyttö.

Sähköpostitulvan myytti

Ihmiset eivät suinkaan koe hukkuvansa sähköposteihin. Suomalaiset hallitsevat ajankäyttönsä hyvin.
Parannettavaa olisi kuitenkin työpaikkojen kommunikaatiokäytännöissä. Lähes puolet pitää valtaosaa sähköpostiviestinnästä turhana.
-Tutkimuksessa nousi kiinnostavasti esille yritysten erilaiset viestintäkulttuurit. Eräs haastateltu kertoi, että sähköposti on hyvä tapa näytellä aktiivisuutta, kertoo tutkija Pauli Komonen 15/30 Researchista.

Laajan kumppaniverkoston toteuttama TrendIT-tutkimushanke pureutui suomalaiseen työhön, informaatioteknologiaan ja niiden tulevaisuuteen. Tutkimuksen aiheita olivat muun muassa suomalaisyritysten teknologiakunto, teknologiaan liitetyt tunteet ja teknologiatrendit. Tutkimuksen toteutuksesta vastasi tutkimustoimisto 15/30 Research Oy.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Autonvalmistajat kaipaavat älyratkaisuja. Siinä suomalaisille mainio mahdollisuus.

Autoteollisuuden murros avaa suomalaisyrityksille uusia mahdollisuuksia.  Uusi auto valitaan yhä useammin palveluiden, eli auton älykkyyden, perusteella. Eurooppalaiset autonvalmistajat hakevat nyt markkinaetua älyautojen maailmasta. Finpron mukaan se avaa valtavia mahdollisuuksien ovia suomalaisille pk-yrityksille.

-  Bränditalot ja sopimusvalmistajat hakevat kuumeisesti uusia ratkaisuja ja innovaatioita tarjotakseen parempia elämyksiä kuluttajille, kertoo alueellisesta myynnistä vastaava johtaja Hanna Marttinen-Deakins Finprosta.

-  Autoteollisuus panostaa yhä suuremmissa määrin pilvessä toimiviin alustoihin. Työtä tehdään yhdessä laitevalmistajien, start-upien, puhelinoperaattorien, teknologian tarjoajien, tutkimusinstituuttien sekä yliopistojen kanssa.

Finpron asiantuntijat haastattelivat Länsi-Euroopan johtavia autonvalmistajia Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Englannissa ja Saksassa. Haastattelujen pohjalta tunnistettiin erityisesti langattomien teknologioiden avaamia uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

- Suomalaisyrityksillä on perinteisesti kovaa langatonta osaamista, jolle löytyy autoteollisuudesta uusia loppukäyttöalueita. Esimerkiksi BMW miettii voisiko pelillisiä ratkaisuja hyödyntää autojen paikkatiedon kanssa.
Murrosta ajaa autojen nopea liittyminen verkkoon. Machina Researchin ennusteen mukaan verkkoyhteys oli viime vuonna joka kymmenennessä ajoneuvossa, mutta vuonna 2020 se tulee puuttumaan vain joka kymmenennestä.

Automaailmassa myllää

Autoteollisuus on tunnistanut, että urbaani nuoriso ei koe omaa autoa enää houkuttelevana tai välttämättömänä. Kehityskulku kannustaa alan toimijoita kehittämään uusia ratkaisuja autojen jakamiseen ja vuokraamiseen kaupunkiympäristöissä.

Osana matkailukokemusta kuluttajat haluavat tuoda omat älylaitteet autoon. Bring-your-own-device logiikka on merkittävä myös koko ajoneuvoteollisuudessa. Kuluttajille on pilvipalveluissa kaikki tarpeellinen sisältö, kuten esimerkiksi kartat ja musiikki. Lähitulevaisuuden autoissa on paljon enemmän teknologiaa kuin navigaattori.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Vuoden Testaajaksi valittu Jarkko Tauriainen pitää osaltaan huolta siitä, ettei yhteiskunta kaadu.

-Luulisi, että tietokoneiden ja ohjelmien testaaminen olisi monelle unelma-ammatti lapsesta saakka. Normaalisti ihmiset ovat arkoja tietotekniikan suhteen ja pelkäävät, että jos he tekevät jotain väärin, kone tai ohjelma menee rikki. Tässä ammatissa pääsee nimenomaan kokeilemaan kaikkia kielletyksikin miellettyjä juttuja luovasti, hieman MythBusters-ohjelman henkeen, Vuoden Testaajaksi äänestetty Jarkko Tauriainen hehkuttaa.

