Heinäkuussa konkurssiin haettiin vähiten yrityksiä neljään vuoteen. Eniten konkurssit vähenivät kuljetuksen kaupan ja rakentamisen aloilla.

Konkurssien määrä kääntyi heinäkuussa selvään laskuun. Suomen Asiakastieto Oy:n tilastojen mukaan konkurssiin haettiin 176 yritystä. Määrä on vähiten neljään vuoteen sillä konkurssien määrä jäi viimeksi alle kahdensadan heinäkuussa vuonna 2011.

Kuluvan vuoden tammi-heinäkuussa konkurssiin on haettu yhteensä noin 1 650 yritystä. Määrä on 14 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Heinäkuussa konkurssien määrän lasku kiihtyi peräti 20 prosenttiin.

– Ensimmäisellä vuosipuoliskolla konkurssiin asetettujenkin yritysten määrä jäi alle tuhanteen mitä ei ole vuonna 2008 alkaneen matalasuhdanteen aikana tapahtunut. Tämä kertoo ehkä jonkinlaisesta tilanteen tasaantumisesta suomalaisessa yrityskentässä arvioi Suomen Asiakastieto Oy:n varatoimitusjohtaja Heikki Koivula tiedotteessa.

– Heikoimmat ovat jo sortuneet ja jäljellä olevista ainakin suurimmalla osalla tulot ja menot ovat kohtalaisessa tasapainossa. Siksi aloitettujen konkurssien määrä laskee vaikka merkittävää yleistä käännettä parempaan ei vielä ole näkynyt Koivula jatkaa.

Ruotsiin Norjaan ja Tanskaan verrattuna parempi tilanne

Kuljetuksen ja kaupan alalla konkurssien määrä on alkuvuonna vähentynyt lähes viidenneksen. Myös rakennusliikkeillä on mennyt aiempaa paremmin sillä niitä on haettu konkurssiin alkuvuonna lähes 15 prosenttia vähemmän viime vuoteen verrattuna.

Teollisuuden sekä matkailu- ja ravitsemusalan konkurssien lasku on ollut loivempaa. Teollisuuden konkurssit vähenivät noin kahdeksan prosenttia ja matkailu- ja ravitsemusalan konkurssit noin kolme prosenttia.

Maakunnittain tarkasteltuna konkurssit vähenivät alkuvuonna eniten Kainuussa jossa konkurssiin haettiin peräti 51 prosenttia vähemmän yrityksiä kuin vuoden 2014 alkupuoliskolla. Tilanne koheni myös Satakunnassa jossa konkurssien määrä väheni alkuvuonna noin 32 prosenttia.

Venäjän vaikutus ja rajakaupan takkuaminen näkyy konkurssien määrässä itärajalla. Konkurssien määrä kasvoi viime vuoteen verrattuna Etelä- ja Pohjois-Karjalassa. Konkurssiin haettiin viime vuotta enemmän yrityksiä myös Keski-Pohjanmaalla ja Ahvenanmaalla.

Länsinaapuriin verrattuna konkurssikehitys on samankaltaista sillä Ruotsissa konkurssien määrä laski tammi-huhtikuussa runsaat 13 prosenttia edellisen vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Samaan aikaan konkurssien määrä kasvoi Norjassa 26 prosenttia ja Tanskassa 76 prosenttia.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Sijaishaltija Oy väittää olevansa Suomen suurin pieni työnantaja.

Sijaishaltija Oy:ssä työskentelee viisi vakituista työntekijää mutta kuluvana kesänä rovaniemeläinen yritys palkkasi 230 kesätyöntekijää. Työntekijöiden 46-kertainen määrä pesee mennen tullen monet suuret kesätyönantajat kuten Atria Suomen tai Tampereen Särkänniemi Oy:n.

Esimerkiksi Atria Suomi työllisti 1 130 kesätyöntekijää mikä on 02-kertainen määrä vakituiseen henkilöstöön verrattuna. Särkänniemi tarjosi 500 kesätyöpaikkaa mikä on 16-kertainen määrä vakituisiin työntekijöihin verrattuna.

Sijaishaltija Oy:n työntekijät tekevät pieniä työsuorituksia yksityishenkilöille ja yrityksille. Pikaduuni.fi-palvelun kautta välitettäviin töihin kuuluu muun muassa siivousta kuljetusta pihatöitä ja lastenhoitoa. Korkeintaan muutaman päivän kestävät työtehtävät voivat olla kertaluontoisia tai toistuvia.

– Saimme todistaa uskomattomia tarinoita kuinka nuori oli ikäihmiselle kotona apuna pihatöissä ja vintin siivouksessa. Loimme neljään leikkipuistoon maksutonta kerhotoimintaa lapsille ja siihen osallistuttiin yli 2 000 kertaa kertoo yrittäjä Heidi Alariesto.

– Toteutimme sponsoreiden avulla Ilopilleri-nimisen bändin joka ilahdutti 19 palvelukodin asukkaita. Yksinyrittäjä löysi vakituisen myymäläapulaisen tuekseen Alariesto jatkaa.

Viidessä vuodessa jo 50 000 työntekijää

Muihin suuriin kesätyöntekijöiden työllistäjiin verrattuna Sijaishaltija Oy:n noin 285 000 euron liikevaihto on pieni.

– Eli yrityksen liikevaihtoon suhteutettuna sekä vakituisen henkilöstölukumäärään verrattuna voidaan sanoa Sijaishaltijan olevan Suomen suurin pieni työnantaja todetaan yrityksen tiedotteessa.

Kesätyöntekijöiden suuren määrän mahdollisti Rovaniemen kaupungin 300 euron arvoinen kesätyöseteli. Setelin avulla palkkauksen kustannukset vähenivät niin että nuoren saattoi palkata esimerkiksi kymmeneksi päiväksi 217 eurolla sisältäen arvonlisäveron.

