Lapin Yrittäjät asettaa Suomen Yrittäjien uudeksi puheenjohtajaehdokkaaksi puheenjohtajansa Paula Aikio-Tallgrenin. Aikio-Tallgren nostaa esiin yrittäjäjärjestön tulevien vuosien haasteista ennen kaikkea mikro- ja pk-yritysten kansainvälistymisen tärkeyden ja sen tukemisen.

– Pk-yrityksille on monta hyvää ja oikeaa syytä rohkaistua kansainvälisille markkinoille juuri nyt. Huono taloustilanne kotimaassa kääntää monen yrityksen katseet kansainvälisille markkinoille. Nälkä ei ole huono kimmoke. Muuttuvien markkinoiden myllerryksestä on alkanut moni menestystarina toteaa Paula Aikio-Tallgren.

Aikio-Tallgren myös muistuttaa että kasvuun ja kansainvälistymiseen on lisätty tämän vuoden aikana panostuksia huomattavasti. Kuten esimerkiksi Finnveran rahoitusvaltuuksia on kasvatettu ja uusia ohjelmia on julkistettu keväällä. Lets Grow -ohjelma tarjoaa Finpron Tekesin ja Finnveran yhteispalvelua ja rahoitusta.

– Rahoituksen tai palvelujen puutteeseen ei tällä hetkellä kaadu yksikään kansainvälistymishanke.  Kansainvälisyyden haasteisiin pitää myös yrittäjäjärjestössä tarttua aktiivisesti ja maailmanvalloittajan elkein.

Paula Aikio-Tallgren (50) on aktiivinen toimija alueellisesti sekä valtakunnallisesti. Hän on vähittäis-maahantuonti-ja tukkukaupan alan yrittäjä. Aikio-Tallgren toimii muun muassa Team Finlandin Taloudellisten ulkosuhteiden ohjausryhmässä Finnveran hallintoneuvostossa Kuntien takauskeskuksen hallituksessa sekä suomalais-ruotsalaisessa Rajajokikomissiossa. Aikio-Tallgren on myös aktiivisesti vaikuttanut järjestötyössä toimimalla Lapin Yrittäjien puheenjohtajuuden lisäksi myös Suomen Yrittäjien hallituksessa sekä työvaliokunnassa. Aikio-Tallgren toimii lisäksi Kasvuyrittäjyyden ja Kansainvälistymisvaliokunnan puheenjohtajana.

Suomen Yrittäjien uusi puheenjohtaja valitaan Suomen Yrittäjien liittokokouksessa 24. lokakuuta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pienyrittäjille suunnattuun Talousapu-puhelinpalveluun ottavat nyt yhteyttä etenkin kauppa- ja palveluyrittäjät kertoo kehityspäällikkö Jari Leskinen.

– Näissä yrityksissä ollaan todella suurissa vaikeuksissa siinä vaiheessa kun apua lähdetään etsimään Leskinen sanoo.

Talousapuun soitti viime vuonna reilut 2 000 yrittäjää ja Leskisen arvion mukaan tänä vuonna yhteydenottoja on tullut samaa aiempia vuosia tiuhempaa tahtia. Palvelu on suunnattu etenkin 1–10 työntekijän yrityksille joilla ei usein ole resursseja käyttää konsulttipalveluita. Palvelun kautta vaikeuksiin joutunut yrittäjä saa neuvoja yrityksen taloustilanteen tervehdyttämiseen.

– Valitettavasti vaikeudet päästetään vakaviksi ja pitkällisiksi ennen kuin lähdetään hakemaan apua. Monessa tapauksessa voidaan vain neuvoa ajamaan liiketoiminta nopeasti alas lisätappioiden välttämiseksi Leskinen toteaa.

Kuten muukin Suomi Talousapu-puhelin viettää suhteellisen hiljaista aikaa juhannuksesta koulujen alkuun. Yrittäjät aktivoituvat soittamaan palveluun lomakauden päätyttyä Leskinen kertoo.

– Toinen soittajapiikki on maalis-huhtikuussa kun yritysten tulokset selviävät.

Vuonna 2009 perustettu palvelu siirtyi vuodenvaihteessa osaksi TE-hallinnon Yritys-Suomi-puhelinpalvelua. Aiemmin Talousavun tuottajana oli PKT-säätiö.

Talousapu-puhelinneuvonta päivystää maanantaista perjantaihin klo 9–16 numerossa 029 007 4990.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Heinäkuun alussa uudella konseptilla aloittaneen Onnibusin ensimmäinen kuukausi on sujunut todella vauhdikkaasti.