Tauriainen tekee töitä oululaisessa Prove Expertise Oy:ssä ja on riemuissaan valinnastaan. Hän vakuuttaa pitävänsä yllä tutkivaa ja luovaa otetta.

- Testausalan vitsauksena on vieläkin sen matala arvostus, vaikka työ on koko yhteiskuntamme toimivuuden kannalta ensiarvoisen tärkeää, sanoo Tieturi Oy:n Chief Operating Officer Päivi Hietanen.

- Jos esimerkiksi verkkopankit tai sosiaaliturvaan liittyvät järjestelmät olisivat täynnä ohjelmointivirheitä tai vakavia tietoturva-aukkoja, ei menisi kauaa, kun koko Suomi olisi nurin. Elämme sähköisessä yhteiskunnassa, ja infrastruktuurimme toimivuus on lopulta kiinni testausosaamisesta. Tähän totuuteen joudumme usein ravistelemaan ihmisiä, Hietanen toteaa.

- Jarkko Tauriaisen valintaan vaikutti myös hänen hyvä maineensa siitä, että hän pitää kiinni aikatauluista kiinni ja on teknisesti erittäin taitava. Lisäksi hänellä on hyvä kommunikointitaito, kertoi TestausOSYn ohjausryhmän jäsen Kari Kakkonen.
Vuoden Testaajan valitsevat TestausOSY ja Tieturi Oy yhdessä. Valinta tehtiin nyt kahdeksatta kertaa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Talouslama kiristää luottohanoja Euroopassa. Suomi on edelleen Euroopan paras maa laskujen maksamisessa.

Eurooppalaiset yritykset ovat lyhentäneet maksuaikoja ja vaativat useammin etukäteismaksua tai vakuuksia.
Tiukennetut luottoehdot ovat auttaneet yrityksiä samaan maksunsa kuluttajilta nopeammin. Intrum Justitian eurooppalaisen maksutapatutkimuksen mukaan aika, jonka eurooppalaiset yritykset odottavat maksuaan kuluttajilta, on laskenut kahdella päivällä 36 päivästä 34:ään.

Etukäteismaksut ja vakuudet ovat yhä enemmän rantautuneet kaupantekoon läntisessä Euroopassa. Velaksi ei enää myydä.

Luottotappiot ovat nousseet kaikkien aikojen ennätyksiin. Maksutapaerot Euroopan sisällä ovat isot. Kaakkois- ja Itä-Euroopassa luottotappioista kärsitään eniten. Huonoin tilanne on Kroatiassa, Kreikassa ja Serbiassa, joissa luottotappioiksi kirjattiin liikevaihdosta kymmenen prosenttia.

Luottotappioiden määrä kasvoi myös Pohjoismaissa ja Sveitsissä, joissa perinteisesti toimitaan hyvin kurinalaisesti laskujen maksamisen suhteen.
Suomi on laskujen maksamisessa Euroopan paras maa: luottotappioiksi kirjataan vain 1,6 prosenttia vuosittaisesta liikevaihdosta.

- Luottotappioiden määrä on noussut, ja samalla keskimääräinen maksuaika on lyhentynyt. Tämä viittaa siihen, että yritykset yrittävät suojautua kassavirtariskeiltä tiukentamalla luottopolitiikkaansa kaikille velallisille, eikä vähiten kuluttajasektorilla, Intrum Justitian pääjohtaja Lars Wollung sanoo.
Maksuvalmiuksia parantaakseen yritykset ovat lisänneet aktiivista kassanhallintaa. Se on johtanut siihen, että eurooppalaiset kuluttajat maksavat laskunsa keskimäärin 34 päivässä. Vuonna 2013 todellinen maksuaika oli keskimäärin 36 päivää. Yrityksillä keskimääräinen maksuaika on lyhentynyt 49 päivästä 47:ään, ja julkisen sektorin 58 päivään (61 päivää vuonna 2013).

Suomessa keskimääräinen maksuaika kuluttajilla on 15 päivää, yrityksillä 26 päivää ja julkisella sektorilla 24 päivää.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Monella yrittäjällä on edessään hallinnollinen rumba yritysnumeroremontin takia. Kaiken pitää olla valmista 13.6. mennessä. Kiirettä siis pitää. 