Sijaishaltija Oy toimii jokaisen kesätyösuhteen kohdalla työnantajana ja maksaa työntekijöille voimassaolevien työehtosopimusten mukaista palkkaa.

Suurimmalle osasta palkatuista nuorista kyseessä oli ensimmäinen kesätyöpaikka. Nuoria perehdytettiin työntekoon muun muassa työelämän pelisääntöjä opettavalla luennolla.

– Paras palaute tuli nuorilta oppikokemuksena kuinka raha ei kasva puussa eikä töiden tekeminen ole aina helppoa. Olo on onnellinen näiden nuorten puolesta Alariesto toteaa.

Viisi vuotta sitten perustettu Sijaishaltija Oy on välittänyt Työviestin-palvelunsa kautta lähes 50 000 työntekijää teollisuuden henkilöstövuokrauksen opetuksen ja terveyden aloille.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat julkaisee viikoittain parhaaseen AAA-luokkaan päässeiden yritysten tiedot.

Yrittäjäsanomien listauksessa ovat mukana AAA-luokkaan edellisen viikon torstaista kuluvan viikon keskiviikkoon mennessä listalle päässeet yritykset.

Tiedot toimittaa Bisnode. Luokitus perustuu Bisnoden kehittämään automaattiseen luottoluokitusjärjestelmään. Se on jatkuvapäivitteinen järjestelmä joka yrityksen toimintaa taustaa taloutta ja maksutapaa koskevaa informaatiota järjestelmällisesti keräämällä ja analysoimalla arvioi yrityksen luottokelpoisuutta ja sen kykyä selviytyä normaaliin liiketoimintaan liittyvistä sitoumuksista.

Yrittäjäsanomat julkaisee tietoja myös perustetuista yrityksistä. Tämä lista julkaistaan tiistaisin.

Alla oleva lista pitää sisällään 30.7. – 5.8. AAA-luokkaan nousseet yritykset. Yritysjoukon liikevaihdon keskiarvo on vajaat 48 miljoonaa euroa ja tuloksen keskiarvo noin 690 000 euroa.

Startup-ohjelmaan haki viidennes enemmän ideavaiheen yrityksiä kuin viime vuonna.

Aalto Entrepreneurship Societyn järjestämä startup-yritysten kesäohjelma huipentuu perjantaina demopäivään. Kiinnostus kuudetta kertaa järjestettävää tapahtumaan kohtaan on kasvanut.

– Tänä vuonna hakijamäärä kasvoi 20 prosenttia viime vuodesta. Tiimien laatu on myös kehittynyt paljon viime vuosista kertoo tapahtumaa järjestävä Joona Karjula Yrittäjäsanomille.

Summer of Startups -kesäkiihdyttämöön haki noin sata yritystä joista mukaan valittiin kymmenen. Yhdeksän viikon aikana kokeneet sarjayrittäjät sijoittajat ja kouluttajat sparraavat ideavaiheen yrityksiä heidän liikeideansa kanssa. Tavoitteena on kehittää valmis prototyyppi ohjelman loppuun mennessä.

Ohjelmaan osallistuu startup-yrityksiä laajasti eri toimialoilta.

– Tämän vuoden erityispiirteenä ovat hardware-startupit eli fyysisten tuotteiden ympärille keskittyneet tiimit joiden toimintaan liittyy innovatiivisuus Karjula kertoo.

Innovaatioihin kuuluu muun muassa lonkan murtumisen kaaduttaessa estävä airbag sokeille ihmisille kehitetty lukulaite sekä selässä kannettavat lastenrattaat.

Ohjelman parista on noussut menestyviä ja kasvavia yrityksiä. Esimerkiksi heitettävän mikrofonin kehittänyt Catch Box on myynyt tuotteitaan Yhdysvaltain ilmailu- ja avaruushallinto Nasalle sekä tunnetulle yhdysvaltalaiselle Massachusetts Institute of Technology -korkeakoululle.

Karjulan on vaikea veikata mikä kymmenestä startupista menestyy parhaiten.

– Olen sitä miettinyt mutten osaa sanoa koska tänä vuonna kaikki ovat niin kovia.

Kymmenestä yrityksestä yleensä yksi tai kaksi menestyvät muita paremmin. Lentoonlähtö ottaa yleensä vuoden.

Startup Saunalla järjestettävään demopäivään on vapaa pääsy. Mukaan on ilmoittautunut jo yli tuhat osallistujaa opiskelijoista sarjayrittäjiin ja sijoittajiin.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Pahkasian 79. numero ilmestyy joukkorahoituksen turvin loka-marraskuussa.

Huumorijulkaisu Pahkasika julkaisee syksyllä uuden albumin. Rahoitus on järjestymässä yhteisörahoituspalvelu Mesenaatin kautta. Julkaisun kustantamisesta vastaa Markku Paretskoin Banana Press Oy ja joukkorahoituksesta Tuomo Ryynäsen Hankiworks Oy.

– Tämä on kahden pikkufirman kimppa. Hankiworks hoitaa it-puolen joukkorahoituksen ja somen. Banana Press vastaa kustannus- ja kirjapuolesta sekä tiedotuksesta kertoo Markku Paretskoi Yrittäjäsanomille.

Paretskoi toimi Pahkasian päätoimittajana koko lehden ilmestymisen ajan vuosina 1975 – 2000. Paretskoi oli viime vuosina miettinyt uuden albumin julkaisua mutta se oli kaatunut "ryhtymisen ja aloittamisen vaikeuteen".

Kunnes ammattikorkeakoulu Haaga-Heliassa opettajana toimiva Ryynänen soitti Paretskoille ja ehdotti 79. numeron julkaisua joukkorahoituksen avulla.

– En tuntenut miestä aikaisemmin. Käytin noin kolme sekuntia aikaa pohdiskeluun Paretskoi kertoo.

Uuden albumin tapaus sivistää myös opiskelijoita sillä tietotekniikan koulutusohjelmassa työntekijöiden voimin perustettu Hankiworks antaa Pahkasian avulla käytännön esimerkin opetusohjelmaan kirjatusta joukkorahoituksesta.

Minimitavoite täyttyi vuosipäivänä

Toukokuun alussa avautuneen joukkorahoituksen kautta uusi Pahkasika on saanut jo lähes 1 500 sijoittajaa ja liki 30 000 euroa. Joukkorahoituskierros päättyy elokuun lopussa. Asetettuun 80 000 euron tavoitteeseen on tosin vielä matkaa.

– Henkilökohtainen veikkaukseni oli että jos hirveä onnenkantamoinen käy niin voidaan saada 500 – 600 mesenaattia mukaan mutta Tuomo sanoi että pannaan kasvunvaraa. Siksi on laitettu niin härski numero joka näyttää siltä että ollaan tosi ahneita ja suuruudenhulluja Paretskoi toteaa.

– Minimitavoite eli 750 sijoittajaa on todellinen maali joka ollaan onneksi jo saavutettu Paretskoi jatkaa.

Uuden teknologian toimivuuteen epäilevästi suhtautuva Paretskoi halusi testata verkkosivun toimivuuden ja ulkoasun jo etukäteen. Niinpä sivu avattiin jo pari päivää ennen avajaisia.

– Avajaispäivänä minimitavoitteesta oli sitten läjässä jo kolmannes. Toukokuun viimeisenä päivänä eli samana päivänä kun Pahkasika täytti 40 vuotta saatiin minimitavoite täyteen. Lähti vauhdikkaammin kuin oltiin odotettu.

"Vastaan jyrkkä ehkä"

Huumorilehden 79. numeron tekijäkaarti koostuu etupäässä vanhoista tutuista nimistä. Lähes kaikki entiset tekijät ovat lähteneet mukaan.

– Lähipiirissä on sanottu että tämä on tämmöistä vanhojen miesten hellyttävää puuhastelua. Paluu on kuin vanhoilla bändeillä jotka heittävät vielä yhden rundin. Heitä katsomassa ovat bändin jäsenten kanssa samanikäiset katsojat jotka haluavat kuulla ne samat vanhat hitit. Meilläkin on sama vanha sapluuna ja tuttuja hahmoja ja palstoja Paretskoi kertoo.

Uusien tekijöiden kynistä on tällä hetkellä lähtöisin vain noin 2 – 3 sivua. Kaikkiaan materiaalia on kasassa jo noin 120 sivua joka pitää mahduttaa 64 sivuun. Ennakkoon ilmoitetusta mitasta pidetään kiinni.

– Joukkorahoituksen alussa pitää täyttää tietyt tiedot kuten sijoitussumma ja kohde joka on 64-sivuinen albumi eikä näitä tietoja muuteta matkan varrella Paretskoi linjaa.

Onko toiveita että tästä albumista karsittavasta materiaalista saataisiin myöhemmin kasaan vielä toinen albumi?

– Vastaan jyrkkä ehkä Paretskoi sanoo.

Mesenaateille postitettavien albumien ohella uutta Pahkasikaa saattaa päätyä pieni erä myyntiin Paretskoin kirjakauppaan sekä mahdollisesti myös kirjastoon mutta mitään takeita tästä ei vielä ole.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kotipizza-ravintoloiden myynti ylitti heinäkuussa seitsemän miljoonaa euroa.

Kotipizza Group Oyj:n Kotipizza-ravintolat tekivät viime kuussa kaikkien aikojen kuukausittaisen myyntiennätyksen. Ravintoloiden myynti oli heinäkuussa 707 miljoonaa euroa mikä on 12 prosenttia enemmän kuin vuoden 2014 heinäkuussa.

– Olemme onnistuneet kasvamaan jatkuvasti suomalaisen pikaruoka-alan raportoitua keskivertoa voimakkaammin. Kasvu kertoo ennen kaikkea Kotipizzan franchising-yrittäjien onnistumisesta sanoo Kotipizza Groupin toimitusjohtaja Tommi Tervanen tiedotteessa.

Lähes kaikki Kotipizza-ravintolat ovat franchising-yrittäjien pyörittämiä. Vuoden aikana Kotipizzojen määrä on kasvanut 263 ravintolasta 269:ään.

Helsingin pörssin päälistalle heinäkuun alussa listautuneen pitsaketjun kesä on ollut vahva. Kesäkuussa myynti oli 654 miljoonaa euroa eli noin 16 prosenttia edellisvuoden kesäkuuta paremmin.

Vuoden 2014 tilikaudella Kotipizza-ketjun ravintoloiden myynti oli yhteensä 705 miljoonaa euroa ja Kotipizza Groupin liikevaihto 522 miljoonaa euroa. Kotipizza on perustettu vuonna 1987.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Suomen parhaat yritykset pystyvät huimiin sijoitetun pääoman tuottoihin taloustaantumasta huolimatta.

Kauppalehden analyysiyksikkö Balance Consulting on selvittänyt Suomen kannattavimmat yritykset joiden tulos ennen veroja ylitti viisi miljoonaa euroa ja joille tulosta verojen jälkeen jäi vähintään 20 prosenttia liikevaihdosta.

Balance Consultingin mukaan kannattavin yritys oli viime vuonna tilinpäätösten perusteella Suomen Asiakastieto Oy. Muun muassa luottotietopalveluja tarjoava yritys tahkosi 41 miljoonan euron liikevaihdolla lähes 19 miljoonan euron tuloksen. Balancen laskelmissa sijoitetun pääoman tuotoksi tuli huimat 367 prosenttia.

Asiakastiedon emoyhtiö listautui keväällä pörssiin.

Kolmen kärkeen pääsivät myös it-palvelutalo Elisa Appelsiini ja peliyhtiö Supercell.

Huomioitavaa listauksessa on jälleen se että asianajotoimistot ovat erittäin kannattavia. Vähintään 100 prosentin pääomatuoton saavutti kolme asianajotoimistoa.

Muuten kärkikaarti oli varsin hajanainen. Listalla on muun muassa lääkäripalveluyhtiö rahastoyhtiö maanporausterien valmistaja ja bioteknologiayhtiö.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Teollisuuden uusien tilausten arvo oli kesäkuussa peräti 544 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin.

Luvut selviävät Tilastokeskuksen julkistamasta aineistosta.

Suuremmat riemunkiljahdukset muutoksesta ovat kuitenkin ennenaikaisia sillä voimakas kasvu selittyy muutamalla suurella metalliteollisuuden tilauksella. Joka tapauksessa tammi-kesäkuun aikana tilaukset nousivat 91 prosenttia edellisvuodesta.

Metalliteollisuudessa tilausten arvo oli jopa 826 prosenttia edellisvuotta suurempi. Tilauksia kasvatti erityisesti telakkateollisuuden isot uudet tilaukset.

Paperin sekä paperi- ja kartonkituotteiden valmistuksen toimialalla tilaukset kasvoivat 15 prosenttia edellisestä vuodesta. Kemianteollisuudessa tilaukset puolestaan vähenivät 62 prosenttia edellisestä vuodesta ja tekstiiliteollisuudessa 40 prosenttia.

Tilastokeskus muistuttaa että voimakkaat heilahtelut ovat kuukausitasolla tyypillisiä.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Ammatillisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on jatkossa edistää yrittäjyyttä ja antaa valmiuksia yrittäjyyteen.

Tällä viikolla noin 150 000 opiskelijaa aloittaa ammatillisen peruskoulutuksen uudistunein tavoittein ja säädöksin. Heistä noin 40 000 on uusia opiskelijoita. Koulutuksen osaamislähtöisyyttä työelämäyhteyksiä ja yrittäjyysosaamistavoitteita on vahvistettu. Suomen Yrittäjät ja muut työelämätahot ovat olleet vahvasti mukana uudistuksessa.

– Ammatillisen koulutuksen uusi lainsäädäntö ja uudet sisällöt tulivat voimaan elokuun alusta. Ammatillisen koulutuksen tarkoitukseksi lisättiin yrittäjyyden edistäminen ja sen keskeisenä tavoitteena on antaa valmiuksia yrittäjyyteen kertoo Suomen Yrittäjien johtaja Veli-Matti Lamppu.

Kaikille opiskelijoille pakollisena uutena opintokokonaisuutena on yhteiskunta- ja työelämäosaaminen. Se sisältää muun muassa yrittäjyys- ja yritystoimintaan perehdyttäviä opintoja sekä työkyvyn ylläpitämisen liikunnan ja terveystiedon opintoja. Lampun mukaan opiskelijalta odotetaan myös aiempaa enemmän osaamisensa näyttämistä oikeissa työelämän tilanteissa.

– Työelämäosaamiseen ja yrittäjyyteen liittyvät opinnot ovat voimakkaasti toiminnallisuuteen perustuvia. Jo useat tuhannet opiskelijat ovat mukana Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa. Koulut ja opettajat saavat alueellisilta YES-keskuksilta tukea yrittäjyysopintojen toteuttamiseen Lamppu selvittää.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Helsinki täyttyy ensi viikonloppuna tuhansista nuorista jotka suuntaavat Youtube-yhteisön tapahtumaan Tubeconiin.

Järjestäjien mukaan Hartwall-Areenalle on myynnissä 8 000 lippua ja tavoitteena on täyttää "tupa". Tubecon-tapahtumassa on luvassa muun muassa fanitapaamisia lukuisten tubetähtien kanssa.

Tapahtuma järjestetään nyt toisen kerran. Se on samalla huikea ponnistus vasta viime vuonna perustetulle yhtiölle Tubecon Oy:lle.

– Starttasimme lentävällä lähdöllä. Kaikki yllättyivät kun tapahtuma myytiin loppuun. Meillä oli silloin vähän vähemmän lippuja myynnissä. Ennen avaamista oli kahden kilometrin jono muistelee yhtiön osakas Pauli Kopu.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat erittäin aktiivisia Youtuben käyttäjiä. Varsinkin nuoremmat.

– Olemme pidemmällä kuin ruotsalaiset. Laajennamme seuraavaksi Ruotsiin siellä paikallinen Tubecon pidetään tammikuussa Kopu kertoo.

Hän kuvaa Tubeconia festarinjärjestämisbisnekseksi.

Lisäksi tubettamisen ympärille on syntynyt muitakin yrityksiä jotka toimivat esimerkiksi kuuluisien tubettajien agentteina. Yksi tällainen on Töttöröö Networks.

Maailmalla vastaavia tubetapahtumia on vuodessa yli 200.

Sosiaalisen median asiantuntijayritys Somecon Minna Valtari kuvaa tubettamista valtavaksi bisnekseksi joka kasvaa kovaa myös Suomessa.

Elannon tubettamisesta saa vasta kourallinen ja monelle se on vielä harrastus.

– Alussa Facebook oli myös marginaalinen. Yleensä ilmiöillä on tapana siirtyä nuorilta koko kansan jutuksi Valtari sanoo.

Myös Kopu uskoo että tubettamisen leviäminen on vain ajankysymys.

– Visiona on järjestää kaksipäiväinen tapahtuma jossa toinen päivä on aikuisille Kopu kertoo.

Miten sitten suomalaiset yritykset voisivat hyödyntää Youtubea?

Valtari sanoo että yrittäjien pitää laittaa itsensä likoon.

Kopu puolestaan korostaa kahta asiaa: intohimoa ja järjestelmällisyyttä.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Romutuspalkkiokokeilu on vauhdittanut sekä autojen kierrätystä että uusien autojen myyntiä.

Autoliikkeiltä kerättyjen tietojen mukaan romutuspalkkiokokeilun aikana on 10. elokuuta mennessä kertynyt 1 130 uuden auton tilausta.

Henkilöautojen romutustodistuksia kirjoitettiin heinäkuussa 6 434 mikä on 225 prosenttia enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Vuoden alusta lukien romutustodistuksia on kirjoitettu 31 381.

– Ensimmäiset luvut kertovat siitä että romutuspalkkiokokeilu on otettu erittäin hyvin vastaan ja kannustanut kuluttajia kierrättämään vanhoja romutusikäisiä autoja. Kampanjan tavoitteena on uudistaa iäkästä autokantaamme ja siten parantaa liikenneturvallisuutta sekä säästää ympäristöä sanoo Trafin tietojohtaja Juha Kenraali.

– Autoala arvioi ennen kampanjan alkua että romutuspalkkio lisää tänä vuonna uusien autojen kauppaa 3 000–5 000 kappaletta. Mikäli romutuspalkkion hyödyntäminen jatkuu vilkkaana näyttää siltä että ennuste saattaa jopa ylittyä kommentoi puolestaan Autotuojat ry:n toimitusjohtaja Tero Kallio.

Romutuspalkkiokokeilun aikana 1.7.–31.12.2015 kuluttaja saa 1 500 euron alennuksen uudesta autosta kun romuttaa yli 10 vuotta vanhan auton ja ostaa tilalle uuden auton jonka co2-päästöt ovat enintään 120 g/km tai jonka käyttövoimana on joko kokonaan tai osittain korkeaseosetanoli (flexifuel) metaani (maa- tai biokaasu) tai sähkö (täyssähköauto tai ladattava hybridi).

Valtion osuus romutuspalkkiosta on 1 000 euroa ja autoalan osuus 500 euroa yhtä uutta autoa kohden.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Varkautelainen Elcoline on saanut kaksi merkittävää asennustyötä heti kesälomien jälkeen.

Urakointi- ja kunnossapitopalveluja teollisuudelle tarjoava yritys osallistuu jälleen Olkiluoto kolmosen asennustöihin pienen tauon jälkeen. Toinen tilaus tuli kansainväliseltä yritykseltä jolle Elcolinen henkilökunta asentaa suurten pyörivien koneiden tärinää mittaavat järjestelmät.

Tarkemmin Elcolinen toinen pääomistaja Jere Räisänen ei halua tilauksista puhua. Varsinkin ydinvoimalatyömaiden urakoista ei yksityiskohtia yleensä kerrota julkisuuteen.

Mittausjärjestelmien asentaminen on Elcolinelle noin 100 000 euron arvoinen.

– Se on mielenkiintoinen etenkin asiakkaan potentiaalin kannalta. Tilaus olisi tarkoitus toimia porttina globaalille yhteistyölle ja pidemmällä aikavälillä rakentaa useamman miestyövuoden yhteistyö. Projektit liittyvät raskaan teollisuuden huolto- ja uusinvestointeihin Suomessa sekä Euroopan alueella Räisänen kertoo.

Työt Olkiluodossa ovat hyvä referenssi myös tulevaa Fennovoiman ydinvoimalan rakentamista ajatellen. Räisäsen mukaan neuvotteluyhteys on jo olemassa.

– Me olemme harvoja suomalaisyrityksiä joilla on kokemusta näistä asennustöistä Räisänen sanoo.

Ydinvoimalatyöt ovat Elcolinen strategian keskiössä. Yhtiö tavoittelee tällä vuodelle noin 6–7 miljoonan euron liikevaihtoa.

Kimmo Koivikko

kimmo.koivikko@yrittajat.fi

Mediconsult Oy toimittaa Puolustusvoimille uuden potilastietojärjestelmän.

Puolustusvoimat on kilpailutuksen kautta valinnut helsinkiläisen Mediconsult Oy:n toimittamaan armeijalle uuden potilastietojärjestelmän. Sopimus solmittiin vuosille 2015 – 2018.

– Uuden järjestelmän käyttöönotto lisää Puolustusvoimien potilasturvallisuutta merkittävästi todetaan Mediconsult Oy:n tiedotteessa.

Puolustusvoimien potilastietoja käsittelevän ja hallinnoivan järjestelmän kautta voidaan käyttää myös kansallisia tietojärjestelmäpalveluita kuten sähköistä lääkemääräystä eli eReseptiä.

Kanta-palveluiden avulla myös muissa hoitolaitoksissa kirjatut potilastiedot ovat käytettävissä varusmiesten ja kantahenkilökunnan hoidossa. Mediatri-järjestelmästä saadaan lisäksi tietoja talouden ohjausta ja kustannusseurantaa varten.

– Olemme iloisia saadessamme suomalaisena tietojärjestelmätoimittajana Puolustusvoimat asiakkaaksemme ja päästessämme tuomaan innovaatioitamme varusmiesten terveydenhuoltoon sanoo Mediconsult Oy:n toimitusjohtaja Tommi Salaspuro tiedotteessa.

Järjestelmään on yhdistetty myös palvelu jonka kautta potilaat pystyvät itse hallinnoimaan omia terveys- ja sairaustietojaan sekä lähettämään kotona tehtyjä mittaustietoja terveydenhuollon henkilöstölle.

Mediconsult Oy:n järjestelmä on käytössä jo yli sadassa organisaatiossa.

1970-luvulla perustetun Mediconsultin liikevaihto oli viime vuonna runsaat 72 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli 67 työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Helsingistä käsin toimiva Invesdor Oy on kerännyt miljoonan euron rahoituskierroksen oman palvelunsa kautta.

Invesdor Oy kansainvälistyy joukkorahoituksen avulla. Finanssiteknologiayritys on kerännyt oman alustansa kautta miljoonan euron rahoituksen jonka turvin se laajenee ensimmäisenä toimiluvallisena joukkorahoittajana Eurooppaan.

Helsingistä käsin toimivan Invesdorin omaan rahoituskierrokseen osallistui 143 sijoittajaa 16 eri maasta.

– Euroopan joukkorahoitusmarkkinoilla ei tällä hetkellä ole aidosti rajojen yli toimivia palveluita. Tavoitteemme on nousta kansainvälisten sijoittajien ensimmäiseksi valinnaksi heidän etsiessään eurooppalaisia sijoituskohteita sanoo perustajajäsen ja toimitusjohtaja Lasse Mäkelä tiedotteessa.

Mäkelä näkee joukkorahoituksen suoraviivaisena perinteisen rahoitusprosessin digitalisointina.

– Otimme vanhan prosessin ja karsimme siitä tehottomuudet; samalla rahoituskierroksista tulee läpinäkyvämpiä tehokkaampia ja yleisölle avoimia. Sääntelyn ymmärtäminen on joukkorahoituksessa ja finanssiteknologian saralla korostuva seikka. Uskoisin tämän olevan este jonka olemme ylittäneet onnistuneesti Mäkelä toteaa.

Sääntely ei estä innovointia

Invesdor on ensimmäinen eurooppalainen joukkorahoitustoimija jolla on toimilupa sijoitusneuvontaan toimeksiantojen vastaanottamiseen ja välittämiseen sekä rahoitusvälineiden liikkeellelaskuun.

Toimiluvan laajuus mahdollistaa Invesdorille kansainvälisten sijoitusten vastaanottamisen lisäksi rahoituskierrosten järjestämisen Euroopan talousalueelta tuleville yrityksille.

– Sääntely luo luottamusta. Toimilupa on ehdottomasti auttanut meitä kotimarkkinoillamme ja uskomme voivamme rakentaa myös kansainvälisen kilpailuetumme tasapainossa sääntelyn noudattamisen kanssa. Sääntelyn noudattaminen ei ole este innovoinnille Mäkelä sanoo.

Osake- ja velkapohjaiseen joukkorahoitukseen keskittyvä Invesdor on perustettu vuonna 2012. Yrityksen joukkorahoitusalustan kautta on tähän mennessä kerätty yli 76 miljoonaa euroa 40 eri projektille.

Invesdor on kerännyt itselleen joukkorahoituksen ja Tekesin kautta noin 18 miljoonaa euroa alustan rakentamiseen.

Invesdorin liikevaihto oli viime vuonna 75 000 euroa ja yrityksessä työskenteli seitsemän työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Yrittäjäsanomat on listannut kuluvalla viikolla rekisteröidyt yritykset paikkakunnittain.

Kuluvan viikon aikana on ehditty perustaa jo 133 uutta yritystä.

Yrittäjäsanomat julkaisee tiistaisin listan viikon uusista yrityksistä. Lista pitää sisällään maanantain ja tiistaiaamupäivän aikana rekisteröidyt uudet yritykset.

Viikon muut uudet yritykset voi tarkastaa Patentti- ja rekisterihallituksen Virre-palvelusta.

Uudet yritykset:

Espoolaisen Supponor Oy:n mainostaulut kohdentavat mainontaa.

Espanjan ja Italian jalkapalloliigojen kentän laidalla olevissa mainostauluissa on ryhdytty hyödyntämään Espoossa kehitettyä teknologiaa.

Supponor Oy:n infrapunasäteisiin perustuva kamerateknologia vaihtaa urheilutapahtumien mainoksia haluttua tahtia ja valitun kohderyhmän mukaisesti suorassa tv-lähetyksessä.

Mullistava teknologia on kerännyt jo yli 40 miljoonan euron edestä sijoituksia. Suurimpiin sijoittajiin lukeutuvat muun muassa Conor Venture Partners Etera ja Northzone Ventures.

Keväällä yritykselle myönnettiin kehitysrahaa EU:n Horisontti 2020 -ohjelmassa.

– Horisontti-rahoituspäätös tuli meille todella tärkeällä hetkellä. Se turvaa seuraavan sukupolven infrapunakameroiden ja optiikan tuotekehityksen jotka ovat tulevan kasvumme avaintekijät. Tavoitteena on saada tämä UHDTV-formaatin mukainen teknologia markkinoille 2 – 3 vuoden kuluessa kertoo teknologiajohtaja Vesa Suontama tiedotteessa.

Vuonna 2001 perustettu Supponor on jo laajentanut toimintaansa Lontooseen. Yhteensä yritys työllistää noin 40 henkeä.

– Väkimäärä jakaantuu aika tarkasti puoliksi kahden kaupungin kesken. Teknologia ja tuotekehitys on täällä Espoossa myynti ja markkinointi Lontoossa joka on myös urheilumarkkinoinnin selkeä keskus Euroopassa Suontama kertoo.

Virtuaalitekniikan avulla mainostaja voi kohdentaa mainoksia eri maiden tv-katsojille ja mainospaikan myyjä voi kaupata saman mainostaulun useaan kertaan ja eri asiakkaille.

Kohdennettua mainontaa voidaan hyödyntää myös muissa isoissa lajeissa.

– Jalkapallon ohella sopivia kohteita ovat esimerkiksi jääkiekko uinti ja formula-kisat. Itse asiassa kaikki isommat lajit joissa kentän tai radan vieressä on mainostauluja Suontama toteaa.

Vuonna 2013 Supponorin liikevaihto oli noin 330 000 euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Teknologialehti Wired valitsi kymmenen suomalaista startupia sadan kuumimman eurooppalaisen kasvuyrityksen listalle.

Kymmenen suomalaista startupia on päässyt Wired-lehden listalle johon on kerätty sata kuuminta eurooppalaista kasvuyritystä.

– Me määrittelemme "kuuman" sellaiseksi josta merkittävät ihmiset puhuvat paikallisesti. Kyse on pöhinästä ei arvosta tai markkinoiden koosta teknologialehti Wired kirjoittaa.

Suomesta listalle ovat päässeet Kiosked Beddit Rightware Wolt Enevo Shark Punch Holvi Yousician Smartly.io sekä Everywear Games. Kaikki yritykset ovat joko Helsingistä tai Espoosta.

Suomessa Nokian ja Rovion varjot ovat pitkiä mutta samalla ne ovat tehneet startupeille palveluksen. Esimerkiksi Nokialta on viime vuosikymmenen aikana vapautunut uusiin tehtäviin yli 10 000 työntekijää lehti kirjoittaa.

– Startup-kenttä kerää Nokian jalokiviä. Kun kokeita ihmisiä joilla on valtavat kokemus- ja kontaktiverkostot lähti Nokialta oli tuloksena startup-kentän räjähdysmäinen kasvu toteaa Startup Saunan toimitusjohtaja Jaakko Hynynen Wired-lehdelle.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

DeliService Punnitse & Säästä Oy:n emoyhtiö hakee elintarvikeketjua yrityssaneeraukseen.

DKW Partners Oy hakee Pirkanmaan käräjäoikeudelta lupaa aloittaa yrityssaneerausmenettely DeliService Punnitse & Säästä Oy:ssä. DKW Partners Oy on elintarvikeketjun emoyhtiö.

Muun muassa pähkinöitä kuivahedelmiä ja erikoisruokavaliotuotteita myyvä Punnitse & Säästä ei ole pystynyt maksamaan velkojaan eikä niiden korkoja lainaehtojen mukaisesti.

Myös tilivelkojen maksu on viivästynyt eräpäivistä. Tilivelat ovat keskimäärin myöhässä noin kuukauden.

Yritys on neuvotellut muutoksia lainojen takaisinmaksuaikoihin.

Poikkeuksellisen suurten vuokrakulujen kerrotaan olevan syynä huonontuneeseen taloudelliseen tilanteeseen. Saneerausmenettelyn alettua tavoitteena on päästä nopeasti eroon tyhjistä liiketiloista ja neuvotella paremmat vuokrasopimukset kannattamattomille myymälöille.

– DeliService Punnitse & Säästä Oy:n vaikeudet ovat luonteeltaan tilapäisiä ja johtuvat lähinnä liiketoimintaan nähden joistakin kalliista vuokrasopimuksista. Yrityssaneerausmenettelyssä on mahdollista tervehdyttää ketjun myymäläverkosto sekä rahoitus- ja kulurakenne ja siten turvata liiketoiminnan pitkän aikavälin jatkuvuus kirjoitetaan yrityksen tiedotteessa.

Viime vuoden lopulla yrityksessä käytiin kolmet yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut jotka päättyivät vuoden 2015 alussa.

Saneeraushakemuksen jättämisellä ei tiedotteen mukaan ole välittömiä vaikutuksia yhtiön liiketoimintaan ja ketjun yrittäjät jatkavat  normaalisti toimintaansa myymälöissä.

Punnitse & Säästä -ketjuun kuuluu 69 myymälää joissa työskentelee yhteensä yli 260 henkilöä. Vuonna 2014 yrityksen liikevaihto oli noin 189 miljoonaa euroa.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Kärävä Oy ei halua olla suurin vaan paras saunojen valmistaja. "Tästä vähän isompi koko on hyvä" sanoo vientivastaava Jaakko Soini.

Suomessa ei ole vielä täysin ymmärretty millainen vientipotentiaali löylyihin sisältyy mutta pirkanmaalainen sauna-alan yritys Kärävä Oy on päässyt viime vuosina hyville osingoille.

Vuonna 1988 perustettu perheyritys toimi pitkään vain Suomen markkinoilla. Vienti alkoi vähitellen 2000­-luvun alussa ja viimeisen vuoden aikana Kärävä on ottanut melkoisia harppauksia.

– Vuoden sisällä on viety 14 eri maahan. Tänään hieroin kauppoja ensimmäistä kertaa WhatsAppissa kun Etelä-­Afrikasta kyseltiin meidän tuotteista vientivastaava Jaakko Soini kertoo.

Moni asiakas on ottanut Kärävään yhteyttä eikä toisin päin. Yritys kuuluu Lämpöpuuyhdistys ry:hyn jonka kautta on tullut paljon uusia asiakkaita. Erityisesti Lähi-­idän ja Pohjois-­Afrikan maat ovat viehättyneet lämpökäsiteltyihin puupintoihin.

– Iranista tulee varmaan viikoittain kyselyjä. Marokkoon on mennyt thermosaarnia loma-asuntojen ikkunanripoihin. Sitä meni yhteensä 31 kilometriä. Sai vähän laitella menemään.

Irakin Kurdistaniin taas lähti vastikään 40 jalan kontti saunatarvikkeita. Kävi ilmi ettei ostajilla ollut tarkkaa käsitystä saunojen kokoamisesta joten Soini lähetteli heille video-ohjeita.

– Isis taistelee myös siellä suunnalla. Sitten kun tilanne helpottaa niin tulee varmasti enemmän tilauksia.

Viime talvena käytiin konsulttifirman kanssa Kazakstanissa jossa Kärävä teki hyvän sopimuksen alueen suurimman jälleenmyyjän kanssa. Euroopan maista Kärävällä on vientiä muun muassa Ranskaan Englantiin Romaniaan ja Liettuaan.

Lähes kaikki puutavara ulkomailta

Vientiä on kehitetty rohkealla asenteella.

Esimerkiksi Venäjälle lähdettiin lopulta omin voimin kun Finpron puualan yritysten vientirengas eteni liian verkkaiseen tahtiin.

Kuluvana vuonna Kärävä avasi myyntipisteen Pietariin. Kesäkuun puolivälissä Venäjälle saatiin vihdoin vietyä myös ensimmäinen rekkakuorma vaikka kuormassa olleet saunatuotteet ja höylätty puutavara aiheuttivat tullissa sekaannusta.

– Tulli sanoi ettei sellaista ole kahteen vuoteen viety Venäjälle ja he sitten arpoivat että mitä haluavat tietää Soini kertoo.

Viennin osuus liikevaihdosta on tällä hetkellä noin 15 – 20 prosenttia. Viiden vuoden tavoitteena on että sen osuus olisi puolet.

– Jos ei mitään isoja takapakkeja tapahdu niin vienti lähtee nousuun ja ne ovat huikeita määriä mihin on mahdollisuus.

Kärävä nojaa ulkomaihin myös puutavarassa. Noin 95 prosenttia yrityksen käyttämästä puusta tulee Suomen ulkopuolelta.

– Käytetään paljon haapaa ja leppää eikä Suomessa ole sahaa joka näitä tekisi. Suomesta saa esimerkiksi kuusta mutta sitä menee vain saunanlauteiden runkopuuksi Soini kertoo.

– Tuodaan ulkomailta koska vaalitaan sitä että puun pitää olla parasta eikä haluta lipsua siitä Soini jatkaa.

Navetta on vaihtunut uskottavuuteen

Jaakko Soinin isä Jorma Soini on Kärävän toimitusjohtaja joka omistaa yrityksen yhdessä vaimonsa Seija Soinin kanssa. Jaakko Soini aloitti vientivastaavana noin vuosi sitten.

Reilu vuosi sitten Kärävä myös muutti Akaassa sijainneesta maatilarakennuksessa Pirkkalaan. Muutto tehosti toimintaa kun varasto ja työtilat saatiin saman katon alle.

– Tuo myös uskottavuutta kun ei olla enää navetassa vaan teollisuushallissa Soini toteaa.

Kärävä ei kuitenkaan halua kasvaa liian isoksi. Verkkosivuillaankin yritys mainostaa haluavansa olla paras mutta ei suurin saunojen valmistaja. Mikä on Kärävälle sopiva koko?

– Tästä vähän isompi koko on hyvä. Niin että pystytään palvelemaan hyvin asiakkaita mutta ei lähdetä rönsyilemään. Ulkomailla toimimme jatkossakin jälleenmyyjien kautta koska on helpompaa olla materiaalitoimittajan roolissa sinne päin kuin taistella paikallisen lainasäädännön ja muun kanssa Soini sanoo.

Kärävä haistelee saunatrendejä jotka muuttuvat jatkuvasti. Monta vuotta muodissa olleet mustat saunat eivät ole enää in. Nyt suositaan muun muassa lämpökäsiteltyä haapaa. Tulevaisuuden saunat ovat pelkistettyjä mutta näyttäviä Soini arvioi.

– Saatetaan kikkailla esimerkiksi valoja kaiuttimia tai muuta elektroniikkaa sinne.

Kärävän liikevaihto oli viime vuonna noin 26 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskentelee tällä hetkellä 13 työntekijää.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi

Telemarkkinoinnissa on työpaikkoja kymmenkertaisesti hakijoihin nähden toteaa Gainer Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laakso.

Puhelinmyynti kärsii kroonisesta työvoimapulasta sanoo telemarkkinointiyhtiö Gainer Oy:n toimitusjohtaja Mikko Laakso. Hänen mukaansa alan avoimia työpaikkoja on tarjolla kymmenkertaisesti hakijoihin nähden.

Alan yritykset ovat usein pulassa kun toimeksianto tulee lyhyellä varoitusajalla eikä työntekijöitä ole tarpeeksi saatavilla.

– Haaste tulee usein siinä kun pitää reagoida todella nopeasti. Nopeimmat briiffit tulevat niin että projektin pitäisi olla pystyssä viikon sisällä. Emme voi kääntää volyymia kovemmalle koska ei ole ihmisiä eikä reserviä tai ainakaan riittävästi Laakso kertoo Yrittäjäsanomille.

"Monet ovat yllättyneet positiivisesti"

Puhelinmyynnin huono maine rajoittaa ihmisten hakeutumista alalle.

– Alalla on huono maine joka vaikuttaa siihen ettei alalle hakeuduta töihin. Puhelinmyynti ei ole koskaan ollut arvostettujen ammattien listalla Laakso toteaa.

– Nykyään nuorten ja työelämässä olevien pitää pystyä myymään omaa osaamistaan ja sitä voi harjaannuttaa telemarkkinoinnissa. Jostain syystä alalla ei kuitenkaan ole vetovoimaa. Työntekijöiden palaute on kuitenkin ollut hyvää. Töihin koulutetaan oppii paljon ja saa kunnon ansion. Monet ovat yllättyneet positiivisesti Laakso jatkaa.

Laakso ei ole huomannut taannoisella puhelinmyyjien arkea kuvaavalla tv-ohjelmalla olleen vaikutusta. Alalla työskentelevät miettivät että pitäisikö tv-sarjan aiheuttamaan mielikuvaan reagoida jotenkin.

– Mutta olkoot omassa arvossaan. Ei sillä ole lopulta ollut mitään vaikutusta hyvässä tai pahassa. Asiakkaat tietävät että se oli yliammuttua. Ja mistä tahansa ammattiryhmästä voi tehdä vastaavanlaisia ohjelmia Laakso toteaa.

Ruotsinkielisillä kysyntää

Yritysten satsaukset telemarkkinointiin vähenivät vuonna 2014 mutta Gainer palkkasi lisää henkilöstöä ja kasvatti liikevaihtoaan. Kuluvana kesänä yritys palkkasi 20 kesätyöntekijää. Erityisesti ruotsikielisillä työntekijöillä on kysyntää.

Telemarkkinointiyhtiö Gainer Oy on vuonna 1984 perustettu suomalainen perheyritys. Gainerin palveluja ovat puhelinmyynti asiakasmarkkinointi varainhankinta ja tutkimuspalvelut.

Viime vuonna yrityksen liikevaihto oli 19 miljoonaa euroa ja yrityksessä työskenteli oli 84 henkilöä. Gainerin toimipisteet sijaitsevat Lahdessa ja Helsingissä.

Katri Simola

katri.simola@yrittajat.fi