Halpabussiyhtiön toimitusjohtaja Pekka Möttö sanoo että matkustajia on ollut yli sata tuhatta alle kuukaudessa. Se on paljon millä mittarilla tahansa mitattuna.

- Olen erittäin tyytyväinen aloitukseen. Odotukset eivät ole vaatimattomia mutta tietyillä reiteillä olemme myyneet ei-oota Möttö vahvistaa.

Onnibusilla on yli 90 päivittäistä lähtöä. Eniten lähtöjä on Helsinki-Turku- ja Helsinki-Tampere-väleillä. Kaksikerroksisiin busseihin mahtuu noin 90 matkustajaa.

Onnibusin tavoitteena on ollut alusta asti saada lisää joukkoliikenteen käyttäjiä. Erityisesti keski-ikäiset autoilevat miehet ovat olleet kohteina.

- Bussilla matkustavien määrä on lisääntynyt. Ei tällaisia massoja ole ennen liikkunut. Siitä ovat hyötyneet myös muut Möttö sanoo.

Huima suosio on tuonut mukanaan myös yllätyksiä.

- Tämä on ollut hallittua kaaosta. Saimme liikennöintiluvat vasta puolitoista viikkoa ennen aloitusta. Esimerkiksi vessojen kapasiteetti on ollut lujilla. Se on vaatinut taikatemppuja. Kehitettävää riittää sillä tämä on monimutkainen paletti Möttö valottaa.

Hänen mukaansa Onnibusilla ei ole tällä hetkellä uusia liikennöintilupahakemuksia sisällä. Strategiana on kuitenkin laajentaa yhä toimintaa.

- Äkkiäkös niitä rustaa lisää Möttö sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Palvelualan yrittäjät ja poliisi joutuvat katsomaan voimattomina ammattinäpistelijöiden toimia.

Ylen Aamu-tv:n haastattelema kansanedustaja Kari Tolvanen (kok.) sanoo että sakkojen muuntorangaistuksen poistaminen viisi vuotta sitten loi ihmisryhmän joka on lain yläpuolella ja jolle yhteiskunta ei voi mitään.

- On porukka joka esimerkiksi päivittäin hakee olutta kaupasta kävelee ihan rauhallisesti naureskellen kassan ohi ja sanoo että "sä et voi mulle mitään". Ennen nämä sentään naamioituivat ja juoksivat kassan ohi mutta nyt sitä ei enää tarvitse tehdä. Jos poliisi saa tekijän kiinni ja kirjoittaa sakon tekijä saattaa repiä sakon siinä yrittäjän edessä Tolvanen kertoo Aamu-tv:lle.

Kaupan liiton laskelmissa poliisille ilmoitetaan vuosittain lähes 48 000 näpistyksestä. Näpistykset aiheuttavat kaupalle noin 500 miljoonan euron menetykset.

Vallitsevaan tilanteeseen on luvassa kuitenkin muutos.

Tolvanen arvioi Aamu-tv:lle että hallituksen lakiesitys sakkojen muuntorangaistusten palauttamisesta tulisi eduskunnan lakivaliokuntaan syksyllä. Näin poliisin määräämäät sakot voitaisiin jälleen muuntaa vankeusrangaistukseksi mikäli niitä ei makseta.

Tällä hetkellä ainoastaan tuomioistuimen määräämiä sakkoja voidaan muuntaa vankeusrangaistukseksi.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Franchising-alan yritykset uskovat vahvasti kasvuun vaikka Suomen talous kärvisteleekin taantumassa.

Esimerkiksi franchisingin konsultointiin erikoistuneen Franconin omistamalla Ketju.fi-sivustolla peräti 100 ketjua hakee yrittäjiä eri puolille Suomea. Toimitusjohtaja Henri Laakson mukaan kasvu on ollut kovaa sillä viime vuonna vastaavaan aikaan yrittäjiä etsivien ketjujen määrä oli 80.

- Yleisvire on positiivinen jopa positiivisempi kuin viime vuonna. Erityisesti vähittäiskaupassa on positiiviset fiilikset. Sen sijaan rakennus- ja remonttipuolella on hiljaisempaa Laakso sanoo.

Francon on teettänyt joka vuotisen kyselyn jossa franchising-alan yritykset ovat arvioineet kasvunäkymiä. Kyselyn tulokset valmistuvat elokuun lopussa.

- Matalasuhdanne on kestänyt pitkään. Silloin on hyvät ajat yrittäjien rekrytointiin sillä ihmiset etsivät uusia mahdollisuuksia. Huonoina aikoina ketjut eivät myöskään perusta omia yksiköitä vaan karttavat riskejä Laakso kertoo.

Viime vuoden kasvuselvityksessä franchising-alan yritykset ennakoivat rekrytoivansa tänä vuonna peräti 850 uutta yrittäjää. Poistumat ja yrittäjärekrytoinnin vaikeudet pitävät nettolisäyksen kuitenkin 250-300 välillä.

Ketjut myös ennakoivat alan yhteenlasketun liikevaihdon kasvavan tänä vuonna 46 miljardiin euroon.

Laaksolla onkin yksi toive jotta hyviin kasvulukuihin päästäisiin tänä vuonna:

- Pankit pitäisi saada aktivoitumaan. On paljon sellaisia yrittäjiä jotka eivät saa millään rahoitusta.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Rakennuslupia myönnettiin toukokuussa 31 miljoonalle kuutiometrille.

Se on yli 14 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuinrakennuksille myönnettyjen rakennuslupien kuutiomäärä väheni 11 prosenttia. Muulle kuin asuinrakentamiselle myönnettyjen lupakuutioiden määrä väheni 156 prosenttia.

Luvut ovat karuja. Tästä vuodesta onkin tulossa surkein koko 2000-luvulla niin myönnettyjen rakennuslupien kuin aloitettujen rakennusten osalta.

Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotilaston ennakkotietoihin.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Euroopan unionin tiistaina hyväksymät uudet Venäjä-pakotteet aiheuttavat vipinää pk-yrityksissä keskellä kesähelteitä.

Suomalais-Venäläisen kauppakamarin arvioiden mukaan Venäjän-kauppaa tekeviä suomalaisyrityksiä on noin 4 000 joista leijonanosa on pieniä ja keskisuuria.

- Koko Ukrainan kriisi on äärimmäisen ikävä. Pk-yritykset ovat jatkossa entistä varovaisempia Venäjän suhteen. Epävarmuus lisääntyy. Toisaalta pitkään Venäjän-kauppaa tehneet yritykset jatkavat todennäköisesti entiseen malliin sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Mirja Tiri.

Vienti Venäjälle on supistunut 16 prosenttia alkuvuonna. Tirin mukaan pk-yrityksissä kannattaa tehdä liiketoimintastrategian uudelleenarviointi Venäjän osalta.

- Tärkeintä on nyt varmistaa rahojen saanti tavalla tai toisella. Esimerkiksi vientitakuun kautta. Tässä tilanteessa palataan varmaankin vanhaan käytäntöön kaikessa kaupassa eli ennakkomaksuihin Tiri arvioi.

- Aktiviteettia on myös syytä lisätä niillä yrityksillä jotka Venäjän-kauppaa aktiivisesti tekevät. Pietari ei välttämättä riitä jos asiakaskunta vähenee. Pitää mennä kauemmas Keski-Venäjälle hän jatkaa.

Vaikka lyhyellä aikavälillä tilanne näyttää synkältä Tiri kuitenkin muistuttaa Venäjän potentiaalista.

- Venäjän markkinat kasvavat joka tapauksessa.

Valtiojohto ilmoitti tiistaina pääministeri Alexander Stubbin suulla että pakotteilla ei ole dramaattisia vaikutuksia Suomen talouteen.

Toisaalta välilliset vaikutukset tuntuvat jo. Matkailu- ja Ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtaja Timo Lappi totesi Kauppalehden haastattelussa maanantaina että venäläisturistien Suomen-matkailun jyrkkä alamäki on iso menetys matkailualalle.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Helsinki-Vantaan lentoasema on ensimmäinen lentoasema maailmassa joka ottaa käyttöön uutta teknologiaa matkustajavirtojen seurantaan.

Uusi järjestelmä toimii lentoasemalla kaikkialla missä matkustajia liikkuu. Kerättyä paikkatietoja hyödynnetään saapuvien ja lähtevien matkustajavirtojen seurantaan sekä asiakaskokemuksen parantamiseen esimerkiksi ruuhkien ja pullonkaulojen löytämiseen turvatarkastuksessa tai myymälöissä.

Teknologia mahdollistaa erittäin tarkan paikannuksen tallentamatta mitään yksittäisen käyttäjän tietoja.

Järjestelmän on kehittänyt suomalainen teknologiayhtiö Walkbase jonka ratkaisua käyttävät muun muassa suuret kauppaketjut ympäri Eurooppaa. Walkbasen ratkaisu perustuu sisätilapaikannukseen hyödyntäen kannettavien laitteiden päällä olevia Wi-Fi-signaaleja.

- Kuvittele että älypuhelimesi kertoisi lentoasemalla paljonko sinulla on täsmälleen aikaa syödä tai tehdä ostoksia ja koska sinun pitäisi lähteä kävelemään kohti lähtöporttiasi. Tämä on jo mahdollista Helsinki-Vantaalla Walkbasen teknologian ansiosta kertoo Walkbasen toimitusjohtaja ja perustajajäsen Tuomas Wuoti.

- Yhteistyömme Finavian kanssa osoittaa myös kuinka perinteinen palveluntarjoaja kuten lentoasema voi innovoida ja parantaa liiketoimintaansa jatkuvasti kehittymällä ja olemalla avoin uusille ideoille jotka kumpuavat startup-kulttuurista hän jatkaa.

Järjestelmän tekninen toteutus sisältää jopa 300:n iBeacon-laitteen ja Wi-Fi-reitittimen asentamisen lentoasemalle tämän vuoden aikana.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Liikevaihto laski tilausten kasvu pysähtynyt Venäjän tilanne leikkaa vientiä ja Suomen talous ei selviä ilman yksityisten investointien merkittävää lisäystä.

Siinä madonluvut kiteytettynä Teknologiateollisuudelta.

Teknologiateollisuuden liikevaihto väheni eniten metallien jalostuksessa sekä elektroniikkateollisuudessa. Sen sijaan tietotekniikka kirjautti mukavat 13 prosentin kasvuluvut. Yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan syksyllä samalla tasolla kuin viime vuonna.

Ukrainan kriisi Venäjän taantuma ja talouspakotteet heikentävät kasvu-unelmia. Teknologiateollisuuden vienti Venäjälle väheni tammi-huhtikuussa 18 prosenttia. Esimerkiksi terästuotteiden ja värimetallien viennin arvo puolittui.

Erityisen synkkää luettavaa on tilausten kasvun pysähtyminen. Vielä keväällä Teknologiateollisuus raportoi kasvusta mutta kesäkuun lopussa tilauskannan arvo olikin seitsemän prosenttia pienempi kuin samaan aikaan viime vuonna.

Positiivinen kehitys tarjouspyynnöissä on jatkunut mutta aikaisempaa heikompana.

Teknologiateollisuus muistuttaa että talous ei kasva ilman investointeja.

Teollisuuden investoinnit ovat nyt 27 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2008 ja tälle vuodelle ennakoidaan nollakasvua. Investointeja jarruttavat korkea kustannustaso yritysten heikko kannattavuus yritysverotuksen poukkoilevuus ja verojärjestelmän heikot investointikannusteet.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Maanrakennustyöt ovat käynnistyneet viikko sitten Hämeenlinnassa jonne on rakenteilla massiivinen tapahtumapuisto.

Hämeenlinnan rautatieasemalta kahden kilometrin etäisyydellä sijaitsevalla Kantolan alueella päästiin töihin lupaprosessien selvittyä ja valmista pitäisi olla jo ensi kesänä.

Suunniteltu alue on kooltaan noin 123 000 neliömetriä ja puistossa voidaan järjestää megakonsertteja jopa yli 50 000 katsojalle.

- Kantolasta ei tule pelkkä konserttipuisto. Siellä voi järjestää erilaisia tapahtumia aina yritystilaisuuksista agilitykilpailuihin sanoo elinkeinoyhtiö Linnan Kehitys Oy:n toimitusjohtaja Mervi Käki.

Suunnitteluvaiheessa on ollut mukana myös konserttijärjestäjä Live Nation. Yhtiö on antanut asiantuntija-apua siitä mitä vaaditaan alueelta jossa pidetään isoja ja korkeatasoisia tilaisuuksia.

Hämeenlinnan alueen yritykset ovat luonnollisesti innoissaan tapahtumapuistosta. Tuhannet kävijät jättävät tukun rahaa yrityksille.

- Puisto tuo yrityksille uusia bisnesmahdollisuuksia. Sen ympärille on jo syntynyt ja syntymässä yrityksiä. Lisäksi hyötyjinä ovat ainakin kaupat ravintolat ja majoitusliikkeet Käki luettelee.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan suurten yritysten liikevaihto kasvoi kesäkuussa 23 prosenttia vuoden 2013 kesäkuuhun verrattuna. Huhti–kesäkuussa suurten yritysten liikevaihto väheni edellisvuoden vastaavasta ajanjaksosta 02 prosenttia.

Kausitasoitettu liikevaihto kasvoi kesäkuussa suurilla yrityksillä 05 prosenttia toukokuuhun verrattuna. Toukokuussa kausitasoitettu liikevaihto pieneni 01 prosenttia kun taas huhtikuun liikevaihto oli 06 prosenttia edeltävää kuukautta suurempi.

Suurten yritysten liikevaihtoennakko perustuu teollisuuden rakentamisen kaupan ja muiden palvelualojen 2 000 liikevaihdoltaan merkittävimmän yrityksen muodostamaan otokseen. Tilaston ulkopuolelle jäävät alkutuotantoa sekä pankki- ja vakuutustoimintaa harjoittavat yritykset.

Tilaston kuvaamat yritykset muodostavat liki 70 prosenttia kaikkien Suomessa toimivien yritysten liikevaihdosta vastaavat yli puolesta tehdyistä investoinneista ja työllistävät reilut 40 prosenttia kaikkien yritysten henkilöstöstä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Pitkä kokemus puun lämpökäsittelystä kilpailukykyä lisäävä tuoteinnovaatio sekä alan globaalit verkostot ovat startup-yritys Luxhammarin avaimia puun lämpökäsittelyuunien vientimarkkinoille. Puun lämpökäsittely on menetelmä jossa puun ominaisuuksia parannetaan lämmön ja vesihöyryn avulla.

Luxhammarin toimitusjohtaja Tero Lallukka on jo pitkään ollut etulinjassa kehittämässä suomalaista lämpöpuuteollisuutta. Kimmokkeen Luxhammarin perustamiseen hän sai alalla toimivilta yrityksiltä jotka tarvitsivat huoltopalveluita.

Luxhammar perustettiin vuonna 2012 ja huolto- ja varaosatoiminnan rinnalla yritys lähti heti kehittämään uutta lämpökäsittelyuunia. Rahoitusta tuotekehitykseen saatiin Tekesiltä.

– Tuoteinnovaatiomme koskee erityisesti uunin valmistustekniikkaa. Uuni voidaan valmistaa automaattisella linjalla mikä vähentää valmistuskustannuksia. Toinen innovaatiomme koskee prosessin ohjausta ja käsittelykaavoja joita pystytään nyt kehittämään nopeasti eri puulajien ja paksuuksien mukaisiksi Lallukka valottaa.

Vauhtia ja tukea viennin käynnistämiseen yhtiö saa Miktech Oy:n startup-valmennuksesta. Startup-valmennukseen Luxhammar pääsi vuoden 2013 helmikuussa. Tuotekehitys oli jo pitkällä joten tukea tarvittiin etenkin vientitoiminnan aloittamiseen.

– Maaliskuussa 2013 käynnistimme vientimarkkinointiprojektin jonka puitteissa mm. vierailimme useilla kansainvälisillä messuilla. Valmennuksen kautta olemme saaneet projektiin sekä henkistä tukea että rahallista avustusta messukustannuksiin ja vientipäällikön palkkaamiseen Lallukka kertoo.

Vaikka myyntiprosessi on toimialalla pitkä panostukset vientiin kantavat jo hedelmää. Ensimmäisiä kauppoja on tehty Aasiassa ja uusia on vireillä. Kotimaassa on meneillään toimitus asiakkaan kapasiteetin laajentamiseksi. Lähivuosien tärkein tavoite on kasvun jatkuminen mikä merkitsee myös rekrytointeja.

– Etsimme parhaillaan sekä vienti- että projektipäällikköä tavoittelemaan yhdessä kasvua kansainvälisiltä markkinoilta Lallukka sanoo.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Taksiyrittäjien vuosi on sujunut mollivoittoisesti kertoo Yle.

Espoolainen taksiyrittäjä Osmo Seppänen kuvaa Ylen haastattelussa että taksien liikevaihdot ovat pudonneet 10-25 prosenttia. Viime vuosikaan ei sujunut hyvin sillä taksitilaukset vähenivät tuolloin kymmenen prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Seppänen kuvailikin muutosta "todella hurjaksi".

Ylen haastattelema Taksiliiton toinen puheenjohtaja Kai Andersson sanoo että kuljettajat ovat venyttäneet työpäiviään pidemmäksi. Näin saadaan kulut peitettyä. Hiljaisen kysynnän takia kuljettajien saaminen yöajoihin on ollut niin ikään hankalaa.

– Kalustoa on ajettu vanhemmaksi. Tyhjät on jo kerätty pois. Nyt se alkaa konkretisoitumaan autoilijoiden talousvaikeuksina ja sitä myöten alalta poistumisena jos ei talous lähde nousuun Andersson kertoo Ylelle.

Ely-keskukset hallinnoivat Suomessa taksilupia. Keskukset myöntävät alueilleen luvat arvioituaan taksiyrittäjien liikevaihdon ja asiakasmäärät. Tampereella lupakiintiöitä on supistettu mutta esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla taksikuljetuksia on vielä riittänyt.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Great Place to Workin selvityksen mukaan 60 prosenttia suomalaisista palaa lomilta hyvillä mielin.

Great Place to Workin tekemään kyselyyn vastanneista suomalaisista 59 prosenttia kertoi palaavansa töihin mielellään tai erittäin mielellään. Ikäväksi tai erittäin ikäväksi töihin paluun koki 41 prosenttia työssäkäyvistä.

Tulos on linjassa aiempien tutkimusten kanssa sillä 54 prosenttia suomalaisista työntekijöistä kokee työpaikkansa positiivisesti kun vastaava luku Suomen parhaissa työpaikoissa on keskimäärin 80 prosenttia.

Great Place to Workin tutkimustyön perusteella hyvä työpaikka muodostuu vuorovaikutussuhteissa joihin johtamisella on suurin vaikutus. Hyvässä työpaikassa luotetaan johtoon nautitaan yhdessä työskentelystä ja ollaan ylpeitä aikaansaannoksista.

– Onnellisuus työssä heijastuu paitsi yrityksen mahdollisuuksiin onnistua liiketoiminnassaan myös työntekijän omaan ympäristöön ja läheisiin Great Place to Work Finlandin toimitusjohtaja Mona Rundberg sanoo.

Työpaikat voivat vaikuttaa paljon siihen miten motivoituneina työntekijät palaavat kesälomilta. Rundberg muistelee organisaatiota jossa lähtötilanne oli keskivertoa selvästi heikompi. Johto heräsi tarpeeseen uudistaa johtamisen arvomaailmaa ja keskittyi työntekijöiden ja johdon välisen luottamuksen vahvistamiseen. Uudistus vei aikaa mutta viiden vuoden pitkäjänteisen kehitystyön jälkeen yritys nousi Suomen parhaiden työpaikkojen joukkoon.  

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Luonnonkomposiittipuukko herättää kiinnostusta maailmalla.

Joensuun Meskari Oy:n luonnonkomposiitista valmistetut Kupilka-puukot ja -erätuotteet ovat vastaamassa kansainväliseen kysyntään. Suuren kiinnostuksen kohteeksi äskettäin Saksassa järjestetyillä vapaa-ajan tuotemessuilla noussut taittuvateräinen Kupilka-puukko ehtii myyntiin syksyksi.

Kupilkat ovat olleet tänä vuonna esillä viidessä markkinatapahtumassa eri puolilla maailmaa. Kohteina ovat olleet muun muassa USA Venäjä Kiina Hollanti ja viimeksi Saksa.

Kääntyvät puukot on tehty vaativaan käyttöön. Markkinoille tulee peruspuukko ja erityisesti metsästäjille tarkoitettu nylkyteräinen malli. Puukot on suunnitellut teollinen muotoilija Heikki Koivurova ja niille on haettu patenttia.

Puukon terissä ei ole tingitty laadusta vaan ne tulevat mittatilaustyönä Laurin Metalli Oy:ltä. Kauhavalaisella yrityksellä on sadan vuoden kokemus puukkojen terien valmistuksesta. Kahvaosa tehdään kupilkojen tapaan luonnonkomposiitista ja tuote viimeistellään istuttamalla terä paikalleen.

Joensuun Meskari Oy:n toimitusjohtaja Kari Kuisma näkee yrityksen tulevaisuuden valoisana. Ison työn takana olleet markkinat Venäjälle ovat avautuneet ja kiinnostus luonnonkomposiitista valmistettuja retkeilytuotteita kohtaan yltää nyt Aasiaan ja Yhdysvaltoihin saakka. Myös kotimaassa on odotettavissa uusia avauksia.

– Kansainvälisillä messuilla saatu palaute oli poikkeuksellisen positiivista ja panostus vastasi odotuksia. Esimerkiksi Friedrichshafenin messuilla Saksassa oli 900 näytteilleasettajaa sekä 21000 jälleenmyyjien ja 1000 median edustajaa kertoo Kari Kuisma.

Virossa yrittäminen ei olekaan suomalaiselle ruusuilla tanssimista.

Arvioiden mukaan suomalaisyrittäjiä on Virossa jo viisi tuhatta. Seuraavien vuosien kuluessa arvioidaan maahan muuttavan jopa tuhansia uusia yrityksiä ja yrittäjiä. Kokemuksia yrittäjän arjesta etelänaapurissa on monenlaisia. Naapurimaan erilainen yrityskulttuuri toimintatavat verotuskäytäntö ja lainsäädäntö ovat asettaneet monille melkoisia haasteita – jopa ylikäymättömiä esteitä.

Viron suomalaisyrittäjät MTÜ Soome Ettevõtjate Klubi Eestis - SEKE on toiminut kohta 20 vuotta. Sen jäsenistöllä on vahva kokemus maan yritystoiminnasta.

– Pitkän kokemuksemme perusteella tiedämme että turhan moni suomalainen yritys aloittaa toimintansa Virossa liian vähäisin tiedoin sanoo SEKE:n puheenjohtaja Virossa yrittäjänä toimiva Kari Ahokas.

SEKE järjestää Tallinnassa 28. elokuuta Yrittäjän arki Virossa -seminaarin jonka tarkoituksena on selvittää suomalaisille yrittäjille virolaisen yritystoiminnan eroja suomalaisten näkökulmasta. Tilaisuudessa on useita tietoiskuja yrityksen perustamisesta verotuksesta kirjanpidosta tilojen hankinnasta lainsäädännöstä sekä yrityskulttuurista.

– Seminaarimme auttaa yrittäjää ymmärtämään liiketoiminnan eroavaisuuksia Viron ja Suomen välillä. Luennoitsijoina on vuosia Virossa asuneita ja yritystoimintaa tekeviä suomalaisia sanoo SEKE:n puheenjohtaja Virossa yrittäjänä toimiva Ahokas kertoo.

Lisätietoja SEKE:n toiminnasta on saatavissa yhdistyksen verkkosivuilta www.seke.ee.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Työpaikkakiusaus voi käydä myös kalliiksi.

Yli 100 000 palkansaajaa kokee joka päivä olevansa kiusaamisen kohteena työpaikallaan. Sopuisa työyhteisö -hankkeessa koottiin Työterveyslaitoksen verkkosivuille helposti omaksuttava tieto- ja vinkkipaketti työpaikkakiusaamisen vähentämiseksi ja kiusaamiskokemuksiin puuttumisen edistämiseksi.

– Kiusaaminen on mitätöivää alistavaa loukkaavaa kohtelua joka ajaa kohteeksi joutuneen puolustuskyvyttömään tilanteeseen. Kiusaaminen heikentää kiusatun mahdollisuuksia tehdä työtään ja olla vuorovaikutuksessa muiden työyhteisön jäsenten kanssa. Kiusaamisen muodot vaihtelevat mitätöivistä eleistä ja ilmeistä sanallisiin uhkauksiin kertoo johtava asiantuntija Maarit Vartia Työterveyslaitoksesta.

Joskus voi syntyä epäselvyyttä siitä onko esimiehen käytös ja toiminta kiusaamista vai ei. Tekeekö esimies työnjohto-oikeuteensa perustuvia päätöksiä vai kiusaako hän. Esimiehen oikeutena ja velvollisuutena on jakaa ja organisoida tehtäviä sekä huolehtia töiden sujumisesta.

Työantajan tulee yhteistyössä henkilöstön edustajien kanssa laatia yhteiset pelisäännöt ja ohjeet kiusaamisen ehkäisyyn ja tilanteiden selvittämiseen sekä kouluttaa esimiehet puuttumaan kiusaamiseen. Vastuu kiusaamiskokemuksen selvittämisestä on kuitenkin aina työnantajalla.

Kiusaamisen nollatoleranssin saavuttamisessa kiusaamista havaitsevan työtoverin rooli on keskeinen. Parhaimmillaan epäasialliseen käyttäytymiseen puuttuva työtoveri lopettaa kiusaamisen alkuunsa.

Kiusaaminen lisää sairauspoissaoloja. Kiusatut kärsivät ahdistuneisuudesta ja masentuneisuudesta sekä keskittymis- ja univaikeuksista. Yksi sairauspoissaolopäivä maksaa 350 euroa. Pitkään jatkunut kiusaamiskokemus ja sen selvittely voi maksaa organisaatiolle yli 30 000 euroa.

Sivuston osoite on www.ttl.fi/sopuisa.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Suomen valtio ja saksalainen laivanrakennusyhtiö Meyer Werft ovat allekirjoittaneet sopimuksen korealaisen STX Finland Oy:n emoyhtiön STX Europen kanssa koko STX Finlandin osakekannan ostamisesta.

Kauppahinta ei ole julkinen mutta yhtiön heikko taloudellinen tilanne heijastui kauppahintaan.

Meyer on teollinen enemmistöomistaja joka kantaa 70 prosentin omistuksellaan päävastuun telakan toiminnasta ja sen kehittämisestä. Suomen valtion omistusosuus yhtiöstä on Teollisuussijoituksen kautta 30 prosenttia.

Ostajaosapuolet ovat sitoutuneet pääomittamaan uutta telakkayhtiötä välittömästi merkittävällä summalla joka muodostaa vahvan pohjan toiminnan kehittämiselle.

– Olen erittäin tyytyväinen että pitkä prosessi on saamassa tyylikkään ratkaisun. Mukaan saatiin alalla arvostettu ja laivanrakennuksessa pitkät perinteet omaava teollinen partneri joka tuo nyt oman asiantuntemuksensa Turun telakan kehittämiseen sanoo elinkeinoministeri Jan Vapaavuori.

Turun telakan tilauskantaan saadaan myös jatkuvuutta sillä Tui Cruises -varustamo on ilmoittanut tilaavansa kaksi uutta TUI-luokan risteilyalusta Turun telakalta.

Uusien tilausten arvo kohoaa lähes miljardiin euroon mikä merkitsee työllisyysvaikutukseltaan suoraan noin 12 000 henkilötyövuotta. Alukset toimitetaan kevätkaudella vuosina 2016 ja 2017. Valtio valmistautuu osallistumaan uuden telakkayhtiön kehittämiseen myöntämällä kahdelle uudelle TUI-alukselle laivanrakennuksen innovaatiotukea yhteensä 10 miljoonaa euroa. 

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi
 

Kasvava leipätuonti aiheuttaa suurta huolta leipomoalan yrittäjien keskuudessa.

Leivän lisääntynyt tuonti tarkoittaa kotimaisen leipomoalan toimintamahdollisuuksien kaventumista ja työllistämismahdollisuuksien heikkenemistä viestittää Suomen Leipuriliitto.

– Suomi nousee talouslamasta vain suomalaisella työllä ja osaamisella sekä sillä että kuluttajat ostavat kotimaisia tuotteita korostaa Suomen Leipuriliiton hallituksen puheenjohtaja Jari Elonen.

– Valtiovallan tulee edistää kotimaista yritystoimintaa eikä jarruttaa sitä kasvavalla byrokratialla. Suomalaiset leipomoyrittäjät haluavat että omavalvonta toimii tuotteet ovat laadukkaita mutta turha päällekkäinen byrokratia tulee purkaa hän jatkaa.

Elosen mukaan viranomaisten erilaiset byrokraattiset vaatimukset ja toimenpiteet kuten Oiva-valvonnan julkaisutapa ja leivän voimakassuolaisuuden raja-arvon tiukentaminen kohdistuvat käytännössä vain suomalaisiin leipomoalan toimijoihin.

– Tällaiset byrokraattiset järjestelmät tosiasiassa vain edistävät tuontituotteiden kasvua.

Leipomoala on merkittävä työllistäjä sillä noin 9000 - 10 000 henkilöä työskentelee leipomoalan yrityksissä Suomessa. Suomessa leipomoalan yritykset ovat lähes yksinomaan perheyrityksiä.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi

Tubecon-tapahtuma auttaa yrityksiä ymmärtämään mistä Youtube-ilmiössä on kyse.

Jo yli 80 prosenttia 10 - 30 -vuotiaista katsoo YouTubea viikoittain.Vuonna 2014 suomalaiset rikkovat uuden ennätyksen kun YouTubeen ladataan yli miljoona videota vuodessa. Väkilukuun suhteutettuna suomalaiset ovat kansainvälisesti yksi YouTuben aktiivisimmista käyttäjistä.

– Varsinkin nuorempien käyttäjien siirtyessä verkkoon on yritysten muokattava markkinointistrategiaansa jotta kohderyhmä tavoitetaan. Television lainalaisuudet eivät päde YouTuben kaltaisissa yhteisöllisissä palveluissa kertoo tapahtuman vastaava tuottaja Risto Kuulasmaa.

Tubecon on YouTubeen sisältöä tekevien henkilöiden yhdessä Not Guiltyn ja KLOKin kanssa järjestämä tapahtuma Hartwall Arenalla 16. elokuuta. Etupäässä nuorille suunnatun tapahtuman lisäksi edellisenä päivänä järjestetään seminaari jossa aiheesta kerrotaan myös niille yrityksille jotka eivät vielä osaa hyödyntää ilmiötä markkinoinnissaan.

Tapahtuma on kerännyt yrityksiä jotka haluavat paitsi näkyä tärkeässä kohderyhmässä myös ymmärtää paremmin mitä nuoret brändeiltä haluavat. Yksi näistä mukana olevista yrityksistä on Lumene.

– Tubettaminen ja videoiden tekeminen on nuorille itseilmaisun tapa ja pohjimmiltaan siinä on kyse samasta rohkeasta luomisen vapaudesta kuin mitä Natural Code by Lumene edustaa. Nuorten itse järjestämän TubeConin kautta tavoitamme meille tärkeän kohderyhmän heidän omilla ehdoillaan ja pääsemme tutustumaan myös uuden sukupolven mielipidevaikuttajiin kertoo Lumenen viestintäpäällikkö Riikka Söderlund.

Yrittäjäsanomat
toimitus@yrittajat.fi