Kesäkuun kolmantenatoista tulee voimaan uusi kuluttajansuojalaki, joka koskee muun muassa yritysnumeroiden hinnoittelua. Uudistus pohjautuu EU-direktiiviin ja sen tavoitteena on kuluttajan suojelu.

Lainmuutoksella määrätään sallitut enimmäishinnat puhelinasioinnille, kun kuluttajat ovat yhteydessä yritykseen jo tehtyä sopimusta koskevissa asioissa. Silloin puheluiden hinnat eivät saa ylittää kuluttajan liittymäsopimuksen hinnoittelua tai hintaa, joka on korkeintaan Viestintäviraston puhelulle määräämä kattohinta. Laskennallinen perushinta on 13.6. alkaen 0,088 euroa minuutilta.

- Käytännössä se tarkoittaa, että kun asiakas tilaa jotain puhelimitse, hän voi joutua maksamaan palvelunumeron hinnan. Jos hän myöhemmin reklamoi, peruuttaa tai irtisanoo tilauksen, puhelun hinta ei saa ylittää perushintaa, Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Janne Makkula sanoo.

Hän kehottaa samalla yrittäjiä tarttumaan asiaan ja hoitamaan se kuntoon ajoissa. Makkula muistuttaa vielä, että mikäli yrityksessä käytetään kalliimmin hinnoiteltuja palvelunumeroita ja asiakas myöhemmin soittaa niihin jo tilatun asian tiimoilta, voi yrittäjä joutua palauttamaan asiakkaalle liikaa perittyjä puhelumaksuja.

Mitä yrittäjän pitää tehdä, ettei ajaudu tällaiseen hallinnolliseen rumbaan? Makkula kehottaa kalliimmin hinnoiteltuja yritysnumeroita käyttäviä yrittäjiä kääntymään operaattoreidensa puoleen, jotta asia saadaan järjestykseen ennen kuin laki astuu voimaan.

On siis yrityksen velvollisuus ja etu hoitaa asia kuntoon. Puhelinoperaattorit ovat jo valmistelleet erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja uuden tilanteen ratkaisemiseksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Keski-Pohjanmaan maakunnallisen yrittäjäpalkinnon saajia oli tänä vuonna kaksi. Toinen palkinnoista meni kalatuotteiden maahantuojalle ja toinen tulenkestävien massojen valmistajalle.

Kokkolalainen Oy Trio Trading Ab on menestynyt erikoistumalla elintarvikkeiden maahantuontiin ja tukkumyyntiin. Palkinto haluttiin antaa yritykselle myös, koska yrittäjän rohkeus ja ennakkoluulottomuus ovat antaneet yritykselle mahdollisuuden kasvaa voimakkaasti.

Yritys on perustettu 1989 ja se on siitä saakka ollut hyvällä kasvun uralla. Alkuun lähdettiin kuljetuspuolelta ja myöhemmin siirryttiin elintarvikkeisiin. Nyt yritys on Suomen johtava pohjoisten kalojen ja äyriäisten maahantuoja.
Yritys työllistää 35 henkilöä ja sen liikevaihto hipoo 50 miljoonaa euroa. Sillä on myös Norjassa tytäryhtiö, jonka liikevaihto on 20 miljoonaa.

Ylivieskalainen Bet-Ker Oy on metallialan yritys, joka on perustettu vuonna 1977. Yhtiö kävi Lohja Oy:n omistuksessa, mutta omistuspohja muuttui  taas 1995. Yritys palasi tavallaan juurilleen.

Bet-Kerin päätuotanto on terästeollisuuden prosesseissa tarvittavien tulenkestävien massojen ja materiaalien valmistus. Massojen ja rakenneosien valmistuspaikkana toimii Ylivieskassa vuonna 1990 valmistunut, täysin nykyaikaisessa tietokoneohjatussa laitos, jonka kapasiteetti on 40 000 t vuodessa. Massat voidaan pakata piensäkkeihin, suursäkkeihin tai toimittaa siiloautoilla asiakkaille.
Yrityksessä työskentelee 25 työntekijää ja liikevaihto on noin 9 miljoonaa euroa.

Palkinnot jaettiin Keski-Pohjanmaan Yrittäjien KevätGaalassa lauantaina Kannuksessa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi